Kasvihuoneen juoksevat kulut arjessa
KASVIHUONEEN KÄYTTÖKULUT
Kasvihuoneen vuosikuluja on helppo aliarvioida, jos muistiin jäävät vain suuret ostokset. Siemenet, taimet, kasvualusta, vesi ja kauden pienet tarvikehankinnat kertyvät eri aikaan, ja osa tuotteista jää seuraavalle vuodelle. Kun erotat rahana maksetut menot, käytetyt määrät ja työhön kuluvan ajan, saat oman viljelysi tilanteesta realistisemman kuvan ilman muiden oletettuihin kuluihin perustuvaa vertailua.
Rajaa vuosibudjetti viljelyvuoteen
Valitse ensin seuranta-ajanjakso ja laskentatapa. Kalenterivuoden rahamenojen seurannassa ostos kuuluu sille vuodelle, jolloin maksat sen, vaikka käyttäisit tuotteen vasta seuraavana keväänä. Viljelykauden kustannuksia tarkastellessasi voit puolestaan kohdistaa materiaalit niiden käyttökaudelle. Merkitse silloin maksupäivä ja käyttökausi erikseen, jotta ennakko-ostot eivät katoa vuodenvaihteessa tai tule lasketuiksi kahdesti. Pidä kasvihuoneen hankintahinta, rakentamiseen liittyvät kertamenot ja vuotuiset käyttökulut eri osioissa. Lämmityslaskelmat eivät kuulu tähän ohjeeseen, mutta mahdollinen lämmitysmeno tarvitsee oman rivinsä koko vuoden yhteenvetoon. Ostomenot kertovat, paljonko rahaa tarvittiin; käytettyjen materiaalien kustannukset kertovat, mitä kaudella kului. Pidä nämä näkökulmat erillään ja käytä samaa laskentatapaa vuodesta toiseen.
Taulukon jokaiselle riville merkitään päivämäärä, kululuokka, tuote tai käyttökohde, määrä, yksikköhinta ja maksettu summa. Lisää suunniteltu summa, jos pystyt perustelemaan sen aiemmalla ostolla tai saadulla hinnalla. Kirjaa myös kasvihuoneen valittu koko ja käytössä oleva viljelyala: esimerkiksi Prestige-kasvihuoneen kokovaihtoehdoista valittu koko kuuluu lähtötietoihin, mutta budjetin materiaalimäärät lasketaan omista penkeistä ja ruukuista. Tuotetiedoissa ilmoitettu kokoalue on 3,77–28,08 m². Merkitse suunnitelman ja toteuman erotukselle syy, kuten lisätaimet tai hinnanmuutos. Kirjaa erillinen toimitusmaksu kerran sille tilaukselle, johon se kuuluu, älä jokaisen tuotteen täytenä kuluna. Käytännöllinen työkirja sisältää ostotaulukon lisäksi varastoluettelon ja työpäiväkirjan. Yhteenvetoon siirretään ostotaulukon eurot kululuokittain; varastomääriä tai työtunteja ei lisätä samaan summaan. Lisää tarvittaessa tositteen numero tai tiedostonimi, jotta epäselvän rivin voi tarkistaa myöhemmin. Jos palautat tuotteen, merkitse hyvitys alkuperäiseen kululuokkaan ja säilytä myös palautuksen tosite.
Siemenet ja taimet merkitään eri kuluriveille
Siemenkuluja ei voi arvioida pelkän ostettujen pakettien lukumäärän perusteella, koska osa siemenistä jää varastoon ja osa kylvöistä uusitaan. Tee ensin viljelysuunnitelma: merkitse kasvatettavat lajit ja lajikkeet, aiottu taimimäärä sekä se, käytätkö siemeniä vai ostatko taimia. Kylvölistan ei tarvitse ennustaa täydellistä satoa; sen tehtävä on tehdä ostotarve näkyväksi ennen tilaamista. Kirjaa jokaisesta siemenostosta lajike, pakettihinta, hankintapäivä ja pakkauksen koko. Jos samaa lajia ostetaan useasta paikasta, älä yhdistä rivejä niin, että yksikköhinta katoaa. Merkitse kylvössä käytetty määrä tai jäljellä olevat pussit, jotta ostolistaa voi säätää seuraavaa kautta varten. Jos uusit kylvön, kirjaa lisäosto saman kasvin kohdalle. Näin suunnitelma perustuu tositteisiin eikä muistikuvaan.
