Kasvihuone hyötypuutarhan keskipisteenä: toimiva pihasuunnitelma
Hyötypuutarhan suunnittelu
Hyötypuutarhan kasvihuone toimii pihan keskipisteenä silloin, kun sen ympärille on suunniteltu myös viljelypenkit, vesipiste, työskentelypaikka ja kompostin kulkureitti. Kokonaisuus ei synny sijoittamalla rakennusta keskelle tonttia, vaan yhdistämällä toistuvat työvaiheet selkeiksi reiteiksi. Suunnittelussa kannattaa aloittaa pihan käytöstä ja tarkentaa vasta sen jälkeen kasvihuoneen paikkaa ja kokoa.
Piirrä ensin hyötypuutarhan kokonaisuus
Piirrä koko hyötypuutarhan karkea kartta, älä vain kasvihuoneen pohjaa. Merkitse tontin rajat, portit, talon ulko-ovet, olemassa olevat puut ja istutukset, nykyiset viljelyalueet sekä pihan muut päivittäiset käyttökohteet. Näin näet, mistä puutarhaan tullaan ja missä jo kuljet; kasvihuone ei päädy vahingossa reitin poikki tai irralliseksi nurkaksi. Lisää karttaan myös säilytettävät istutukset, oleskelupaikat ja alueet, joille et halua ohjata kottikärryjä. Merkitse tarvittaessa kohdat, jotka ovat usein märkiä tai joiden käyttö muuttuu vuoden mittaan. Kirjaa myös, mistä haet työvälineet ja mihin tuot sadon. Keskipiste tarkoittaa tässä toiminnallista yhteyttä, ei välttämättä tontin geometrisesti keskimmäistä kohtaa. Ensimmäisen luonnoksen ei tarvitse olla mittatarkka, mutta mittasuhteiden tulee olla uskottavat. Paperille tehty kartta paljastaa ristiriitoja, jotka jäävät helposti huomaamatta tuotteen kuvasta.
Kirjaa seuraavaksi tavallisimmat työvaiheet järjestykseen: mistä tuot taimet, missä hoidat niitä, miten saavut viljelypenkeille ja mihin viet sadon tai kompostoitavan kasvijätteen. Piirrä reitit nuolina kasvihuoneen ympärille, älä sen läpi oletuksena; sisätilan käytävät eivät korvaa pihan kulkuyhteyksiä. Alustavassa luonnoksessa rakennus on vasta varaus, jonka paikkaa voi muuttaa, kun näet sen vaikutuksen muihin alueisiin. Esimerkiksi pyramidin muotoisen kasvihuoneen tuotesivulla ilmoitetaan malliston pinta-alaväliksi 5,53–18,9 m². Käytä tätä vain kokoluokkien alustavaan vertailuun: tarkkaan suunnitelmaan tarvitaan valitun mallin ulkomitat, ovien sijainnit ja mittapiirros. Pelkkä pinta-ala ei kerro, kuinka paljon tilaa rakennuksen ympärille jää, joten tarkista reitit myös piirroksesta.
Kasvihuoneen paikka valitaan valon ja kulkuyhteyksien perusteella
Kasvihuoneen sijoittamista varten seuraa, miten valo ja varjo muuttuvat pihalla. Tarkastele talon, aitojen ja puiden varjoja eri vuorokaudenaikoina ja kasvukauden eri vaiheissa, älä vain yhden aurinkoisen hetken aikana. Merkitse karttaan avoimet ja varjoisat kohdat, jotta viljelypenkit eivät jää huomaamatta rakennuksen tai kasvavan puuston varjoon. Jos puiden lehvästö muuttuu vuodenaikojen mukana, arvioi, miten se vaikuttaa penkkien valoisuuteen kesällä. Näin voit verrata mahdollisia paikkoja pihan todellisten olojen mukaan sen sijaan, että valitsisit kasvihuoneelle yleispätevän ilmansuunnan. Tarkastele myös kasvihuoneen vaikutusta ympäröivään viljelyalueeseen: rakennuksen varjo osuu eri kohtiin päivän mittaan. Varaa paljon valoa tarvitseville avomaan kasveille paikka niiden kasvatusohjeiden perusteella. Pidä havaintojen yhteydessä kirjaa päivämäärästä ja kellonajasta, jotta eri paikkojen vertailu ei perustu muistiin. Ota kuvat samoista kohdista ja merkitse kuvaussuunta karttaan. Jos sijoitusvaihtoehtoja on kaksi, tarkastele molempia samoina ajankohtina. Samalla huomaat, jääkö jokin tärkeä näkymä talolta puutarhaan rakennuksen taakse tai erottaako sijoitus viljelyalueen muusta pihasta.
