Hyötyeliöt kasvihuoneessa ovat hoidettu suhde.
Elävä sopimus · kasvihuoneen biologinen torjunta
Hyötyeliöt kasvihuoneessa ovat hoidettu suhde.
Luontaiset viholliset voivat muuttaa kasvihuoneen toistuvien hätäruiskutusten paikasta tarkkailevaksi ja tasapainoisemmaksi kasvuympäristöksi. Levitys ei kuitenkaan ole rituaali eikä pikaratkaisu. Se on tuholaisen, petoeliön tai parasitoidin, kasvin, kasvihuoneilmaston ja kasvattajan välinen sopimus, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisillä tarkastuksilla.
Miksi yksi ostos ei ratkaise kaikkea
Tarkoitus ei ole vain tuoda kasvihuoneeseen lisää eliöitä. Tavoitteena on ympäristö, jossa oikea luontainen vihollinen löytää oikean tuholaisen, säilyy toimintakykyisenä ja hillitsee kantaa ennen vaurioiden kasautumista.
Kasvihuoneen biologinen torjunta on osa integroitua kasvinsuojelua: ennaltaehkäisyä, havainnointia, täsmällistä tunnistusta, harkittuja eläviä torjuntaeliöitä ja tarvittaessa rajattua muuta puuttumista. Menetelmä sopii vakavasti harrastavalle kotipuutarhurille, koska kasvihuoneessa ongelmien sijainti ja kehitys voidaan nähdä. Muutama liima-ansa, suurennuslasi ja viikoittainen kierros penkkien välissä voivat paljastaa tuholaisen silloin, kun biologinen torjunta ehtii vielä vaikuttaa.
Jokainen ongelma ei silti edellytä hyötyeliötilausta. Puhtaat taimet, väljä kasvusto, rikkakasvien hallinta, tasapainoinen kastelu ja tuuletusaukkojen verkotus vähentävät kuormaa, joka torjuntaeliöiden pitäisi muuten kantaa. Toimivan kasvutilan perustaksi sopii Bloomcabinin Klassinen alumiinikasvihuone jossa selkeä rakenne auttaa järjestämään kasvit tarkastettaviksi ja tukee hallittua tuuletusta.
Pitkäikäiseksi pohjaksi, joka mukautuu biologisen torjunnan rutiineihin,Klassinen alumiinikasvihuone tarjoaa selkeät kulkureitit sekä mahdollisuuden suunnitella tuuletus, kastelu ja kasvatusalueet ilman vaikeasti tarkastettavia, ahtaita nurkkia.
Kolme keskeistä eliöryhmää
Eri liittolaiset, eri tehtävät.
Hyötyhyönteinen on kätevä yleissana, mutta biologiseen torjuntaan kuuluvat myös petopunkit, loispistiäiset, hyötysukkulamadot ja mikrobivalmisteet. Niiden tehtävät, kohteet ja olosuhdevaatimukset eivät ole keskenään vaihdettavia.
Ne syövät saalista.
Petoeliöihin kuuluvat esimerkiksi harsokorennon toukat, petoluteet ja petopunkit. Monet liikkuvat aktiivisesti kasvustossa, mutta niiden käyttökelpoisuus riippuu saalislajista, tuholaisen elinvaiheesta, kasvuston rakenteesta, lämpötilasta ja levityksen ajoituksesta.
- Harsokorennon toukat syövät kirvoja, mutta eivät ole yleislääke.
- Petopunkkilaji voidaan valita hämähäkkipunkkeihin tai ripsiäisen nuoriin vaiheisiin.
- Yleispedot auttavat aikaisin, mutta voivat hajaantua ravinnon vähentyessä.
Ne kehittyvät isännässä tai sen pinnalla.
Loispistiäiset ovat hyvin pieniä ja usein tarkasti tiettyihin isäntiin erikoistuneita. Ne toimivat parhaiten ennaltaehkäisevästi tai ongelman alussa. Itse pistiäistä tärkeämpi havainto voi olla kirvan muumio, muuttunut jauhiaisen kotelo tai siisti kuoriutumisaukko.
- Encarsia ja Eretmocerus sopivat eri jauhiaistilanteisiin.