Ostovuoden budjetissa siemenpussin koko hinta kirjataan ostovuoden menoksi, vaikka osa siemenistä jäisi myöhempään käyttöön. Varastoseurannassa merkitään jäljellä oleva määrä, jotta käyttökelpoista tuotetta ei tilata vahingossa uudelleen. Itse kerätyille siemenille ei synny ostomenoa, mutta keräämiseen ja käsittelyyn käytetty aika sopii työpäiväkirjaan. Ostetut taimet merkitään taimikuluiksi, vaikka ne korvaisivat omat kylvöt. Jos suunnittelet 47–70 m²:n Orangeria-kasvihuoneen hankintaa, jaa viljelysuunnitelma ensin käytettäviin penkkeihin ja ruukkuryhmiin. Kaikkea tilaa ei tarvitse ottaa viljelyyn ensimmäisenä vuonna, joten siemenbudjetin voi laatia aluksi rajatulle kasvivalikoimalle. Merkitse tavoiteltu taimimäärä ja toteutunut istutusmäärä eri sarakkeisiin. Jos taimia jää yli, kirjaa niiden määrä ja käyttötapa: siirrettiinkö ne ulos, annettiinko pois vai jäivätkö ne käyttämättä? Näin seuraavan kauden ostotarve perustuu kasvihuoneessa todella tarvittuun määrään. Pidä myös korvaavat taimiostot näkyvissä, jotta omien kylvöjen kustannus ei peitä myöhemmin syntynyttä lisämenoa.
Kasvualustan menot riippuvat kasvatusratkaisuista
Kasvualustan menot muodostuvat eri tavoin sen mukaan, kasvatatko ruukuissa, laatikoissa vai suoraan maapohjassa ja hankitko vuosittain uutta materiaalia. Kirjaa ostetut kasvualustat, kylvö- ja taimimullat, ruukutukseen tarvittavat seokset sekä mahdolliset maanparannusaineet omille riveilleen, jos haluat nähdä niiden osuuden erikseen. Merkitse pakkauksen tilavuus tai paino, yksikköhinta ja ostettu määrä; säkkien lukumäärä yksinään on huono vertailuluku, jos tuotteiden koot vaihtuvat. Erota uusien penkkien tai ruukkujen kertaluonteinen täyttö vuotuisista lisäyksistä, jotta iso aloitusosto ei näytä joka vuosi toistuvalta kululta. Säilytä tieto tuotteen koosta myös silloin, kun tilausvahvistus on ainoa kuitti. Jos samaa tuotetta käytetään eri paikoissa, merkitse käyttö niin, ettei määrä jää arvailuksi.
Pidä budjetissa sekä eurot että ostetut määrät. Koko ostosumma kuuluu maksuvuoden rahamenoihin, mutta käytetyn materiaalin kustannusta arvioitaessa huomioidaan vain kulunut määrä. Merkitse ylijäämä seuraavan kauden alkusaldoon. Itse valmistetun kompostin ostohinta voi olla nolla; sen valmistukseen ostettuja raaka-aineita ei kuitenkaan kirjata uudelleen toisena menona. Jos vertailet Oasis-pyramidikasvihuoneen kokoja, tee jokaista harkitsemaasi vaihtoehtoa varten oma ruukku- tai penkkiluettelo. Ilmoitettu kokoalue on 5,53–18,9 m², mutta kasvualustan ostotarve määräytyy suunniteltujen kasvatusastioiden ja täytettävien penkkien mukaan. Havainnollistava määräesimerkki: neljä 40 litran säkkiä sisältää yhteensä 160 litraa. Jos niistä käytetään 120 litraa, varastoon jää 40 litraa. Rahamenona näkyy silti neljän säkin ostohinta; materiaalin käytön laskelmassa näkyy kolme neljäsosaa siitä. Esimerkki ei ole kasvualustan käyttösuositus. Jos käytät samaa säkkiä myös muualla puutarhassa, merkitse kasvihuoneen osuus käytetyn määrän perusteella ja jätä muu käyttö sen ulkopuolelle.
