Voiko aurinkosähkö lämmittää kasvihuonetta talvella?
Kasvihuoneen talvilämmitys
Talvella aurinkosähkön tuotanto ja kasvihuoneen lämmitystarve eivät yleensä ajoitu yhteen. Paneelit tuottavat päivänvalossa, kun taas lämpöä tarvitaan myös iltaisin, öisin ja pilvisinä jaksoina. Siksi vuotuinen tuotantoarvio ei yksin vastaa kysymykseen, pysyvätkö kasvit tavoitelluissa oloissa. Arvioon tarvitaan kolme erillistä tietoa: kasveille asetettu talvitavoite, juuri kyseisen kasvihuoneen lämpöhäviö ja sijaintikohtainen tuotanto kuukausittain. Akku voi siirtää osan päivällä tuotetusta sähköstä myöhempään käyttöön, mutta se ei ratkaise pitkää jaksoa, jolloin sähköä ei synny riittävästi. Tässä oppaassa arvioidaan aurinkosähkön hyötyä ilman oletusta talvisesta omavaraisuudesta.
01
Mitä aurinkosähkö voi realistisesti tehdä?
Talvella aurinkosähkö voi kattaa osan kasvihuoneen sähkölämmityksestä silloin, kun paneeleilla on tuotantoa. Verkkoon kytketyssä järjestelmässä oma sähkö voi vähentää verkosta ostettavan energian määrää tuotantohetkellä, mutta hyöty riippuu siitä, osuvatko kulutus ja tuotanto samaan aikaan. Vuotuinen tuotantomäärä summaa yhteen eri vuodenajat: kesällä syntynyt ylijäämä ei siirry sellaisenaan talven kylmimpään yöhön, ellei energiaa erikseen varastoida. Aurinkosähköstä voi siis olla todellista hyötyä, vaikka sillä ei voida luvata kasvihuoneen pysyvän lämpimänä koko talven. Pienempi ostosähkön määrä ja varma talvilämpö ovat eri mittareita, jotka kannattaa pitää laskelmassa erillään.
Verkkoon kytketyssä ratkaisussa sähköverkko voi kattaa tuotannon vajauksen, jolloin paneelien tehtävä on vähentää ostosähkön tarvetta. Sähköverkosta erillisen järjestelmän täytyy selvitä myös vähätuottoisista jaksoista akun ja mahdollisen muun energialähteen avulla. Mitä pidempää käyttöä ilman verkkoa tavoitellaan, sitä tärkeämpää on tarkastella heikon tuotannon jaksoja eikä tavallista aurinkoista päivää. Määritä siksi tavoite: haluatko vähentää ostosähkön käyttöä, suojata rajattua kasviryhmää vai lämmittää kasvihuonetta ympäri vuoden? Kirjaa myös, mitä omavaraisuudella tarkoitetaan. Koko vuoden energiantuotannon ja kulutuksen yhtä suuret summat eivät tarkoita, että kasvihuone toimisi joka hetki ilman sähköverkkoa. Jos paneelit palvelevat samalla kotitaloutta, koko niiden tuotantoa ei voi laskea kasvihuoneen hyväksi. Kotitalouden muu kulutus voi käyttää osan sähköstä juuri silloin, kun kasvihuonekin tarvitsee sitä. Yhteisessä järjestelmässä vertailun lähtökohtana on siis kasvihuoneelle tosiasiassa jäävä sähkö, ei paneelien koko tuotto. Näiden tavoitteiden erottaminen auttaa myös vertaamaan tarjouksia: ostosähkön vähentämiseen tarkoitettu ratkaisu ja verkosta riippumaton talvilämmitys eivät ole sama hankinta.
Talven aurinkotuotanto ja lämmitystarve osuvat harvoin yhteen
Suomen talvessa päivänvalo on vähäistä ja aurinko paistaa matalalta. Pilvisyys, lähellä olevien rakennusten tai puiden varjot sekä paneelien päälle kertyvä lumi voivat pienentää tuotantoa edelleen. Saman järjestelmän tuotto vaihtelee siksi kuukaudesta ja päivästä toiseen. Kirkas pakkaspäivä ei kuvaa koko talven sähköntuotantoa, eikä yksi pilvinen päivä yksin kerro järjestelmän keskimääräisestä toiminnasta. Arviossa pitää käyttää juuri suunnitellun asennuspaikan ja järjestelmän tietoja. Yleinen tuotantoluku tai kesäkuun tulos ei kerro luotettavasti, kuinka paljon energiaa on käytettävissä lämmitykseen talvikuukausina.
