Kasvihuoneen lämmityksen kustannukset: näin arvioit ne
Kasvihuoneen lämmityskulut
Kasvihuoneen lämmitykselle ei ole yhtä yleispätevää kuukausihintaa. Kulutus riippuu tavoitelämpötilasta, ulkolämpötilan vaihtelusta, lämmitysajasta ja siitä, miten lämpöä poistuu kasvihuoneesta. Kun lähtötiedot kirjataan samalla tavalla, voit arvioida energiankulutuksen ja muuntaa sen oman sähkösopimuksesi muuttuvaksi kustannukseksi. Alla oleva laskuesimerkki käyttää läpinäkyviä mutta kuvitteellisia arvoja; se ei kuvaa Suomen sähkön tämänhetkistä hintaa eikä minkään tuotemallin toteutunutta kulutusta.
Rajaa, mitä kustannusarvio sisältää
Kasvihuoneen lämmityksen kustannusarviossa on erotettava muuttuva energiakulu ja muut menot. Tässä jutussa euromäärä tarkoittaa lämmitykseen käytetyn sähkön muuttuvaa kustannusta: kulutetut kilowattitunnit kerrotaan niihin sovellettavalla kokonaishinnalla. Laskelma ei sellaisenaan sisällä lämmittimen hankintaa, mahdollista asennusta, sähkösopimuksen kiinteää perusmaksua eikä muita kasvihuoneen käyttömenoja. Jos suunnittelet koko talven budjettia, kirjaa nämä erät erikseen. Näin voit verrata energiankulutusta ilman, että laitteen hinta tai muu kiinteä meno hämärtää tulosta. Hankintavuoden kokonaismeno ja seuraavan vuoden käyttökulu ovat eri asioita: ensimmäiseen sisältyy kertaluonteisia hankintoja, jälkimmäiseen lähinnä käyttöä ja mahdollisia ylläpitomenoja. Merkitse myös, arvioitko yhtä kalenterikuukautta, koko lämmityskautta vai yksittäistä pakkasjaksoa. Jos lämmitys käyttää talon samaa sähköliittymää, sähkölasku ei erottele kasvihuoneen osuutta muusta kulutuksesta. Koko laskun kasvu ei siksi yksin osoita lämmityksen hintaa. Vertailukelpoinen budjetti erottaa kasvihuoneen arvioidut kilowattitunnit, niiden hinnan ja muut menot omiksi riveikseen.
Arvio alkaa siitä, minkä kokoista kasvihuonetta aiot lämmittää ja kuinka monena tuntina. Tuotesivulla ilmoitettu pinta-ala auttaa nimeämään vertailtavan kokoluokan, mutta se ei vielä kerro lämmitykseen tarvittavaa energiaa. Esimerkiksi rajoitetun erän alumiinisten kasvihuoneiden mallit ilmoitetaan 3,77–28,08 m²:n kokoluokissa. Tieto kuvaa pinta-alaa, ei mallin lämpöhäviökerrointa tai vuotuista sähkölaskua. Kirjaa hankintahinta omaan budjettiinsa ja arvioi käyttökulu erikseen. Talvikauden kokonaiskulun saat summaamalla kuukausi- tai ajanjaksokohtaiset arviot sen sijaan, että käyttäisit yhden leudon kuukauden lukua koko kaudelle.