- Aphidius-lajit valitaan havaitun kirvaryhmän perusteella.
- Ne tarvitsevat sopivia isäntävaiheita eivätkä poista suurta kantaa yhdessä yössä.
Biologia toimii myös näkymättömissä.
Hyötysukkulamatoja voidaan käyttää kosteassa kasvualustassa eläviin harsosääsken toukkiin. Mikrobivalmisteilla on puolestaan omat kohde-eliön elinvaiheeseen, levityspeittoon, käsittelyyn ja kasvihuoneen olosuhteisiin liittyvät vaatimuksensa. Ratkaisu valitaan aina tuotekohtaisesti.
- Ne eivät ole hyönteisiä, mutta kuuluvat biologiseen torjuntaan.
- Tulos voi riippua kosteudesta, valosta, peitosta ja kohdevaiheesta.
- Lue etiketti ja toimittajan ohje osana käsittelyä.
Tuholainen ennen torjuntaeliötä
Tunnista ennen kuin ostat.
Tahmeus, kellastuminen ja vaalea pisteily ovat vihjeitä, eivät diagnooseja. Kirvat, jauhiaiset, hämähäkkipunkit ja ripsiäiset jättävät erilaisia jälkiä, elävät kasvin eri osissa ja altistavat eri elinvaiheita luontaisille vihollisille. Ota terävä lähikuva, tutki lehtien alapinnat suurennuslasilla ja vertaa useita kasveja ennen torjuntaeliön valintaa.
1
Lue oire
Vaurio ensin.
2
Löydä tuholainen
Tarkista sen sijainti.
3
Määritä vaihe
Munasta aikuiseksi.
4
Kartoita paine
Pesäke vai koko kasvusto?
Oireet: mesikaste ja nokihome viittaavat imeviin tuholaisiin; hieno pisteily ja seitti hämähäkkipunkkeihin; hopeiset arvet sekä mustat ulostetäplät voivat kertoa ripsiäisistä.
Sijainti: tarkista uusi kasvu, kukat, lehtien alapinnat, alimmat lehdet ja kostean kasvualustan pinta. Tuholaisen elinpaikka ratkaisee, millainen torjunta voi tavoittaa sen.
Elinvaihe: munat, nuoret ja varttuneet nymfit, toukat, kotelot sekä aikuiset eivät ole yhtä haavoittuvia. Näkyvin vaihe ei välttämättä ole biologisen torjunnan paras kohde.
Laajuus: erota oven vieressä oleva yksittäinen kasvi koko penkin ongelmasta. Eristä pesäkkeet ja kerro toimittajalle rehellisesti, kuinka laajasta havainnosta on kyse.
Tämä järjestys ehkäisee tavallisen virheen: näyttävä yleispeto tilataan tuholaiseen, joka piilee kasvualustassa, käpristyneen lehden suojassa tai elinvaiheessa, johon valittu eliö ei vaikuta. Harkitun kasvutilan lähtökohdaksi sopii Klassinen alumiinikasvihuone ja sen selkeästi järjestettävä sisätila.
Muotokuva I · hiljainen partio
Petopunkit
Petopunkit ovat merkittäviä kasvihuoneen liittolaisia juuri siksi, että ne jäävät helposti huomaamatta. Osa lajeista valitaan hämähäkkipunkkeihin, osa ripsiäisen nuoriin kehitysvaiheisiin; jotkin voivat hyödyntää myös siitepölyä tai muuta ravintoa. Toimittajan on autettava tehtävän täsmentämisessä, sillä hämähäkkipunkille tarkoitettu petopunkki ei automaattisesti ratkaise ripsiäisongelmaa.
Levitä materiaali toimittajan ohjeen mukaisesti kasvustoon, älä yhdeksi kasaksi oven viereen. Petopunkkeja ei pidä käsittää pelastuspalveluksi jo pahoin seittiytyneille kasveille. Voimakas pesäke vaatii usein eristämistä ja suunnitelmallista tilanteen rauhoittamista. Tulokseen vaikuttavat lämpötila, kosteus, latvuston rakenne sekä aiempien kasvinsuojeluainekäsittelyjen jäämät.