Kasvihuoneen lämmityskulutus on tavallisesti suurimmillaan kylmällä säällä, ja lämpöä tarvitaan myös illalla ja yöllä. Paneelit eivät pimeällä tuota sähköä, vaikka lämmitys jatkuu. Keskimääräinen kuukausituotto voi näyttää kohtuulliselta, vaikka kuukauteen sisältyisi useita peräkkäisiä vähätuottoisia päiviä. Tuotannon ja lämmityksen vertaaminen pelkkinä vuosisummina peittää tämän ajallisen eron. Myös kuukauden sisällä päiväkohtaiset erot voivat olla suuria: runsas tuotanto yhtenä päivänä ei auta myöhempään tarpeeseen, jos sähkö on jo käytetty tai myyty verkkoon. Talvikäytön arvioinnissa kannattaa siksi tarkastella tuotantoa ja kulutusta samoilta ajanjaksoilta. Jos käytettävissä on toteutuneita tietoja, vertaa niiden päivämääriä ja kellonaikoja; eri vuosien aineistot eivät kuvaa samoja sääoloja. Keskimääräisen vuoden rinnalla on hyödyllistä tarkastella myös vähätuottoista kylmää jaksoa. Tämä ei tarkoita, että jokainen talvi olisi samanlainen, vaan että lämmitysratkaisun riippuvuus säästä tulee näkyviin. Kuukausiluvut sopivat kausivajeen hahmottamiseen, mutta yöaikaisen lämmityksen ja akun käytön arviointi vaatii tarkempaa ajallista tietoa.
02
Kasvien talvehtimistapa määrittää lämmitystavoitteen
Ennen paneelien tai akun arviointia pitää päättää, mitä kasveille talvella tehdään. Osa kasveista lepää viileämmissä oloissa, toiset tarvitsevat suojaa pakkaselta, ja aktiivinen talvikasvatus voi vaatia aivan erilaiset olosuhteet. Tarkista tavoite laji- ja kasvuvaihekohtaisesta talvetusohjeesta; kasvihuoneen yleisnimellä ei voi päätellä yhtä sopivaa sisälämpötilaa. Jos kasvihuonetta vasta valitaan, Bloomcabin Prestige -kasvihuoneen kokovaihtoehdot kattavat 3,77–28,08 m². Kokovaihtelu havainnollistaa, miksi energiantarve pitää arvioida juuri valitulle koolle eikä pelkän mallinimen perusteella.
Samassa kasvihuoneessa voi olla kasveja, joiden talvitavoitteet eroavat toisistaan. Päätä, lämmitetäänkö koko tila vai suojataanko vain rajattua kasviryhmää. Rajaus voi pienentää lämmitystarvetta, jos osasto on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi; kevyt suojus ei itsessään osoita, että lämpö pysyy tasaisena tai kasveille sopivana. Huomioi myös ilmanvaihto, kastelu ja pääsy kasvien luo. Kirjaa talvikäyttö kasviryhmittäin: mitkä kasvit jäävät kasvihuoneeseen, mitkä siirtyvät muualle ja kuinka pitkän ajan lämmitystä tarvitaan. Pelkkä satunnainen käyttö tai kevään taimikasvatus on eri energiatarve kuin koko talven jatkuva ylläpito. Aktiivisen talvikasvatuksen yhteydessä on arvioitava myös valon riittävyys. Lämpimänä pitäminen ei yksin takaa kasvulle sopivia oloja, ja mahdollinen kasvivalo lisää sähkönkulutusta. Talvetukseen siirtyvät kasvit voivat puolestaan tarvita lajikohtaista lepokautta, joten korkeampi lämpötila ei automaattisesti ole parempi tavoite. Selkeä käyttösuunnitelma estää mitoittamasta järjestelmää tarpeettoman laajalle talvikasvatukselle. Se myös helpottaa vaihtoehtojen vertailua: koko kasvihuoneen lämmityksen sijasta tarkoituksenmukainen ratkaisu voi olla rajattu talvetustila tai lyhyempi käyttökausi.