Määritä tavoitelämpötila ja lämmitettävä tila
Tavoitelämpötila määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Määritä ensin, mitä kasveja kasvatat ja onko tarkoitus pitää ne talven yli vai jatkaa aktiivista kasvua. Lämpövaatimus vaihtelee kasvilajin ja kasvuvaiheen mukaan, joten tarkista se luotettavasta viljelyohjeesta. Kirjaa erikseen päivä- ja yöasetukset sekä ajanjakso, jolloin lämmitys on käytössä. Erota toisistaan termostaatin asetus ja kasvuston tasolla mitattu lämpötila: laskennan tavoitteen pitäisi kuvata sitä lämpöä, jota tilassa todella pyritään ylläpitämään. Yksi keskiarvo koko talvelle peittää muutokset, jos kasvatussuunnitelma vaihtuu kauden aikana. Voit esimerkiksi arvioida syksyn, keskitalven ja kevään erillisinä jaksoina omilla käyttöajoillaan. Merkitse myös, onko lämmitys tarkoitettu vain kylmien öiden varalle vai jatkuvaan lämpötilan ylläpitoon. Näiden käyttötapojen tuntimäärät eivät ole samat, vaikka termostaatin asetus olisi sama. Jos näyttämä poikkeaa kasvuston tasolla mitatusta lämpötilasta, selvitä anturin sijainti ja seuraa eroa käytössä. Tässä artikkelissa ei anneta kasveille sopivaa lämpötilasuositusta; tavoite on kustannuslaskennan lähtötieto. Kun olet kirjannut sen täsmällisesti, myöhemmin havaittu kulutusmuutos voidaan yhdistää myös muuttuneeseen käyttötarkoitukseen.
Rajaa myös, mitä tilaa pidät valitussa lämpötilassa. Jos lämmität vain tiettyä osaa, sen täytyy olla laskennassa aidosti erillinen tilavyöhyke; avoin hylly tai ruukkurivi ei yksin rajaa ilmatilaa. Kun vertailet esimerkiksi säilytystilalla varustetun kasvihuoneen malleja, varmista piirroksista, missä säilytystila sijaitsee ja liittyykö se samaan lämmitettävään ilmatilaan. Tuoteryhmän ilmoitettu pinta-ala on 5,52–28,08 m², mutta nimestä ei voi päätellä, mikä osa tilasta on lämpörajan sisällä. Ota mukaan ne tilat, joissa tavoitelämpöä todella ylläpidetään. Näin et vertaa eri kokoisia lämmitysalueita ikään kuin ne olisivat sama tila.
Kerää sää- ja käyttötiedot
Ulkolämpötila määrittää, kuinka suuri lämpötilaero kasvihuoneen ja ympäristön välillä on lämmitettävänä aikana. Valitse säädata samalta paikkakunnalta tai mahdollisimman läheltä ja samalta ajanjaksolta kuin kustannusarvio. Tuntikohtainen data auttaa, koska leuto päivä ja kylmä yö eivät muodosta samanlaista lämmitysjaksoa. Jos käytettävissä on vain vuorokausikeskiarvo, merkitse arvio karkeaksi. Keskiarvo voi peittää lämmitystä vaativat yöt etenkin silloin, kun päivälämpötila ylittää tavoitteen. Sääaseman lukema ei aina vastaa kasvihuoneen oman pihan olosuhteita, joten omat ulkolämpötilakirjaukset ovat hyödyllisiä. Pidä ulko- ja sisälämpötilan mittaukset erillään, jotta aurinkoisena päivänä lämmennyt kasvihuone ei vahingossa korvaa laskennan ulkolämpötilaa. Tarkista myös aineiston aikaväli ja puuttuvat tunnit: vajaata kuukautta ei pidä käsitellä täytenä kuukautena. Merkitse käytetyn sääaineiston ajanjakso laskelman yhteyteen, jotta voit myöhemmin toistaa vertailun. Tarkastele lisäksi kylmempää jaksoa erillisenä vaihtoehtona. Menneen talven sää ei takaa tulevan talven lämpötiloja, joten tulos on vertailupohja eikä varma ennuste. Useamman talven tiedot auttavat hahmottamaan vaihtelua paremmin kuin yhden poikkeuksellisen leudon kuukauden lukemat.
Kirjaa samaan laskentaan päivämäärät, tavoitelämpötila, lämmitystunnit ja täsmälleen suunniteltu kasvihuonekoko. Bloomcabin Prestige -kasvihuoneen kokoluokat on ilmoitettu 3,77–28,08 m²:ksi; käytä vertailussa valitun koon tietoa, älä koko tuoteperheen vaihteluväliä. Pohjapinta-ala rajaa laskettavaa tilaa, mutta ei vielä kerro vaipan pinta-alaa tai ilman vaihtumista. Merkitse myös jaksot, jolloin lämmitys on tarkoitus sammuttaa tai tavoitetta muuttaa. Jos vertaat kahta mallia, pidä sääjakso, tavoite ja käyttöajat samoina. Muuten laskettu kulutusero voi johtua lähtötietojen eroista eikä kasvihuoneen ominaisuuksista.