Veden kulutus kannattaa mitata, ei arvata
Vesi jää helposti budjetin ulkopuolelle, jos sitä ei osteta erillisinä kanistereina. Jos käytät vesijohtovettä, tarkastele laskua ja selvitä, pystytkö erottamaan kasvihuoneen kasteluun kuluneen määrän muusta kotitalouden käytöstä. Erillinen mittaus on tarkin silloin, kun sellainen on käytettävissä; älä arvioi kulutusta pelkästä kastelukertojen määrästä tai kasvihuoneen pinta-alasta. Merkitse päiväkirjaan mittarin lukema tai kasteluun käytetty mitattu tilavuus, tarkastelujakso ja laskun mukainen veden hinta. Jos laskussa on veden ja jäteveden erilliset yksikköhinnat, käytä laskun omia lukuja soveltuvin osin. Kiinteä perusmaksu ja kulutukseen perustuva veloitus ovat eri asioita, joten kirjaa ne erikseen. Jos kohdistat osan kotitalouden perusmaksusta kasvihuoneelle, merkitse jakoperuste näkyviin.
Jos käytät kerättyä sadevettä, kirjaa veden lähde ja seurannan kattama ajanjakso. Vesiostoihin merkitään ostettu vesi; pumpun sähkönkulutus ja varaosat kuuluvat laitteiden käyttökuluihin. Keräysvälineiden hankinta on puolestaan erillinen hankintameno. Kun vertailet seinäkasvihuoneen kokovaihtoehtoja, lisää vesibudjetin lähtötietoihin suunniteltu kasvimäärä ja vedenottopaikka. Tuotteen ilmoitettu kokoalue on 3,69–14,34 m², mutta kastelumäärää ei voi johtaa siitä. Jos mittausta ei ole, merkitse kulutus selvästi arvioksi ja kerro sen peruste. Tunnetun tilavuuden kasteluastia voi auttaa seuraamaan määrää: kirjaa käytetyt täydet ja osittaiset astialliset sekä se, kasteltiinko samalla muualla. Laske jakson vesimeno kertomalla kasvihuoneelle kohdistettu vesimäärä laskun soveltuvalla yksikköhinnalla. Muunna ensin määrät samaan yksikköön; tuhat litraa on yksi kuutiometri. Puutteellisen seurantajakson lukua ei pidä esittää koko kasvukauden mitattuna kulutuksena.
Lannoitteet ja kasvinsuojelutarvikkeet pidetään erillään
Lannoitteet, maanparannusaineet ja kasvinsuojeluun liittyvät hankinnat kannattaa erottaa kasvualustan perusostoista. Kirjaa tuotteen nimi, pakkauskoko, hinta ja ostopäivä sekä merkitse, onko tuote hankittu tulevan kasvukauden tarpeeseen vai jäänyt varastoon. Älä tee budjettia yleisen oletuksen perusteella siitä, että samaa tuotetta kuluu joka vuosi yhtä paljon; seuraa, mitä omassa viljelyssäsi todella hankitaan ja käytetään. Jos kasvatat useita kasvilajeja, merkitse käyttökohde tai penkki ainakin suuntaa-antavasti. Näin huomaat myöhemmin, johtuiko menojen muutos tuotteen hinnasta, määrästä vai viljelysuunnitelmasta. Tuotteiden valinnassa ja käytössä noudatetaan niiden omia käyttöohjeita; tämä budjetti ei määritä käyttömääriä.