Yhdistä valo-olosuhteet kulkureitteihin: pääsetkö kasvihuoneelta suoraan penkeille, ja estääkö valittu kohta kulun talon ovelle tai portille? Jos suunnittelet myös seinäkasvihuoneeksi nimettyä vaihtoehtoa, piirrä sen paikka ja lähimmät ovet erikseen. Seinäkasvihuoneen tuotesivulla ilmoitettu pinta-alaväli on 3,69–14,34 m²; se auttaa hahmottamaan malliston kokoluokkaa, mutta ei kerro valitun tuotteen tarkkoja ulkomittoja. Kun malli on tiedossa, tarkista mittapiirros ja sisäänkäynnin kohta. Jätä reitille tilaa oven avaamiselle ja rakennuksen ympäristön hoitamiseen tarvittavalle kulkemiselle. Näin sijoitus palvelee sekä viljelyä että pihan muuta käyttöä.
Avomaan penkit tarvitsevat omat hoitoreittinsä
Avomaan viljelyalueiden ei tarvitse muodostaa yhtä suurta suorakulmiota. Sijoita penkit valon ja helpon hoidon mukaan, mutta jätä niiden väliin reitit, joilla pääset kastelemaan, kitkemään ja korjaamaan satoa astumatta viljelymaalle. Ryhmittele kasvit sen mukaan, miten usein tarkistat niitä tai keräät satoa, jotta tavallisimmin tarvittavat penkit eivät jää pihan kauimmaiseen nurkkaan. Merkitse karttaan myös pääsy penkin eri puolille silloin, kun sitä tarvitset; pelkkä viljelypinta-alan laskeminen ei näytä, mistä penkkiä pääsee hoitamaan. Jos käytät viljelykiertoa, jätä mahdollisuus järjestyksen muuttamiseen sen sijaan, että varaat kaikki penkit pysyvästi yhteen tarkoitukseen. Voit erottaa eri viljelyalueet luonnoksessa väreillä, jolloin kokonaisuus on helppo hahmottaa. Sovita penkin leveys siihen, kuinka pitkälle yletyt hoitamaan sitä käytävältä. Kokeile ulottumista maahan merkityllä alueella ennen reunusten rakentamista. Jos penkille pääsee vain yhdeltä puolelta, sen hoitaminen on erilaista kuin molemmin puolin saavutettavan penkin. Huomioi myös täysikasvuiset kasvit: lehdet ja tukirakenteet voivat kaventaa viereistä käytävää, vaikka keväinen penkki näyttää väljältä. Jätä pitkille kasvustoille sellainen paikka, jossa niiden hoito ja sadonkorjuu onnistuvat myös loppukesällä. Tällöin penkkien välinen tila vastaa todellista käyttöä eikä vain kylvöhetken tilannetta.
Piirrä myös kasvihuoneen ja avomaan välinen siirtymä. Taimet, sato ja kompostoitava kasvijäte kulkevat eri suuntiin, joten pidä niiden luontevat reitit näkyvissä. Jos kasvihuoneesta tulee kulkuväylä penkkien keskelle, se voi jakaa viljelyalueen ja pakottaa kiertämään sivupenkeille. Järjestä penkit niin, että ne liittyvät kasvihuoneeseen mutta säilyttävät omat huoltopolkunsa. Vaihtoehtojen kokoluokkia vertaillessa alumiinisten kasvihuoneiden tuotesivulla ilmoitetaan pinta-alaväliksi 3,77–28,08 m². Tämä on vertailutieto, ei suositus penkkien määrälle tai sijoittelulle. Piirrä rakennuksen pohja, viljelypenkit ja käytävät eri tavoin, jotta näet, paljonko tilaa jää kullekin.