Etsi tätä: aktiivisten tuholaisvaiheiden määrä vähenee asteittain, ei näyttävästi heti levityspäivänä.
Muotokuva II · tarkka vastaavuus
Loispistiäiset
Parasitoidi ei ole koristeellinen minipistiäinen vaan erikoistunut torjuntaeliö. Se paikantaa tuholaisen ja munii sopivaan isäntävaiheeseen tai sen pinnalle. Kehittyvä jälkeläinen surmaa lopulta isännän. Kasvihuoneessa loispistiäiset ovat arvokkaita, koska ne etsivät isäntiä latvuston sisältä ja jättävät toiminnastaan tunnistettavia jälkiä.
Kaupallisessa biologisessa torjunnassa Encarsia formosa liittyy kasvihuonejauhiaisen torjuntaohjelmiin. Se toimii parhaiten, kun levitykset alkavat hyvin vähäisen tuholaismäärän aikana eikä kasvustossa ole pitkävaikutteisia torjunta-ainejäämiä. Muut jauhiaisten ja kirvojen parasitoidit valitaan tuholaislajin, viljelykasvin ja olosuhteiden perusteella. Kasvihuonejauhiainen ja Bemisia-ryhmän jauhiaiset on syytä erottaa toisistaan.
Etsi tätä: kirvojen muumioita sekä loisitunnäköisiä jauhiaiskoteloita, joissa voi näkyä pyöreä kuoriutumisaukko.
Muotokuva III · näkyvä ruokahalu
Harsokorennot, petoluteet ja leppäkertut
Harsokorennon toukat voivat syödä kirvoja ja muuta pientä, pehmeäihoista saalista. Leppäkertut tunnetaan hyvin, mutta aikuiset voivat lentää pois avoimesta tai vähäsaaliisesta kasvihuoneesta. Ripsiäistorjunnassa käytetyt petoluteet voivat hyödyntää siitepölyä, mutta tarvitsevat asettumiseen aikaa, sopivan kasvuston ja tuotteelle määritellyt olosuhteet.
Nämä eliöt ovat työkaluja, eivät maskotteja. Paras kysymys ei ole, mikä hyötyeliö näyttää vaikuttavimmalta, vaan mikä vahvistetun tuholaisen elinvaihe on runsas, paljas ja valitun pedon tavoitettavissa. Pienessä kotikasvihuoneessa harkittu sijoittelu, pahimpien pesäkkeiden poisto ja toistuva tarkastus ovat usein hyödyllisempiä kuin sekalaisen eliövalikoiman ostaminen.
Etsi tätä: aktiivista saalistusta tuholaispesäkkeissä ja vakaasti laskevaa suuntaa yksittäisen kiinnostavan havainnon sijaan.
Muotokuva IV · kasvualustan alla
Sukkulamadot ja mikrobit
Kaikki kasvihuonetuholaiset eivät elä lehdillä. Harsosääsken toukat viihtyvät kosteassa kasvualustassa, jossa hyötysukkulamatoja, kuten Steinernema feltiae-lajia, voidaan käyttää tuotekohtaisten ohjeiden mukaisena kastelukäsittelynä. Sukkulamadot tarvitsevat oikein hoidetun, riittävän kostean kasvualustan ja sopivan ajoituksen. Ne eivät korvaa jatkuvan liikakastelun, aluslautasille jäävän veden tai leväisen pinnan korjaamista.
Myös mikrobivalmisteet vaativat huolellista käytännön toteutusta. Niiden teho voi riippua kohdetuholaisen elinvaiheesta, kasvuston peittävyydestä, lämpötilasta, valosta ja kasvipinnan kosteudesta. Valitse Suomessa kyseiseen kasviin ja käyttökohteeseen hyväksytty valmiste, noudata etikettiä täsmällisesti ja varmista toimittajalta, miten käsittely sovitetaan muuhun biologiseen ohjelmaan.
Etsi tätä: kasvualustan toukkamäärä tai uusi syöntivioitus vähenee sen jälkeen, kun haavoittuva vaihe on tavoitettu.
Elävän torjunnan reittikartta
Yhdistä eliö oikeaan kehitysvaiheeseen.