Lannoitteet ja kasvinsuojelutarvikkeet kannattaa ryhmitellä erikseen, jotta näet, mistä niiden menot muodostuvat. Jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua esimerkiksi kasvien suojaverkkoja ja muita käyttötarkoitukseen hankittuja tarvikkeita; budjettiluokka ei itsessään ole suositus niiden käytöstä. Jos pakkausta käytetään useana kautena, kirjaa koko ostohinta ostovuoden menoihin ja jäljellä oleva määrä varastoon. Merkitse määrä aina samalla yksiköllä, kuten grammoina tai millilitroina. Kirjaa myös poistettu tai käyttämättä jäänyt tuote erikseen kulutetusta määrästä, jotta loppusaldo täsmää. Älä laske samaa ostosta kahteen luokkaan: maanparannusaine kuuluu valitsemasi säännön mukaan joko kasvualusta- tai ravinneriville. Yhteisostoksen kasvihuoneelle kuuluva osuus voidaan erottaa käytetyn määrän perusteella, jos sitä seurataan. Ellei osuutta pystytä selvittämään, merkitse jakoperuste arvioksi. Tämä auttaa erottamaan todellisen käytön lisääntymisen pelkästä uuden pakkauksen ostamisesta.
Pienet tarvikeostokset ja varasto jäävät helposti huomaamatta
Kasvukauden aikana kertyvät pienet ostokset jäävät helposti kirjaamatta: nimilaput, sidontatarvikkeet, ruukut, kylvöastiat, kiinnikkeet, suojamateriaalit ja puhdistusaineet voivat tulla hankituiksi eri kerroilla. Valitse taulukkoon muutama vakioitu ryhmä sen sijaan, että nimeäisit jokaisen nipun omaksi kategoriakseen. Erota kuitenkin kuluvat tarvikkeet ja uudelleen käytettävät välineet, sillä jälkimmäisissä ostovuosi voi olla ainoa vuosi, jolloin rahaa lähtee. Kirjaa ostot heti tai säilytä kuitit kuukausittaista yhteenvetoa varten; pienet summat unohtuvat helposti jälkikäteen. Jos kotitalous käyttää samaa tuotetta muuallakin, merkitse kasvihuoneelle kuuluva osuus ja kirjoita jakotapa muistiin. Näin samaa ostosta ei kirjata useaan käyttöön täysimääräisenä.
Laske kauden alussa ja lopussa keskeiset varastot, kuten käyttämättömät ruukut, sidontatarvikkeet ja kasvien nimilaput. Erottele käyttökelpoiset välineet rikkoutuneista, jotta pelkkä kappalemäärä ei johda liian pieneen ostotarvearvioon. Jos harkitset hyllyjä tai muuta säilytystä, tee tavaraluettelo ja mittaa tilaa vaativat välineet. Kasvihuone sisäänrakennetulla säilytystilalla tarjoaa vertailuun säilytystilan sisältävän vaihtoehdon, mutta omien tavaroiden mahtuminen ja mahdollisten hyllyjen kuuluminen kokoonpanoon pitää selvittää tuotetiedoista tai myyjältä. Merkitse kasvihuoneen hankinta kertamenoksi ja erikseen ostetut säilytysvarusteet omille riveilleen. Jos vaihdat rikkoutuneen ruukun, kirjaa uuden hankinta ja poista vanha käyttökelpoisten välineiden saldosta. Uudelleen käytettävissä tavaroissa pelkkä ostolista ei siis riitä: tarvitaan myös tieto kunnosta ja sijainnista. Se vähentää turhia rinnakkaisia hankintoja, kun tarvikkeet löytyvät ennen uuden tilauksen tekemistä.