Pinta-ala ei yksin kerro lämpöhäviötä
Pohjapinta-ala ei ole sama asia kuin lämpöä luovuttavan vaipan pinta-ala. Lämpöä poistuu katon, sivujen ja lattian kautta, ja ovien, tuuletusaukkojen sekä liitosten ilmavuodot voivat muuttaa tarvetta. Vertailuun vaikuttaa myös se, onko jokin sivu rakennusta vasten vai vapaasti ulkoilmassa sekä miten kasvihuonetta tuuletetaan käytössä. Peitteiden, rakenteiden ja liitosten tiedot vaikuttavat siihen, mitä lämpöhäviöarviossa pitäisi huomioida. Auringon lämpö voi pienentää päiväaikaista kuormaa, mutta yksinkertainen ulkolämpötilojen vertailu ei kuvaa sen vaikutusta. Pelkkä neliömetrien määrä tai tuotekuva ei anna näille tekijöille arvoja, joten samankokoistenkin mallien kulutusta ei pidä pitää automaattisesti samana.
Tuotenimi tai materiaalimaininta ei korvaa juuri valitun koon teknisiä tietoja. Esimerkiksi alumiinisten kasvihuoneiden vaihtoehdot auttavat tunnistamaan vertailtavan malliryhmän, mutta nimi ei anna lämpöhäviökerrointa, peitteen eristysarvoa eikä ilmavuotolukua. Lämpöhäviötä koskevassa tiedossa pitää erottaa koko kasvihuoneen ominaisuus yksittäisen peitteen ominaisuudesta. Peitteen lämmönläpäisyä kuvaava arvo ei yksin sisällä kaikkia liitoksia, lattiaa tai ilman vaihtumista. Myös tiedon yksikkö ratkaisee: pinta-alaa kohti ilmoitettua lukua ei voi käyttää sellaisenaan koko tilan kertoimena. Tarkista valitun version mitat ja tekniset tiedot ja pyydä tarvittaessa kasvihuoneen rakenteet tuntevan ammattilaisen arvio. Älä keksi puuttuvaa kerrointa pinta-alasta tai materiaalin nimestä. Jos luotettavaa arvoa ei ole, käytä pientä, keskisuurta ja suurta oletusta ja nimeä ne laskentaoletuksiksi. Kirjaa jokaisen oletuksen yhteyteen, mitä häviöitä sen ajatellaan sisältävän. Näin eri arvoilla saadut tulokset kuvaavat epävarmuutta eivätkä näytä kolmelta varmennetulta tuotetiedolta. Laskelman tarkkuus ei parane lisäämällä desimaaleja epävarmaan lähtöarvoon.
Arvioi lämpöhäviö astetuntien avulla
Yksinkertaisessa energiakustannuksen arviossa lämpöhäviötä voi kuvata koko kasvihuoneen kertoimella H, jonka yksikkö on W/K. Se kertoo, kuinka paljon lämpötehoa tilan oletetaan tarvitsevan yhden asteen sisä- ja ulkolämpötilaeroa kohti. Lämpötilaeron kannalta yksi kelvin vastaa yhtä Celsius-astetta. H ei ole yleispätevä arvo kaikille kasvihuoneille, vaan sen pitäisi perustua valitun rakenteen dokumentoituihin tietoihin tai pätevän asiantuntijan arvioon. Jos tarkastelet seinäkasvihuoneen kokoluokkia, tuoteryhmälle ilmoitettu 3,69–14,34 m² ei kerro, miten taustalla oleva seinä tai sen liitos vaikuttaa lämpöhäviöön. Rakennusta vasten oleva sivu ei myöskään oikeuta vähentämään laskelmasta tiettyä vakiosummaa. Laskennan rajauksen pitää vastata todellista rakennetta. Merkitse H-arvon viereen sen lähde tai tieto siitä, että kyseessä on pelkkä havainnollistava oletus. Näin kerroin ei myöhemmin sekoitu valmistajan ilmoittamaan ominaisuuteen. Jos perusteltua kerrointa ei ole saatavilla, toteutunut kulutus vertailukelpoisissa olosuhteissa voi olla käytännöllisempi lähtökohta energiabudjetille. Senkään perusteella ei pidä päätellä lämmittimen riittävyyttä kaikkein kylmimmissä oloissa.