Tämä on päätöksenteon apuväline, ei ostoslista. Tarkka laji, kanta, levitysmenetelmä ja määrä riippuvat viljelykasvista, tuholaisen tunnistuksesta, kasvihuoneilmastosta, toimittajan tuotteesta ja saatavuudesta Suomessa.
Vahvistettu tuholainen
Kirvat Uusi kasvu
Jauhiaiset Lehtien alapinnat
Ripsiäiset Kukat, lehdet
Hämähäkkipunkit Ennen seittiä
Harsosääsket Kostea kasvualusta
Villakilpikirvat Paikalliset pesäkkeet
Mahdollinen eliöryhmä
Parasitoidit / harsokorennot
Encarsia/Eretmocerus
Petopunkit /Orius
Erikoistuneet petopunkit
Steinernema feltiae
Erikoistuneet parasitoidit
Määritä ongelma vasemman sarakkeen avulla. Kirvavainokainen valitaan kirvan tunnistuksen perusteella. Jauhiaisen parasitoidi riippuu jauhiaislajista ja kasvuston olosuhteista. Ripsiäisiin käytettävät petopunkit saalistavat pääasiassa nuoria vaiheita, kun taas hämähäkkipunkit edellyttävät toisenlaista petopunkkivalintaa.
Aloita toimittajakeskustelu oikean sarakkeen avulla. Anna toimittajalle valokuvat, kasvilaji, lämpö- ja kosteusolosuhteet, aiempien ruiskutusten tiedot sekä havaittu kehitysvaihe. Näin hän voi suositella Suomessa sallittua, saatavilla olevaa torjuntaeliötä ja ajantasaista levitysohjetta.
Selvä umpikuja: Älä korvaa tunnistusta kiinnostavalla petoeliöllä. Ripsiäisiä saalistava petopunkki ei ratkaise ruukkumullassa eläviä harsosääsken toukkia, kasvualustakäsittely ei torju lehtien alapinnoilla olevia aikuisia jauhiaisia, eikä parasitoidilevityksen voi odottaa korjaavan torjunta-ainejäämien häiritsemää, pitkälle edennyttä epidemiaa välittömästi.
Levityksen koreografia
Kolme hetkeä, kolme tavoitetta.
Biologinen torjunta on vahvimmillaan, kun ajoitus vastaa tuholaispainetta. Seuraavat käsitteet kuvaavat strategiaa, eivät yleispätevää levitysmäärää. Noudata aina eliön, tuotteen, viljelykasvin, toimituserän ja kasvihuoneolosuhteiden ajantasaisia ohjeita.
Ennaltaehkäisevä
Ennen havaintoa
Varhainen korjaus
Ensimmäinen löytö
Epidemian hallinta
Korkea paine
Ennaltaehkäisevä levitys: sopii tilanteeseen, jossa aiemmat havainnot osoittavat toistuvan riskin ja torjuntaeliö voi säilyä tai sitä täydennetään suunnitelmallisesti. Ajattele pysyvää työvoimaa, älä hälytyspalvelua.
Varhainen korjaava levitys: merkitse löytö karttaan, käsittele ohjeen mukaan saastunut alue ja sen lähikasvit sekä palaa samoihin kasveihin sovittuna päivänä. Tämä on usein biologisen torjunnan otollisin hetki.
Epidemian hallinta: eristä tai poista pahimmat kasvit, kysy neuvoa asiantuntijalta ja arvioi, tarvitaanko valikoivaa käsittelyä ennen biologisen ohjelman uudelleen rakentamista.
Ennen saapumista
Vastaanottopäivänä
3–7 päivän kuluttua
Seuraavina viikkoina
Vahvista tuholainen, tarkista käsittelyhistoria ja suunnittele varjoisa, esteetön levitysreitti kasvustoon.
Avaa lähetys viipymättä, tarkista pakkaus ja noudata toimittajan ohjeita lämpötilasta, ajoituksesta sekä sijoittelusta.
Tarkista alkuperäinen pesäke ja edustavat kasvit muualla. Kirjaa tuholaisen vaihe, hyötyeliön merkit ja kasvin reaktio.