Työvälineiden hankinta ja käyttökulut ovat eri asioita
Tee oma luettelo käsityökaluista ja muista kasvihuoneessa käytettävistä laitteista. Kirjaa uusi väline hankintavuoden rahamenoksi; jo omistettu väline ei ole uusi vuosittainen ostos. Merkitse erikseen paristot, varaosat ja mahdolliset korjauskulut. Jos vertailet rajoitetun erän alumiinikasvihuonetta muihin vaihtoehtoihin, selvitä tarjouksesta, mitkä varusteet sisältyvät valitsemaasi kokoonpanoon ja mitkä hankitaan erikseen. Älä päättele mukana tulevia laitteita mallin nimestä. Välineluettelon hyödyllisiä sarakkeita ovat hankintapäivä, maksettu hinta, käyttökohde ja tarvittava kulutustarvike. Merkitse myös kotona jo olevat työkalut, mutta jätä niiden vanha ostohinta uuden kauden rahamenoista pois. Tarkista ennen varaosan ostamista laitteen tarkka tunniste ja osan yhteensopivuus valmistajan tiedoista. Jos varuste ei vielä ole päätetty, jätä sen hinta avoimeksi tai merkitse saatu tarjous arvion perusteeksi. Näin puuttuva tieto ei muutu taulukossa näennäisesti ilmaiseksi hankinnaksi.
Sähköä käyttävän laitteen kulutusmenon voi laskea, jos käytettävissä on erillinen kulutustieto ja siihen soveltuva sähkön hinta. Merkitse laskelmaan kulutus kilowattitunteina, seurantajakso sekä käytetty hintaperuste. Jos kulutusta vain arvioidaan, kerro oletukset ja pidä tulos erillään mitatusta kulutuksesta. Lämmitys käsitellään omassa laskelmassa. Laitteen ostohinta näkyy rahamenona kokonaan maksuvuonna. Pitkän ajan kustannusvertailussa voit lisäksi jakaa hankintahinnan oletetuille käyttövuosille, mutta tämä laskennallinen vuosiosuus ei ole uusi maksu. Näytä jakoperuste ja käyttöikää koskeva oletus, äläkä lisää sekä koko hankintahintaa että sen vuosiosuutta samaan loppusummaan. Jos työkalua käytetään myös muualla, kohdista kasvihuoneelle vain perusteltu osuus. Mahdolliset tilaus- tai palvelumaksut kirjataan erikseen, jos valitsemaasi laitteeseen todella liittyy niitä.
Huolto ja korjaus kirjataan silloin, kun niitä syntyy
Huoltoon ja korjaukseen liittyvät menot eivät välttämättä toistu joka vuosi. Kirjaa kuitenkin siivoukseen käytetyt aineet, hankitut varaosat ja maksetut korjaustyöt silloin, kun niitä tulee. Lisää riville päivämäärä, kustannus, korjattu tai huollettu kohde ja tieto siitä, oliko meno suunniteltu vai yllättävä. Säilytä kuitti tai lasku, jotta myöhemmin näet, mitä todella vaihdettiin ja paljonko siitä maksettiin. Erota tavalliset puhdistustarvikkeet korjausmenoista, jos haluat tarkastella niitä erikseen. Älä lisää samaa hankintaa sekä tarvikkeisiin että huoltoon, vaan valitse sille yksi sovittu luokka.
Korjauksiin varattu summa ja toteutunut korjausmeno ovat eri asioita. Voit varata budjettiin rahaa omien huoltotietojesi tai saadun kustannusarvion perusteella, mutta käyttämätön varaus ei kuulu maksettujen menojen summaan. Jos aiempia tietoja ei ole, pidä varaus selvästi arviona. Esimerkiksi klassisen alumiinikasvihuoneen tuotetiedoista voi aloittaa oman mallin yksilöinnin, mutta varaosan sopivuutta ei ratkaista pelkän tuotenimen tai pinta-alan perusteella. Säilytä tilausvahvistus, tarkka kokoonpano ja mahdollinen tuotetunniste huoltomuistiinpanojen yhteydessä. Merkitse korjausriville myös työn ja osien osuudet, jos ne on laskussa eroteltu. Kun samaan laskuun sisältyy useita töitä, niiden yhteissumma kirjataan vain kerran. Näin seuraavaa budjettia varten voidaan erottaa toistuva ylläpito yksittäisestä vahingosta tai rikkoutumisesta. Jos korjaustarve on vielä avoin, merkitse se odottavaksi tehtäväksi, älä toteutuneeksi menoksi.