Sijoita vesipiste käyttötarpeen mukaan
Vesipiste puutarhassa kannattaa sijoittaa kastelun ja muiden vesitöiden reittien perusteella, ei vain sen mukaan, missä liitäntä on helpoin järjestää. Merkitse karttaan paikat, joissa vettä tarvitaan: kasvihuone, avomaan penkit, taimien käsittely ja mahdollinen pesupaikka. Mieti, kuljetatko veden kannulla vai käytätkö letkua, ja piirrä sen kulku niin, ettei se jää ovien tai pääväylän poikki. Jos sama letku palvelee useita alueita, tarkista, että sen reitti yltää niille ilman jatkuvaa siirtelyä viljelypenkkien yli. Kokeile ehdotettua paikkaa kävelemällä reitti tai merkitsemällä se narulla. Kartalla lyhyt välimatka ei aina tunnu käytössä helpolta, jos välissä on ahtaita kulmia tai muuta pihan liikennettä.
Jos aiot käyttää sadeveden keräystä, merkitse säiliölle ja veden siirtämiselle oma paikka. Sijoita se niin, ettei astia tai täyttöreitti tuki ovea, työtilaa tai pääväylää. Selvitä valitun kasvihuoneen sadeveden keräysmahdollisuudet erikseen; tuotekuva ei osoita, mitä varusteita toimitukseen kuuluu. Varaa pääsy säiliön luo myös puhdistusta ja veden ottamista varten. Mieti, missä kastelukannu täytetään ja mihin sen voi laskea ilman, että kulku estyy. Jos käytät letkua, merkitse sille säilytyspaikka vesipisteen yhteyteen ja kokeile, mistä sen saa vedettyä käyttöön kasvustoa vahingoittamatta. Vesipisteen tekninen toteutus riippuu siitä, mistä vesi tulee ja miten järjestelmää käytetään eri vuodenaikoina. Kiinteät liitännät, putkityöt, pumput ja talvikäyttö kannattaa suunnitella ammattilaisen kanssa; tässä vaiheessa määritellään veden käyttökohteet ja niihin johtavat reitit. Selvitä myös, miten järjestelmä suojataan jäätymiseltä tai suljetaan talveksi, jos ratkaisu sitä edellyttää. Kirjaa suunnitelmaan, mitkä astiat tai välineet viedään kauden lopussa säilytykseen ja mistä ne kuljetetaan pois. Jos käyttäjiä on useita, sovi vesivälineiden palautuspaikka, jotta letku tai kannut eivät jää reitin tukkeeksi.
Kompostin paikka ja kulkureitti suunnitellaan yhdessä
Kompostin kulkureitti alkaa siitä, missä kompostoitavaa ainetta syntyy, ja päättyy paikkaan, jossa sitä käsitellään tai käytetään. Sijoita komposti riittävän lähelle viljelyalueita, jotta kasvijätteen vieminen ei muutu hankalaksi, mutta älä anna kottikärryreitin kulkea sadon käsittelypaikan läpi. Merkitse karttaan yhteys sekä penkeiltä että portilta, jos kompostoitavaa materiaalia tuodaan myös muualta. Tarkista, mahtuuko kärry kulkemaan reitin koko pituudelta ja pääsetkö kääntymään kompostin luona. Pihan nurkka voi näyttää kartalla sopivalta, mutta käytännössä sinne johtava kapea väylä tai toistuva kiertomatka tekee paikasta epäkäytännöllisen. Sujuva reitti auttaa pitämään työn samassa suunnassa kuin muu viljelyarki.