Kun H on tiedossa, tarkastele jokaisen lämmitystunnin tavoite- ja ulkolämpötilan erotusta, mutta älä laske negatiivista erotusta lämmitystarpeeksi. Kaavan voi kirjoittaa näin: E_lämpö (kWh) ≈ H (W/K) × Σ[max(T_tavoite − T_ulkona, 0) × Δt (h)] ÷ 1 000. Jos tavoite ja ulkolämpötila pysyvät jakson ajan samoina, summa yksinkertaistuu muotoon H × lämpötilaero × tunnit ÷ 1 000. Jos tavoite vaihtuu yöllä ja päivällä, laske jaksot erikseen äläkä korvaa niitä yhdellä keskiarvolla. Jos H ei sisällä ilmanvaihdon ja ilmavuotojen häviöitä, tulos jää vajaaksi; jos se sisältää ne, älä laske niitä uudelleen. Tämä on karkea kustannusarvion runko, ei lämmittimen mitoitus tai rakennesuunnitelma.
Laskuesimerkki 30 vuorokaudelle
Esimerkki näyttää laskun ilman, että arvoja väitetään tyypillisiksi. Oletetaan vain tätä havainnollistamista varten koko kasvihuoneen lämpöhäviökertoimeksi H = 150 W/K, tavoitelämpötilaksi +5 °C ja ulkolämpötilaksi vakio −5 °C. Lämmitystä oletetaan tarvittavan yhtäjaksoisesti 30 vuorokauden ajan eli 720 tuntia. Lämpötilaero on 10 astetta, joten astetunteja kertyy 10 × 720 = 7 200. Karkea lämpöenergian tarve on 150 × 7 200 ÷ 1 000 = 1 080 kWh. Jakolasku tuhannella muuttaa wattitunnit kilowattitunneiksi. Samoilla oletuksilla yhden vuorokauden osuus olisi 36 kWh, mutta tämä päiväluku pätee vain esimerkin muuttumattomiin oloihin. Todellisessa kuukaudessa lämpötila ja lämmityksen toiminta vaihtelevat, joten yksittäistä päivää ei voi aina kertoa kuukauden päivien määrällä. H, tavoite ja sää ovat kaikki laskuesimerkin oletuksia. Ne eivät kuvaa tiettyä kasvihuonetta tai kasveille suositeltua asetusarvoa. Vakiona käytetty ulkolämpötila tekee laskusta helposti tarkistettavan; oman kuukauden arviossa tuntikohtaiset lämpötilaerot korvaavat tämän yhden luvun. Esimerkistä kannattaa siis ottaa laskentatapa, ei valmista kulutusennustetta.
Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan tässä esimerkissä, että 1 080 kWh lämpöä vastaa 1 080 kWh ostosähköä. Todellinen suhde riippuu käytettävästä laitteesta, joten oletusta ei pidä siirtää suoraan oman lämmittimen kulutukseksi. Samalla H-arvolla ja 30 vuorokauden jaksolla vakio ulkolämpötila 0 °C tarkoittaisi 540 kWh:n lämpöenergian tarvetta, kun taas vakio −10 °C tarkoittaisi 1 620 kWh:ta. Myös tavoitteen vaikutusta voi tarkastella erikseen: jos tavoite olisi +7 °C ja ulkolämpötila edelleen −5 °C, lämpötilaero olisi 12 astetta ja tarve 1 296 kWh. Tämä ei ole suositus muuttaa kasvatuslämpötilaa, vaan tapa nähdä yhden lähtötiedon vaikutus. Jos puolestaan H-oletus olisi 100 W/K tai 200 W/K alkuperäisellä 10 asteen erolla, tulokset olisivat 720 kWh ja 1 440 kWh. Vaihda laskussa ensin vain yhtä tekijää kerrallaan, jotta näet, mistä muutos syntyy. Näissä luvuissa ei huomioida auringon lämpöä tai ilmanvaihdon muutoksia. Vaihteluväli ei myöskään ole tilastollinen ennuste: se näyttää ainoastaan valittujen oletusten seuraukset. Kun saat paremman lähtötiedon, korvaa sitä koskeva oletus ja laske tulos uudelleen.