Työaika kannattaa seurata erillään rahasta
Lyhyt työpäiväkirja tekee näkyväksi ajan, jota kuitit eivät kerro. Merkitse päivämäärä, tehtävä ja kesto esimerkiksi kylvöissä, kastelussa, taimien siirrossa, kasvien hoidossa, sadonkorjuussa ja kauden lopun siivouksessa. Kaikkea ei tarvitse kellottaa minuutin tarkkuudella; käytä samaa kirjaustapaa koko kauden ajan. Merkitse myös, oliko käynti suunniteltu vai ylimääräinen. Jos samalla käynnillä tehdään useita töitä, jaa kokonaisaika tehtäville tai käytä yhtä yhdistelmämerkintää, mutta älä kirjaa koko käyntiaikaa jokaiselle tehtävälle. Kahden henkilön yhteinen puolen tunnin työ vastaa yhtä henkilötyötuntia, vaikka käynti kestää vain puoli tuntia. Päätä, seuraatko omaa aikaa vai kaikkien osallistujien aikaa. Ostosmatkat ja tarvikkeiden järjestely voi kirjata erikseen, jos ne kuuluvat seurannan rajaukseen. Kiireisimmän viikon tuntimäärä kertoo arjen ajantarpeesta enemmän kuin pelkkä koko kauden keskiarvo. Siksi kuukausi- tai viikkoyhteenveto täydentää vuosisummaa ja auttaa arvioimaan, sopiiko suunniteltu viljely käytettävissä olevaan aikaan.
Oma työaika ei ole rahameno, joten älä lisää tunteja euroihin ilman erillistä perustetta. Jos haluat tarkastella työn laskennallista arvoa, valitse tuntihinta ja näytä laskelma erillään todellisista menoista. Palkatun avun laskut ovat sen sijaan rahamenoja, jotka kirjataan työvoimakuluihin tai muuhun ennalta valittuun luokkaan. Päiväkirja auttaa myös huomaamaan, millaiset tehtävät toistuvat usein ja milloin työmäärä kasvaa. Jos viljelysuunnitelma muuttuu seuraavana vuonna, vertaa työaikaa samoilla tehtävänimillä ja kirjaa muutos erikseen. Silloin rahamenojen rinnalle muodostuu realistisempi kuva kasvihuoneen käytöstä arjessa.
Toteuma parantaa seuraavan vuoden arviota
Käy kauden päätyttyä läpi kuitit, tilausvahvistukset, vesilaskut ja muistiinpanot. Tee yhteenvetoon kullekin kululuokalle suunniteltu summa, maksettu summa ja niiden erotus. Erota toistuvat viljelymenot, uudet välinehankinnat ja satunnaiset korjaukset, jotta suuri kertameno ei vääristä seuraavan vuoden perustarvetta. Tarkista varaston loppusaldot ja kirjaa suuret poikkeamat niiden todellisen syyn mukaan. Esimerkiksi lisätaimet voivat nostaa menoja, vaikka alkuperäisten siementen hinta olisi pysynyt ennallaan. Tarkista erikseen maksetut ja vielä avoimet laskut: tilattu mutta maksamaton tuote kuuluu tulevien maksujen suunnitelmaan, ei jo maksettujen menojen summaan. Puuttuva kuitti ei tarkoita nollan euron menoa; merkitse selvittämätön summa avoimeksi. Pidä arvioidut veden tai sähkön osuudet tunnistettavina myös yhteenvedossa. Lopuksi tarkista, että kululuokkien summa vastaa ostotaulukon nettomenoja hyvitysten jälkeen. Näin loppusumma on jäljitettävissä eikä synny muistinvaraisesta vuosiarviosta.