Piirrä kompostoitavan aineksen ja valmiin kompostin kuljetusreitit karttaan erillisinä nuolina sadon kuljetusreitin rinnalle. Jos reitit risteävät, mieti, voiko kompostille päästä toista kautta tai voiko sadon käsittelypaikkaa siirtää. Varaa tilaa myös itse työvaiheille: kompostiin lisättävän aineksen väliaikaiselle kokoamiselle, kompostin hoitamiselle ja valmiin aineksen siirtämiselle kärryihin. Pelkkä kompostorin tai kompostikehikon pohjan merkitseminen ei näytä tätä tilantarvetta. Tarkista valitsemasi ratkaisun käyttöohjeesta, mistä sitä täytetään ja tyhjennetään, ja jätä nämä kohdat saavutettaviksi. Mieti erityisesti syksyn tilannetta, jolloin useilta penkeiltä voi tulla poistettavaa kasvustoa samaan aikaan. Tilapäinen kasa ei saa peittää pääreittiä tai estää pääsyä muihin työpisteisiin. Merkitse myös kompostointiin liittyvien välineiden säilytyspaikka, jotta ne eivät jää penkkien käytäville. Yhteisessä puutarhassa sovi käyttäjien kesken, mitä kompostiin tuodaan ja kuka huolehtii sen ylläpidosta. Hyvä suunnitelma ei edellytä, että komposti olisi kasvihuoneen vieressä; olennaista on käytännöllinen yhteys sekä aineksen syntypaikkoihin että penkeille, joilla valmis komposti käytetään.
Varaa ulos työtila ja säilytys
Kasvihuoneen ovi ei ole paras paikka kaikille valmistelutöille. Kun taimet, mullat, ruukut, työvälineet ja kerätty sato kulkevat sisään ja ulos, oven edusta voi ruuhkautua. Piirrä kasvihuoneen ulkopuolelle työskentelyalue, jolla voit laskea tarvikkeita ja järjestellä työvälineitä. Mieti, missä käsittelet taimia ennen istutusta, mihin jätät sadon hetkeksi ja missä kokoat tarvittavat välineet ennen penkille siirtymistä. Jos peset satoa ulkona, sijoita käsittelypaikka vesipisteen lähelle ja pois kompostin reitiltä. Määrittele alue todellisten tehtävien perusteella. Kokeile tilantarvetta asettamalla suunnitellulle paikalle käytössäsi oleva pöytä, ruukut ja tyhjä kottikärry. Pöydän ympärillä pitää voida työskennellä silloinkin, kun tarvikkeet ovat esillä. Mieti myös, mihin tyhjät taimiruukut ja multapussit siirretään työn aikana, jotta ne eivät päädy kulkuväylälle. Jos sama taso palvelee sekä taimien käsittelyä että sadon lajittelua, suunnittele töiden järjestys ja tason puhdistaminen niiden välillä. Ulkotyöpisteelle kannattaa olla vaihtoehtoinen paikka sateisina päivinä, jos työvälineitä tai käsiteltävää satoa ei voi jättää ulos.
Listaa, mitä haluat säilyttää kasvihuoneessa ja mitä muualla pihassa, ennen kuin ratkaiset varastoinnin. Sisäänrakennetulla säilytystilalla varustetun kasvihuoneen tuotesivulla ilmoitetaan pinta-alaväliksi 5,52–28,08 m². Säilytystilan olemassaolo ei kerro sen sisämittoja tai sitä, mitä välineitä sinne mahtuu, joten tarkista valitun koon tiedot erikseen. Mittaa pisimmät työvälineet ja suurimmat säilytettävät astiat; pelkkä tavaroiden lukumäärä ei riitä tilantarpeen arviointiin. Erottele päivittäin tarvittavat välineet kausittain käytettävistä tarvikkeista. Usein käytettävien tavaroiden pitäisi löytyä ilman, että niiden edestä on siirrettävä muuta varastoa. Tarkastele noutoreittiä väline kädessä: mahtuuko pitkä harava kääntymään ja voiko täyden astian kantaa penkeille esteettä? Sijoita säilytys niin, ettei tavaroiden ottaminen katkaise kulkua kasvihuoneen ovelle tai viljelypenkeille. Työpisteen ja säilytyksen läheisyys voi vähentää kantamista, mutta niiden väliin on silti jätettävä tilaa työskentelyyn. Merkitse erikseen kauden lopussa sisälle siirrettävät tarvikkeet, jotta kesäinen säilytysratkaisu ei jää ainoaksi suunnitelmaksi.