Pinta-ala ei yksin kerro kasvihuoneen lämpöhäviötä
Lämpöhäviöön vaikuttavat lämmitettävän tilan koko ja muoto, vaipan materiaalit, liitosten ilmatiiviys, ilmanvaihto sekä sisä- ja ulkolämpötilan ero. Myös tuuli ja rakenteen altistuminen sääoloille voivat vaikuttaa lämmöntarpeeseen. Vaipalla tarkoitetaan tässä lämpimän tilan ulkoilmasta ja maasta erottavia rakenteita, kuten katetta, seiniä ja alapohjaa. Lattian pinta-ala ei siis yksin riitä lämmitystarpeen arvioimiseen. Pyydä suunnittelijan käyttämät lähtötiedot näkyviin: tavoiteltu sisälämpötila, arvioinnin ulko-olosuhteet, rakenteiden ominaisuudet sekä ilmanvaihdon ja ilmanvuotojen käsittely. Selvitä myös, huomioidaanko lämpöhäviö maahan ja ovien avaamisesta aiheutuva ilman vaihtuminen. Jos laskelmassa on mukana auringon suora lämmittävä vaikutus, sen oletukset pitää erottaa paneelien sähköntuotannosta. Auringonpaiste voi vähentää lämmitystarvetta päivällä, mutta samaa hyötyä ei ole pimeänä yönä. Vuosittainen energiantarve ja kylmän hetken lämmitystehon tarve vastaavat eri kysymyksiin: ensimmäinen auttaa arvioimaan kulutusta, toinen lämmittimen riittävyyttä. Niitä ei pidä korvata yhdellä pinta-alaan perustuvalla nyrkkisäännöllä. Vertailukelpoinen arvio kertoo, mitä olosuhteita se kuvaa ja mitä tekijöitä siitä on jätetty pois.
Suurempi kasvihuone merkitsee yleensä enemmän lämmitettävää tilaa, mutta pinta-alasta ei voi päätellä tarkkaa lämmitystehoa. Esimerkiksi Tilava kasvihuone -tuotesivulla ilmoitettu kokoluokka on 47–70 m²; lukema kertoo koosta, ei lämpöhäviöstä tai pakkassuojauksen riittävyydestä. Myös pienessä tilassa heikko vaippa tai ilmanvuoto voi kasvattaa kulutusta. Älä päättele eristävyyttä rungon materiaalin nimestä, tuotekuvasta tai kasvihuonetyypistä. Pyydä kyseistä rakennetta koskevat dokumentoidut tiedot ja tarkista, mitä ilmanvaihto- tai eristysratkaisuja tarjotaan ja millä tiedoilla niiden vaikutusta perustellaan.
03
Lämmittimen kulutus selviää tehosta ja käyttöajasta
Lämmityslaitteen sähköteho ilmoitetaan kilowatteina (kW) ja kulutettu sähköenergia kilowattitunteina (kWh). Kulutusesimerkki saadaan kertomalla sähköteho käyntiajalla: 1 kW:n sähkölämmitin kuluttaa kuudessa tunnissa 6 kWh, jos se käy koko ajan nimellistehollaan. Tämä ei ole arvio sopivasta lämmittimestä tai kasvihuoneen lämpöhäviöstä. Termostaatin ohjaama laite voi olla osan ajasta pois päältä, jolloin kuusi tuntia kasvihuoneessa ei tarkoita kuutta tuntia lämmitystä. Nimellistehosta laskettu ympärivuorokautinen kulutus on siksi jatkuvan käytön esimerkki, ei ennuste tavallisesta vuorokaudesta. Tarkista laitteen dokumenteista, tarkoittaako ilmoitettu teho sähköverkosta otettua tehoa vai tuotettua lämpötehoa. Ero on erityisen tärkeä, jos vertailet suoraa sähkölämmitystä ja lämpöpumppua. Lämpöpumpun sähköntarvetta ei voi päätellä pelkästä ilmoitetusta lämmitystehosta, vaan tarvitaan sen suorituskykytiedot kyseisissä käyttöoloissa. Laske kokonaiskulutukseen myös puhaltimet, ohjauslaitteet ja mahdollinen kasvivalaistus. Kirjaa niiden tehot ja käyttöajat erikseen, jotta lämmityksen osuus pysyy tunnistettavana. Samalla selviää, mitkä laitteet voivat toimia yhtä aikaa ja millaista samanaikaista sähkötehoa järjestelmältä tarvitaan.