Vertaa havaintopäivien kehitystä. Täydennä levitystä, muuta menetelmää tai tehosta toimia vain näyttöön perustuen.
Olosuhteita koskeva ehto
Ilmasto kuuluu osaksi levitystä.
Kasvihuone voi tarjota hyvän ilmaston tomaatille, kurkulle, taimille tai koristekasveille ja olla silti epäsopiva tietylle torjuntaeliölle. Lämpötila, suhteellinen kosteus, päivän pituus, valo, ilmavirta ja saatavilla oleva saalis vaikuttavat asettumiseen. Yhtä vastuullista yleislämpötilaa tai kosteuslukua ei ole, sillä kaupalliset kannat, kasvit ja tuotteet eroavat.
Pyydä ennen ostamista toimittajalta juuri kyseisen tuotteen suositellut olosuhteet. Suomessa tämä on erityisen tärkeää keväällä ja syksyllä, jolloin aurinkoinen päivä voi kuumentaa kasvihuoneen nopeasti mutta yö jää viileäksi. Sovita vastaus tuuletukseen, varjostukseen ja kasteluun koko ohjelman ajaksi, ei vain levityspäivälle.
Pankkikasvit toimivat vain hallittuina
Pankkikasvi on tarkoituksellisesti ylläpidetty tukikasvi, jolla elää viljelykasville vaaraton tai hallittu ravintoverkon osa ja sitä hyödyntävä torjuntaeliö. Ammattiviljelyssä järjestelmä voi olla tarkasti suunniteltu. Tämä ei tarkoita, että kotikasvihuoneeseen kannattaa tuoda satunnaisia kukkivia kasveja tai sallia hallitsemattomia kirvapesäkkeitä.
Pankkikasvista voi tulla tuholaisten tai tautien varasto ja tunnistusta sekoittava tekijä, jos järjestelmää ei tunneta. Valitse vain dokumentoitu, viljelykasville ja kohdetuholaiselle sopiva ratkaisu, merkitse kasvi ja tarkasta se säännöllisesti. Useimmissa kotikasvihuoneissa yksinkertaisempi malli — puhtaat taimet, viikoittainen seuranta ja toimittajan ohjaamat levitykset — voi olla varmempi.
Ketjun katkeaminen
Torjunta-ainejäämä voi rikkoa sopimuksen.
Luonnollinen, kasviperäinen, luonnonmukainen, saippua tai öljy eivät tarkoita, että valmiste olisi vaaraton kaikille torjuntaeliöille. Käsittely voi vaikuttaa suoran kosketuksen, lehdelle kuivuneen jäämän, systeemisen vaikutuksen, käsitellyn saaliin tai ravinnon vähenemisen kautta. Levitys voi näyttää epäonnistuneelta, vaikka todellinen syy olisi aiempi ruiskutus.
Kun muu käsittely on välttämätön, noudata etikettiä sitovana käyttöohjeena ja kysy valmistajalta sekä torjuntaeliöiden toimittajalta täsmällisestä tehoaineesta, valmisteesta, kasvista ja tarvittavasta odotusajasta. Vältä laajavaikutteisia ja pitkäjäämäisiä vaihtoehtoja, kun biologista ohjelmaa on tarkoitus jatkaa.
Yhteensopivuusportti
Ratkaise nämä kysymykset ennen levitystä.
- Mikä on valmisteen tarkka tehoaine ja koostumus?
- Onko valmiste hyväksytty Suomessa tälle kasville ja kasvihuonekäyttöön?
- Vaikuttaako se kosketuksesta, syötynä, systeemisesti vai usealla tavalla?
- Minkä odotusajan etiketti tai toimittaja ilmoittaa kyseiselle torjuntaeliölle?
- Käsiteltiinkö kasvit, pöydät, kasvualustat, rikkakasvit tai lähialueet?
- Voidaanko pahin pesäke eristää altistamatta koko kasvihuonetta käsittelylle?
Seurantaa koskeva ehto
Etsi näyttöä, älä toivoa.