Seuraavan vuoden pohjaksi sopivat toteutuneet ostot, käyttökelpoinen varasto ja uusi viljelysuunnitelma. Laske ensin materiaalitarve, vähennä siitä käytettävissä oleva varasto ja tarkista vasta sitten ostettavien pakkausten määrä. Päivitä hinnat saatavilla olevista tiedoista sen sijaan, että korottaisit kaikkia kululuokkia samalla oletuksella. Jos harkitset T-mallista kasvihuonetta, jonka ilmoitettu kokoalue on 16,52–30 m², vertaa suunniteltua viljelyä nykyiseen penkki- ja ruukkumäärään. Budjetin muutos kannattaa eritellä lisäkasvien, kasvualustan, tarvikkeiden ja työn tarpeeksi, ei laskea yhtä kerrointa koko vanhalle vuosibudjetille. Kokeile myös suppeampaa viljelysuunnitelmaa ja vertaa sen ostotarvetta laajempaan vaihtoehtoon. Säilytä molempien laskelmien lähtötiedot. Rahamenojen yhteenveto kertoo, mitä kasvihuoneeseen maksettiin; mahdollinen sadon yksikkökustannus tarvitsee lisäksi mitatun satomäärän ja selkeän rajauksen mukaan lasketuista menoista. Vuosivertailuun merkitään myös viljelyalan ja seuranta-ajanjakson muutokset.
Usein kysyttyä
Mitä kasvihuoneen vuosibudjettiin kannattaa kirjata?
Kirjaa siemenet ja taimet, kasvualustat, vesi, lannoitteet, pienet tarvikkeet sekä laitteiden hankinta-, käyttö- ja huoltomenot. Pidä kasvihuoneen hankintahinta ja muut kertamenot erillään vuotuisista kuluista. Seuraa työtunteja omassa sarakkeessaan, jotta ne eivät sekoitu rahamenoihin.
Miten varastoon jäävät siemenet ja kasvualustat käsitellään?
Kirjaa ostettu määrä ja hinta sen vuoden menoihin, jolloin teit ostoksen. Merkitse käyttämättä jäänyt osuus myös varastosaldoon, jotta sitä ei lasketa seuraavana vuonna uudelleen ostoksi. Jos arvioit käytetyn materiaalin kustannusta, laske se käytetyn määrän mukaan ja pidä laskutapa erillään ostomenojen summasta.
Voiko vedenkulutuksen arvioida kasvihuoneen pinta-alasta?
Pinta-ala antaa mittakaavan, mutta siitä ei voi päätellä luotettavasti vedenkulutusta. Kirjaa mitattu määrä, jos se on mahdollista. Muuten merkitse omaan seurantaan, että luku on arvio, ja tarkenna sitä havaintojen karttuessa.
Lasketaanko oma työ kasvihuoneen kuluksi?
Oma työ ei ole rahameno, joten pidä tunnit erillään euroista. Työpäiväkirja auttaa kuitenkin arvioimaan arjen työmäärää ja vertaamaan eri kasvukausia. Jos haluat laskea omalle ajalle laskennallisen hinnan, ilmoita käytetty tuntihinta ja esitä tulos erillisenä arviona.
Sisältyykö lämmitys tähän vuosibudjettiin?
Lämmityskustannusten laskemista ei käsitellä tässä ohjeessa. Jos lämmität kasvihuonetta, lisää todellinen lämmitysmeno omalle rivilleen koko vuoden yhteenvetoon ja säilytä sen laskelma erillään muista laitekohtaisista energiakuluista. Näin samaa kulutusta ei lasketa kahdesti eikä vuosikulujen summasta jää puuttumaan lämmitystä.
Kasvihuoneen juoksevat kulut selviävät parhaiten omista kuiteista, määristä ja muistiinpanoista, eivät yleisestä vuosiarviosta. Kun erotat ostovuoden menot käytetystä materiaalista, mittaat veden silloin kun mahdollista ja kirjaat työajan erikseen, huomaat sekä toistuvat kulut että yksittäiset hankinnat. Seuraavan kauden budjetti voi silloin perustua todelliseen käyttöön ja muuttuneeseen viljelysuunnitelmaan.