Olemassa olevassa kasvihuoneessa kulutusta voi arvioida seuraamalla lämmittimen sähkönkäyttöä edustavina kylminä jaksoina. Kirjaa samalla ulkolämpötila, tavoiteltu sisälämpötila ja tilan käyttö, jotta kulutuslukua voi tulkita. Yhden leudon viikon tulos ei kuvaa koko talvea. Kiinteästi kytketyn laitteen mittauksen järjestää sähköalan ammattilainen. Jos kasvihuonetta vasta valitaan, yksilöi laskelmaan harkitsemasi koko: Alumiiniset kasvihuoneet -valikoiman ilmoitettu pinta-ala ulottuu 3,77–28,08 m²:iin. Näin kulutusseurannasta tai suunnitteluarviosta saatu tieto voidaan yhdistää oikeaan vaihtoehtoon eikä koko mallisarjaan.
Arvioi aurinkosähkön tuotanto kuukausi kerrallaan
Pyydä paneelien tuotannosta kuukausittainen arvio omalle sijainnille, älä tyydy pelkkään vuosituottoon. Arvion pitää vastata suunniteltua järjestelmäkokoa ja asennuspaikkaa sekä huomioida suuntaus, kallistus ja varjostus. Paikallinen sää ja lumi voivat muuttaa toteutuvaa tuotantoa, joten laskelman oletukset kannattaa pyytää kirjallisina. Tarkista erityisesti, miten talvella pitkät varjot ja mahdollinen lumen peittävyys on käsitelty. Paneelien yhteenlaskettu nimellisteho ilmoitetaan usein kilowattipiikkeinä eli kWp-yksikkönä. Se kuvaa tehoa määritellyissä testiolosuhteissa, ei päivittäin saatavaa energiamäärää. Lämmityksen vertailuun tarvitaan kilowattitunteina ilmoitettu tuotanto, ja mahdollisten häviöiden on oltava siinä mukana. Selvitä, kuvaavatko luvut paneeleilla syntyvää sähköä vai muunnosten jälkeen käytettävissä olevaa sähköä. Älä vähennä samoja häviöitä uudelleen, jos ne sisältyvät jo tuotantoarvioon. Jos tarjouksessa esitetään vaihteluväli, pyydä selitys sen perusteista ja käytetystä sääaineistosta. Yksi tarkalta näyttävä vuosiluku ei poista säävaihtelua. Talvilämmitystä varten olennaista on ymmärtää, paljonko sähköä arvioidaan saatavan kylmän kauden eri kuukausina ja kuinka epävarma tämä arvio on.
Paneelien paikka ja kasvihuoneen paikka ovat kaksi eri suunnittelukysymystä. Älä oleta, että kasvihuoneen kate tai runko soveltuu paneelien kiinnitykseen; tarvitaan kyseistä rakennetta koskevat tiedot ja tarvittaessa pätevän suunnittelijan arvio. Seinäkasvihuone-tuotteen ilmoitettu 3,69–14,34 m²:n pinta-ala kertoo koosta, ei seinän lämpövarastosta, eristyksestä tai katteen kantavuudesta. Seinäkasvihuoneen nimi ei siis yksin osoita, että seinä lämmittäisi tilaa riittävästi talvella. Paneelien asennuspaikka ja sähkökytkennät suunnitellaan erikseen, eikä rakenteen soveltuvuutta pidä päätellä sen ulkonäöstä.
04
Tuotannon ja kulutuksen kuukausittainen vertailu
Kun tuotanto- ja kulutustiedot ovat selvillä, rinnasta ne kuukausittain. Kirjaa samaan vertailuun arvioitu aurinkosähkön tuotanto, lämmittimen kulutus, muu sähkönkäyttö sekä se, mikä osuus sähköstä käytetään suoraan, varastoidaan tai päätyy verkkoon. Kuukausitase kertoo, milloin lisäsähköä tarvitaan, mutta ei vielä näytä tuntikohtaista vajetta. Päivätason tai tuntitason tarkastelu on hyödyllinen, jos tavoitteena on arvioida suoraan käytetyn sähkön määrää tai akun tarvetta. Sido laskelma valittuun kokoon: Rajoitetun erän alumiiniset kasvihuoneet -valikoiman pinta-alavaihtoehdot ovat 3,77–28,08 m², joten yksi arvio ei kuvaa niitä kaikkia.