Pääreitin pitää toimia kottikärryjen kanssa
Suunnittele yksi selkeä pääreitti portilta tai talolta kasvihuoneelle ja siitä viljelyalueille. Sivureitit voivat johtaa kompostille ja vesipisteelle, mutta niiden käyttö ei saisi toistuvasti tukkia pääväylää. Merkitse karttaan kapeimmat kohdat, käännökset ja ovien avautumissuunnat. Jos käytät kottikärryjä, kokeile suunniteltua reittiä ja kääntymisiä niillä; pelkkä suora viiva kartalla ei paljasta hankalaa mutkaa. Huomioi myös kohta, jossa kaksi ihmistä saattaa tarvita tilaa yhtä aikaa. Jos joku käyttäjistä liikkuu apuvälineellä, suunnittele ohitus- ja kääntymistilat hänen todellisten tarpeidensa mukaan ja selvitä tarvittavat mitoitusohjeet kohteen suunnittelijalta.
Rakennuksen muoto vaikuttaa siihen, miten kulkuväylät ja viljelypenkit asettuvat sen ympärille. T-mallisen kasvihuoneen tuotesivulla ilmoitettu pinta-alaväli on 16,52–30 m². Kun vertailet tätä vaihtoehtoa, merkitse valitun koon mittapiirroksen mukaiset ääriviivat ja ovien sijainnit kartalle. Varmista, ettei rakennuksen uloke jätä penkkiä tai kompostia hankalasti saavutettavaan paikkaan. Jos mallissa on useampia sisäänkäyntejä, tarkista, miten kukin liittyy pihan kulkuyhteyksiin. Tarkastele pääreittiä myös pinnan ja korkeuserojen kannalta. Nurmella, soralla tai päällystetyllä alueella kulkeminen voi tuntua erilaiselta, varsinkin kuormaa kuljetettaessa. Kokeile nykyistä pintaa sateen jälkeen ja merkitse kohdat, joihin kertyy vettä tai joissa kärryn pyörä painuu maahan. Jos suunnitelma edellyttää pinnan uusimista, selvitä pohjatyöt ja veden ohjaaminen pihan olosuhteisiin sopivalla tavalla. Älä päätä pintamateriaalia pelkän ulkonäön perusteella. Huomioi lisäksi reunukset: käytävältä penkille siirtyvän letkun tai työvälineen ei pitäisi takertua niihin jatkuvasti. Näin reittiä arvioidaan koko matkalta, ei vain sen leveyden perusteella.
Mitoita kasvihuone viljelymäärän ja hoitotyön mukaan
Valitse koko sen mukaan, mitä aiot kasvattaa ja kuinka paljon aikaa viljelyyn on käytettävissä. Kirjaa alustavasti, montako viljelypenkkiä tulee ulos, mitä tehtäviä kasvihuoneessa tehdään ja kuinka moni niitä hoitaa. Näin huomioit sekä viljelyn että hoidon, etkä mitoita rakennusta pelkän vapaan pihapinta-alan mukaan. Suurempi kasvihuone ei itsessään tarkoita toimivampaa hyötypuutarhaa, jos ulkopuolisille penkeille, vesireitille tai kompostille ei jää tilaa. Pieni vaihtoehto voi puolestaan vaatia paljon tavaroiden siirtelyä, jos samoissa tehtävissä tarvitaan tilaa sekä sisällä että ulkona. Kirjaa myös, voiko viljelyalue laajentua myöhemmin ilman että nykyiset pääreitit muuttuvat.
Vertaa valikoimia pinta-alan lisäksi valitun koon ulkomittojen ja sijoittelun avulla. Prestige-kasvihuoneen kokovaihtoehtojen ilmoitettu pinta-alaväli on 3,77–28,08 m². Valitse vertailuun yksittäiset koot ja merkitse niiden pohjat omalle kartallesi. Lisää oven eteen ja rakennuksen huoltoa varten tarvittava tila. Laske sen jälkeen, paljonko pihalle jää viljelypenkkejä, työtilaa ja kulkuväyliä. Jos kahdella vaihtoehdolla on samanlainen pinta-ala, vertaa silti niiden tarkkoja mittoja ja muotoa; ne voivat asettua pihalla eri tavoin. Tee kummastakin vaihtoehdosta oma luonnos, jossa ulkopuoliset toiminnot ovat mukana samoilla perusteilla. Kirjaa, mitä suuremman koon valinta muuttaisi: vähenisikö avomaan viljelyala, siirtyisikö työpiste vai pitenisikö matka kompostille? Pienemmästä vaihtoehdosta kannattaa vastaavasti arvioida, siirtyisikö osa töistä ulos ja onko niille siellä tilaa. Vertailun tarkoitus ei ole löytää suurinta tontille mahtuvaa rakennusta vaan koko, jonka ympärille jää käyttökelpoinen hyötypuutarha. Säilytä molemmat luonnokset, kunnes viljelymäärä ja käytettävissä oleva hoitoaika ovat riittävän selvät.