Onnistunut biologinen ohjelma näyttää harvoin dramaattiselta. Se näkyy uusien pesäkkeiden vähenemisenä, pienempinä ansasaaliina, hidastuvana tuoreena vioituksena ja lisääntyvinä merkkeinä luontaisen vihollisen toiminnasta. Anna ohjelmalle aikaa kehittyä, mutta älä sivuuta selvästi pahenevaa tuholaispainetta tai kasvin nopeasti heikkenevää kuntoa.
Jokaisella kierroksellaTarkasta samat vertailukasvit, alkuperäinen pesäke sekä ovien, tuuletusluukkujen ja uusien taimien lähellä olevat kasvit.
Kirjaatuholainen, elinvaiheet, arvioitu määrä, kasvioireet, hyötyeliön merkit, ilmastopoikkeamat sekä tehdyt käsittelyt.
Vertaauseita havaintopäiviä. Yksi liima-ansa tai lehti antaa signaalin, mutta koko kasvihuoneen kehityssuunta ohjaa päätöstä.
Tehostakun määrä kasvaa, vaurio kiihtyy tai hyötyeliön merkkejä ei näy. Selvitä syy ennen saman tuotteen tilaamista uudelleen.
Näyttö 01
Jauhiaiskotelo muuttuu
Lehden alapinnalla loisittu jauhiaiskotelo voi vaihtaa ulkonäköä. Pyöreä kuoriutumisaukko eroaa epäsäännöllisestä aukosta, jonka kuoriutuva aikuinen jauhiainen jättää.
Näyttö 02
Kirvamuumioita ilmestyy
Loisittu kirva voi paisua kuivaksi, paperimaiseksi muumioksi. Tarkista silti uuden kasvun elävät kirvat: parasitoidin toiminta ja tuholaispaine voivat esiintyä samanaikaisesti jonkin aikaa.
Näyttö 03
Kasvukäyrä loivenee
Ansasaaliit, uusi vioitus ja aktiivisten tuholaisten määrä lakkaavat kasvamasta ja alkavat vähentyä. Tämä mitattu muutos kertoo enemmän kuin yksittäinen hyötyeliöhavainto.
Tukevat hoitotoimet
Biologinen torjunta ei korvaa kasvihuonekuria.
Estä
Tarkasta uudet taimet ennen kasvihuoneeseen tuontia. Käytä tuuletusaukoissa tarkoitukseen sopivaa verkkoa ja seuraa erityisesti ovien, luukkujen sekä ilmanottoalueiden lähellä olevia kasveja.
Puhdista
Poista pahoin saastunut kasviaines suljetussa pussissa. Hävitä tuholaisia ylläpitävät rikkakasvit ja kasvijätteet. Puhdista pöydät, ruukut ja työvälineet sekä korjaa leväiset tai jatkuvasti märät alueet, joilla harsosääsket lisääntyvät.
Tasapainota
Vältä ylilannoitettua, liian tiheää kasvua ja jatkuvaa märkyyttä. Jätä kasvien väliin ilmaa ja näkyvyyttä sekä varmista, että jokainen kasvi voidaan tarkastaa.
Pitkäikäistä ja hallittavaa kasvutilaa suunnittelevalle puutarhurille Klassinen alumiinikasvihuone antaa selkeän kehyksen tuuletuksen, hyllyjen, varjostuksen ja kastelun järjestämiseen helposti ylläpidettäväksi kokonaisuudeksi.
Suomen kasvihuoneiden FAQ
Kysymykset ennen ensimmäistä levitystä.
Kaupallisessa viljelyssä, vakavassa epidemiassa tai vieraan tuholaisen kohdalla ota yhteys kokeneeseen biologisen torjunnan toimittajaan tai muuhun kasvinsuojelun asiantuntijaan.
Voinko vapauttaa leppäkerttuja kotikasvihuoneeseen?
Voit käyttää vain tilanteeseen ja Suomessa hyväksyttyyn käyttökohteeseen sopivaa tuotetta, mutta leppäkerttu ei ole automaattisesti paras valinta. Aikuiset voivat lentää pois, eikä kasvi tai ajoitus välttämättä sovi. Tunnista kirva ensin; kirvavainokainen, muu petoeliö tai hoitotoimi voi olla tehokkaampi.