Sähkön kustannusvertailussa käytä omaa sopimusta ja laskua. Itse käytetty aurinkosähkö korvaa osan ostettavasta sähköstä, joten sen arvoon kuuluvat ne kulutukseen sidotut maksut, jotka tällöin vältetään. Kiinteät kuukausimaksut eivät yleensä vähene pelkän energiankulutuksen mukana. Verkkoon myydyn sähkön hyvitys on eri asia kuin itse käytetyn sähkön arvo, ja se perustuu omaan myyntisopimukseesi. Jos ostohinta vaihtelee ajankohdan mukaan, myös lämmityksen ajoitus vaikuttaa kustannuksiin. Kuukausittainen keskihinta voi auttaa alustavassa vertailussa, mutta se ei kuvaa tarkasti kaikkien tuntien kustannuksia. Akun kautta käytettyyn sähköön liittyy lisäksi häviöitä, ja varastointiin ohjattua sähköä ei voida samalla myydä verkkoon. Erota laskelmassa järjestelmän hankinta, arvioitu käyttö ja sähköstä saatava hyöty toisistaan. Jos paneelit hankitaan joka tapauksessa kotitaloutta varten, kasvihuoneen osuus kannattaa erottaa koko investoinnin kannattavuudesta. Älä laske samaa säästöä sekä kodin että kasvihuoneen hyväksi. Näin vertailu kertoo nimenomaan talvilämmityksen hyödystä eikä sekoita siihen kesäkuukausien muuta sähkönkäyttöä. Tarkkaa euromääräistä säästöä ei voi luvata ilman näitä tietoja.
Akun kapasiteetti ja energian riittävyys
Akku voi ottaa vastaan osan päivällä tuotetusta sähköstä ja antaa sitä käyttöön myöhemmin, esimerkiksi illan lämmitystarpeeseen. Se tasaa tuotannon ja käytön ajankohtaa, mutta ei tuota energiaa eikä tee kesäylijäämästä automaattisesti talvisähköä. Akku auttaa vain sen verran kuin siihen on varastoitunut energiaa ja sen käyttöön saatava kapasiteetti riittää. Jos aurinkosähköä syntyy vähän usean päivän ajan, tyhjä akku ei ratkaise vajetta. Siksi akun hyötyä kannattaa arvioida ajallisena siirtona, ei takeena omavaraisuudesta tai varmana suojana kaikissa sääoloissa.
Akun nimelliskapasiteetin lisäksi tarkista käyttöön saatava energia, jatkuva lähtöteho, muuntimen yhteensopivuus ja valmistajan ilmoittamat toimintaolosuhteet. Nimelliskapasiteetti ei välttämättä vastaa laitteiden käyttöön saatavaa energiamäärää. Pelkkä kWh-luku ei myöskään kerro, pystyykö järjestelmä syöttämään lämmittimen tarvitsemaa tehoa. Vertaile tietoja samalla rajauksella: koskeeko energiamäärä akkua vai koko järjestelmää muunnoshäviöineen? Selvitä tuotekohtaiset käyttö- ja latauslämpötilat sekä se, tarvitseeko akun sijoituspaikka lämpötilan ylläpitoa. Sen mahdollinen sähkönkulutus kuuluu kokonaisuuteen. Tarkista myös, mistä akku saa latauksensa. Verkosta ladattu energia voi tukea myöhempää lämmitystä, mutta sitä ei pidä kirjata aurinkosähkön tuotannoksi. Jos akusta varataan osa muuhun käyttöön, koko kapasiteetti ei ole kasvihuoneen käytettävissä. Akun hyötyä kannattaa verrata myös ratkaisuun ilman akkua: kuinka paljon omaa tuotantoa jäisi silloin käyttämättä, ja kuinka usein varastoitavaa ylijäämää todella syntyy talvella? Esimerkiksi T-muotoinen kasvihuone on tarjolla 16,52–30 m²:n kokovaihtoehtoina. Valitse tarkasteluun aiottu koko ja sitä vastaava kulutusprofiili, jotta akkua ei arvioida väärän kuorman perusteella.