Yhteiskäytössä sovitaan reitit ja vastuut
Jos hyötypuutarhaa käyttää useampi ryhmä, suunnittele työnjako tilan rinnalle. Sopikaa, kuka kastelee, huolehtii viljelypenkeistä, vie kasvijätteen kompostiin ja palauttaa välineet säilytyspaikkaan. Merkitse myös, miten käyttäjät saapuvat alueelle ja missä he voivat liikkua toisiaan häiritsemättä. Yhteiskäytössä kulkureittien selkeys vaikuttaa siihen, pääseekö kasvihuoneelle ja penkeille silloinkin, kun joku työskentelee kompostin tai vesipisteen luona. Jos alue palvelee yleisöä, selvitä hankkeen todellinen käyttäjämäärä, toiminta ja käyttöajat. Älä päättele tilatarpeita pelkän oletuksen perusteella, vaan sovita piharatkaisu sen mukaan, miten paikkaa käytetään.
Kasvihuoneen ympäristön suunnittelu korostuu, kun koko hanke on suuri. Bloomcabin Orangerian tuotesivulla ilmoitettu kokoluokka on 47–70 m². Sitä kannattaa tarkastella vain, jos hankkeen viljelytarve ja käytettävissä oleva piha antavat syyn harkita tämän kokoista rakennusta. Pinta-ala ei yksin osoita sopivuutta tontille tai yhteiskäyttöön. Varaa kartalle myös ulkopuoliset viljelyalueet, vesihuollon ja kompostin reitit, työtila sekä käyttäjien kulku. Selvitä, kuinka moni työskentelee alueella samanaikaisesti ja käyttävätkö he samoja välineitä. Esimerkiksi yhteinen vesipiste voi vaatia paikan odottamiselle niin, ettei toinen käyttäjä jää pääreitille seisomaan. Sovi, mihin yhteiset ja henkilökohtaiset tarvikkeet palautetaan, ja merkitse viljelyalueiden vastuut yksinkertaiseen pihakarttaan. Kartan tulee olla päivitettävissä, jos penkkien jako muuttuu. Yhteis- tai yleisökäyttöön liittyvät toiminta-, lupa- ja suunnittelukysymykset riippuvat hankkeesta, joten selvitä ne kyseisen kohteen suunnittelijan ja paikallisen viranomaisen kanssa. Näin käyttäjien määrä, työnjako ja ulkoalueiden tilantarve ovat mukana hankkeen arvioinnissa ennen rakennuksen valintaa.
Testaa suunnitelma ennen lopullista sijoitusta
Kun kartan reitit näyttävät toimivilta, merkitse suunnitelma väliaikaisesti maahan narulla tai muilla helposti siirrettävillä merkeillä. Rajaa kasvihuoneen pohja, penkit, vesipiste, komposti ja työalue; merkitse oven avautumisvara valitun mallin piirroksen mukaan. Kävele reitti portilta kasvihuoneelle, penkeille ja kompostille. Kokeile sitä myös tyhjällä kastelukannulla, sadonkorjuuastialla ja kottikärryillä, jotta huomaat tavaroiden vaatiman tilan. Testaa, pääseekö työtilaan silloin, kun pääreitti on käytössä. Pyydä muita puutarhan käyttäjiä kokeilemaan heille tavallisia tehtäviä: sama sijoitus ei välttämättä tunnu kaikista yhtä toimivalta. Tarkista havaintojesi perusteella, muuttuuko valo tai kulkeminen eri vuodenaikoina esimerkiksi märän maan vuoksi. Kirjaa hankalat kohdat suoraan karttaan ja muuta yhtä asiaa kerrallaan, jotta näet muutoksen vaikutuksen. Jos siirrät kasvihuonetta, tarkista samalla penkkien, vesipisteen ja kompostin yhteydet; yhden reitin parannus voi pidentää toista. Valokuvaa lopuksi maahan merkitty kokonaisuus ja säilytä kuvat käytetyn mittapiirroksen kanssa. Merkitse luonnokseen päivämäärä ja mallin koko. Näin myöhemmässä suunnittelussa on selvää, mitä vaihtoehtoa pihalla todella kokeiltiin ja mitkä muutokset jäivät vielä tehtäviksi.