Ovatko hyötyeliöt turvallisia syötäville kasveille?
Biologisia torjuntaeliöitä käytetään yleisesti syötävien kasvien integroidussa kasvinsuojelussa, mutta tuotekohtaisia ohjeita ja Suomen hyväksyntöjä on noudatettava. Osta asiantuntevalta toimittajalta, käsittele eliöt ohjeen mukaan ja käytä kasvinsuojeluaineita vain etiketin mukaisesti. Pese sato normaaliin tapaan.
Kuinka nopeasti tuloksia pitäisi näkyä?
Odota kehityssuuntaa, älä välitöntä hävitystä. Torjuntaeliön kehitysaika, tuholaisen elinvaihe, kasvihuoneilmasto ja lähtömäärä vaikuttavat. Tarkista toimittajan arvio ja seuraa kasvustoa vähintään viikoittain. Nopeasti nouseva tuholaismäärä tarkoittaa, että tunnistus ja ohjelma on arvioitava uudelleen.
Voinko käyttää saippua- tai öljyvalmistetta hyötyeliöiden kanssa?
Mahdollisesti, mutta yhteensopivuutta ei saa olettaa. Suora osuma ja jäämät voivat vahingoittaa torjuntaeliötä, ja vaikutus vaihtelee valmisteen, annoksen, kasvin sekä eliön mukaan. Tarkista Suomessa hyväksytty käyttötapa, lue etiketti ja pyydä toimittajalta turvallinen uudelleenlevitysaika.
Tarvitsenko Suomessa luvan hyötyeliöiden ostamiseen tai käyttöön?
Älä oleta, että toisessa maassa myytävä laji tai käyttökohde on hyväksytty Suomessa. Ruokavirasto ylläpitää hyväksyttyjen biologisten torjuntaeliöiden tuotekohtaista luetteloa. Luettelon ulkopuoliseen tuotteeseen tai käyttökohteeseen voi liittyä ilmoitus- tai lupamenettely, joten turvallisin reitti on suomalainen tai Suomeen toimittava asiantunteva myyjä.
Lähteet ja lisälukeminen
Jatka varmennetun tiedon äärelle.
Torjuntaeliöt ovat eläviä organismeja, ja tuotteiden saatavuus, hyväksynnät sekä käyttöohjeet voivat muuttua. Käytä näitä lähteitä yhdessä juuri kyseisen toimituserän, biologisen tuotteen tai kasvinsuojeluaineen ajantasaisten ohjeiden kanssa.
Lisää Bloomcabin-sisältöä: kasvihuoneen käyttöönotto-opas · Alumiinisia kasvihuoneita ja viherhuoneita koskevassa tietosivussa · kasvihuoneen ympäristöystävällisemmästä käytöstä
- Ruokavirasto — hyväksytyt torjuntaeliöt ja pölyttäjät
- Ruokaviraston tuoteluettelo:Encarsia formosa ja muut hyväksytyt tuotteet
- UC IPM — kirvojen tunnistus ja biologinen torjunta
- UC IPM — jauhiaisopas ja Encarsia jauhiaisten biologisessa torjunnassa
- UC IPM — ripsiäisten biologinen torjunta kasvihuoneviljelyssä
Uudista sopimus
Tee tilaa kasvihuoneen pienimmälle työvoimalle.
Aloita muistikirjasta, suurennuslasista ja viikoittaisesta reitistä kasvuston läpi. Kaunis kasvihuone muuttuu tuottavammaksi, kun sen ilmasto, tilajärjestys ja ylläpidon rytmi antavat mahdollisuuden havaita pienet muutokset ajoissa.
- Tunnista tuholainen ennen hyötyeliön valintaa.
- Vahvista toimittajalta torjuntaeliö, kohdevaihe, hyväksyntä ja käsittelysuunnitelma.
- Merkitse seuraava tarkastuspäivä ennen eliöiden saapumista.
Rauhallinen paikka aloittaa
Suunnittele tarkkailua varten.
Esteettömät kulkureitit, hallittu tuuletus ja järjestelmällinen kasvatusratkaisu helpottavat niiden pienten muutosten havaitsemista, joilla kasvusto pidetään terveenä.