05
Lisäsähkö ja varalämmitys talvella
Verkkoon kytketty järjestelmä voi ottaa sähköä verkosta, kun oma tuotanto ei riitä. Tavallisessa käytössä ostosähkö on tällöin osa lämmitysratkaisua, ei vain harvinainen varavaihtoehto. Sähköverkosta erillisessä järjestelmässä tarvitaan muu tapa kattaa jaksot, jolloin paneelituotanto ja akun varaus jäävät pieniksi. Erota tässä kaksi tilannetta: talvinen energiavaje ja sähkökatko. Verkkosähkö voi kattaa ensimmäisen, mutta ei jälkimmäistä. Tavallinen verkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä ei automaattisesti syötä lämmittimelle sähköä katkon aikana, eikä akun olemassaolo yksin osoita varavoimatoimintoa. Tämä toiminto ja sen käytettävissä oleva teho on tarkistettava järjestelmän dokumenteista ja sähköalan ammattilaiselta. Talvisen tuotantovajeen kattamiseen voi puolestaan soveltua muu suunniteltu sähkönsyöttö tai erillinen lämmönlähde. Laitteen soveltuvuus kasvihuoneen oloihin pitää varmistaa tuotekohtaisesti. Polttoainekäyttöisen laitteen sijoitusta tai ilmanvaihtoa ei pidä päätellä yleisohjeesta, vaan ne on selvitettävä pätevän ammattilaisen kanssa. Energiavertailussa varajärjestelmän käyttö merkitään näkyviin: sen tuottama lämpö tai sähkö ei ole paneelien tuotantoa, ja sen kustannukset kuuluvat talvikäytön kokonaisuuteen.
Lisälämmön tarvetta arvioidaan valitun kasvihuoneen lämpöhäviön, kasvien talvitavoitteen ja vähäisen tuotannon jakson perusteella. Pyydä mitoitukseen kuvaus käytetyistä ulko-olosuhteista ja lämmittimen dokumentoidusta suorituskyvystä. Pyramidin muotoinen kasvihuone on tarjolla 5,53–18,9 m²:n kokovaihtoehtoina. Valittu koko ja tilan pohjaratkaisu ovat lähtötietoja myös laitteen sijoituksen arviointiin. Selvitä tuotteen käyttöohjeista, voidaanko lämmitin sijoittaa suunniteltuun tilaan kasveineen ja kulkureitteineen. Näin vaihtoehtoja verrataan todellisen käyttötilan eikä pelkän nimellistehon perusteella.
Mitä tietoja järjestelmän valintaan tarvitaan?
Kokoa ennen järjestelmävalintaa yhteen kasvien talvetustavoite, täsmällinen lämmitettävä tila, lämpöhäviöarvion oletukset ja lämmittimen todellinen tai arvioitu kulutus. Pyydä lisäksi sijaintikohtainen paneelien kuukausituotto, akun käyttöön saatava energia ja jatkuva lähtöteho sekä tieto järjestelmän häviöistä. Tarjouksesta pitää selvitä, mitä tapahtuu silloin, kun omaa sähköä ei synny riittävästi. Kasvihuoneen lisätilat on laskettava oikein: Alumiiniset kasvihuoneet säilytystilalla -valikoiman nimessä mainitaan sisäänrakennettu säilytystila, joten ennen lämpöarviota kannattaa selvittää, kuuluuko se samaan lämmitettävään tilaan ja miten se on rajattu.