Ennen lopullisen mallin valintaa pidä jokaisen vaihtoehdon mallinimi ja piirros yhdessä, jotta et käytä yhden tuotteen mittoja toisen paikan arviointiin. Jos vertailet rajoitetun erän alumiinisten kasvihuoneiden mallistoa, valitse ensin yksittäinen koko ja tarkista juuri sitä koskevat mitat. Malliston nimi tai pinta-alan vaihteluväli ei määritä rakennuksen tarkkaa ääriviivaa kartalla. Jos suunnitelmaan kuuluu perustustöitä, kiinteitä vesi- tai sähköratkaisuja tai yhteiskäyttöä, selvitä kohdekohtaiset vaatimukset pätevältä suunnittelijalta ja paikalliselta viranomaiselta. Näin ulkopuoliset viljelyalueet ja reitit pysyvät mukana myös silloin, kun rakennuksen yksityiskohdat tarkentuvat.
Usein kysyttyä
Pitääkö kasvihuone sijoittaa pihan keskelle?
Ei. Keskipiste tarkoittaa tässä sitä, että kasvihuone liittyy luontevasti viljelypenkkeihin, vesipisteeseen ja pihan tavallisiin kulkureitteihin. Käytännössä paikka voi olla myös tontin reunassa, jos siellä liikkuminen ja muu pihankäyttö sujuvat.
Miten valitsen vesipisteelle hyvän paikan?
Merkitse ensin, missä vettä tarvitaan ja liikutetaanko sitä kannulla vai letkulla. Sijoita piste niin, ettei letku jää oven tai pääreitin poikki. Kiinteän vesijärjestelmän toteutus ja talvikäyttö kannattaa suunnitella ammattilaisen kanssa.
Mihin komposti kannattaa sijoittaa?
Valitse paikka, jonne kasvijätteen ja kottikärryjen vieminen on käytännöllistä mutta joka ei tuki viljelypenkkien tai sadon käsittelyn reittejä. Piirrä karttaan myös kompostin huoltotila ja se, mistä kompostoitava aines tulee.
Kuinka paljon tilaa kasvihuoneen ympärille pitää jättää?
Yhtä yleistä mitoitusta ei voi antaa. Käytä valitun mallin mittapiirrosta ja huomioi ovien avaaminen, huoltoon kulkeminen, viljelypenkit sekä kottikärryjen reitti. Jos pihassa pitää liikkua apuvälineellä, suunnittele tilat käyttäjien tarpeiden ja kohteeseen sovellettavien ohjeiden mukaan.
Voiko kasvihuone olla hyötypuutarhan ainoa viljelyalue?
Se riippuu viljelysuunnitelmasta, mutta tässä piharatkaisussa kasvihuone täydentää myös avomaan penkkejä. Kun viljelyalueet, kastelureitit ja kompostin sijainti piirretään yhdessä, rakennus ei vie huomaamatta tilaa ulkona tarvittavilta toiminnoilta.
Toimiva hyötypuutarhan pihasuunnitelma näkyy siinä, että tavallisilla työvaiheilla on oma selkeä paikkansa ja reittinsä. Kasvihuoneelta pääsee penkeille, kasteluletku ei tuki kulkua ja kasvijätteen kuljetus kompostiin ei kulje sadon käsittelyalueen läpi. Kun nämä yhteydet piirretään ennen rakennuksen lopullista valintaa, kasvihuoneesta tulee puutarhan käytännöllinen keskus – olipa se tontin keskellä tai reunassa.