Tarjousten vertailussa kannattaa pyytää sama käyttötilanne kaikille vaihtoehdoille. Jos yhdessä arvioidaan koko talven lämmitystä ja toisessa vain kevään käyttöä, niiden kulutus- ja säästöluvut eivät ole vertailukelpoisia. Samoin eri sisälämpötilat, kasvihuonekoot tai sääoletukset muuttavat tulosta. Jos mukana on eristys- tai ilmanvaihtoratkaisuja, pyydä erittely niiden sisällöstä ja siitä, millä tiedoilla vaikutus on arvioitu. Tuotetieto ei takaa tiettyä lämpötilaa, jos käyttöoloja ei ole määritelty. Vertaa vähintään perusratkaisua ilman aurinkosähköä, paneeliratkaisua ilman akkua ja mahdollisesti akullista vaihtoehtoa samoilla lähtötiedoilla. Näin näet, mikä hyöty tulee paneeleista ja mikä varastoinnista. Suurempi paneelisto voi lisätä vuosituotantoa, mutta tarkista erikseen, kuinka paljon lisäys auttaa juuri talvikuukausina ja kuinka paljon siitä jää kesän ylijäämäksi. Seurattaviksi tuloksiksi sopivat ostosähkön määrä, suoraan käytetty oma tuotanto, akun kautta käytetty energia ja muun lämmityksen tarve. Säilytä oletukset myöhempää seurantaa varten, jotta toteutuneita lukuja voi verrata suunnitelmaan. Tavoitteena on perusteltu talvikäyttöratkaisu, ei mahdollisimman suuri vuosituottoluku.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko aurinkosähkö yksin lämmittää kasvihuonetta koko talven?
Sitä ei voi luvata ilman paikkakohtaista arviota. Pelkkään aurinkosähköön perustuvan järjestelmän on katettava kasvihuoneen kulutus myös öisin ja pitkien vähätuottoisten jaksojen aikana, mikä edellyttää riittävää tuotantoa ja varastointia. Vuosituotto ei osoita tätä. Jos vajaus katetaan verkkosähköllä tai muulla lämmönlähteellä, kasvihuonetta ei lämmitetä yksin aurinkosähköllä.
Riittääkö, että aurinkosähkön vuosituotto vastaa lämmityksen vuosikulutusta?
Ei. Vuosiluku ei kerro, syntyykö sähköä silloin, kun lämmitystä tarvitaan. Vertaa tuotantoa ja kulutusta vähintään kuukausittain ja huomioi myös vuorokauden eri ajat. Kesän ylijäämä ei sellaisenaan ole käytettävissä talvella.
Ratkaiseeko akku talvisen tuotantovajeen?
Ei yksin. Akku voi siirtää osan päivällä tuotetusta sähköstä myöhempään käyttöön, jos se on ehtinyt latautua. Käyttöön saatava kapasiteetti, lähtöteho ja häviöt pitää tarkistaa. Pitkä vähätuottoinen jakso vaatii edelleen muuta sähköä tai lämmönlähteen.
Voiko aurinkopaneelit kiinnittää kasvihuoneen katolle?
Älä oleta, että kasvihuoneen kate tai runko soveltuu paneelikuormalle. Siihen tarvitaan kyseistä rakennetta koskevat dokumentoidut tiedot ja tarvittaessa pätevän suunnittelijan arvio. Pelkkä katolla oleva tila tai rakenteen ulkonäkö ei osoita soveltuvuutta.
Miten arvioin lämmittimen sähkönkulutusta?
Kerro lämmittimen sähköteho käyntiajalla: esimerkiksi 1 kW:n sähkölämmitin kuluttaa kuudessa tunnissa 6 kWh, jos se käy koko ajan nimellistehollaan. Termostaatin vuoksi todellinen käyntiaika voi olla lyhyempi. Kulutuksen mittaus edustavissa oloissa antaa paremman kuvan käytöstä. Esimerkki ei määritä tarvittavaa lämmitystehoa.
Talvella aurinkosähkö voi olla hyödyllinen osa kasvihuoneen lämmitystä, etenkin kun lämmitystavoite on rajattu ja omaa tuotantoa voidaan käyttää sen syntyessä. Vuosituotto ei kuitenkaan yksin tee aurinkosähköstä varmaa lämmönlähdettä: ratkaisevia ovat kasvihuoneen todellinen lämpöhäviö, talvikuukausien tuotanto ja energia pitkien vähätuottoisten jaksojen varalle. Vertaa valitun tilan lämmöntarvetta tuotantoarvioon, akun käyttöön saatavaan energiaan ja suunniteltuun varalämmitykseen. Näin aurinkosähkölle muodostuu realistinen tehtävä osana talvikäyttöä ilman oletusta omavaraisuudesta, jota laskelmat eivät osoita.