Sähkön hinta ratkaisee euromäärän
Muuta kWh-arvio euroiksi oman sähkösopimuksesi kulutuksen mukaan määräytyvällä kokonaishinnalla. Jos käytät vain energian myyntihintaa, tarkista, tuleeko arvioon lisätä kulutuksen mukaan määräytyvä sähkönsiirron maksu ja sähkövero. Käytä samaa rajausta jokaisessa vaihtoehdossa: pelkkä pörssisähkön hinta ei välttämättä ole koko summa, jolla lisäkilowattitunti kasvattaa laskua. Tarkista myös mahdollinen myyjän marginaali sekä se, sisältävätkö käyttämäsi hinnat arvonlisäveron. Älä lisää samaa maksua kahdesti, jos se sisältyy jo ilmoitettuun hintaan. Hinnan yksikkö kannattaa tarkistaa ennen kertolaskua: 20 snt/kWh on 0,20 €/kWh, ei 20 €/kWh. Kuukausittainen perusmaksu pidetään erillään, jos kasvihuoneen lämmitys ei muuta sitä. Jos sopimuksessasi on tehon tai muun kulutustekijän perusteella määräytyvä maksu, pelkkä kWh-hinta ei välttämättä kuvaa koko lisäkustannusta. Selvitä tällaisen maksun soveltuminen sopimuksesta tai palveluntarjoajalta. Tariffin sisältö ja laskutustapa selviävät omasta sopimuksesta ja sähkölaskusta, eivät yleisestä esimerkkihinnasta. Merkitse laskelmaan myös hinnan voimassaoloaika, jotta myöhempi sopimusmuutos ei jää huomaamatta.
Jos esimerkin 1 080 kWh kerrotaan kuvitteellisella kokonaishinnalla 0,20 €/kWh, lämmityksen muuttuvaksi kuluksi tulee 216 euroa. Samalla energiankulutuksella 0,15 €/kWh tarkoittaisi 162 euroa ja 0,30 €/kWh 324 euroa. Hinnat ovat havainnollistavia oletuksia, eivät ajantasaisia suomalaisia tariffitietoja. Kiinteähintaisessa sopimuksessa käytä sopimuksen soveltuvaa muuttuvaa kokonaishintaa. Vaihtuvassa hinnoittelussa laske kustannus sopimuksen laskutusjaksoittain arvioidun kulutuksen ja kunkin jakson hinnan tulona ja summaa tulokset. Esimerkiksi kuvitteelliset 6 kWh hinnalla 0,15 €/kWh ja 4 kWh hinnalla 0,30 €/kWh maksaisivat yhteensä 2,10 euroa. Hintojen tavallinen keskiarvo, 0,225 €/kWh, antaisi samalle 10 kWh:lle 2,25 euroa, koska se ei huomioi kulutuksen jakautumista. Kuukauden keskihinta voi siis vääristää arviota, jos lämmitys painottuu muita tunteja kalliimpiin tai halvempiin jaksoihin. Ellei kulutuksen ajallista jakaumaa tunneta, käytä keskihintaa selvästi merkittynä yksinkertaistuksena. Energiankulutuksen ja hinnan epävarmuus kannattaa näyttää erikseen, sillä ne voivat muuttaa lopputulosta eri suuntiin.
Muunna lämpötarve sähkönkulutukseksi
Kilowatti (kW) kuvaa tehoa, kilowattitunti (kWh) käytettyä energiaa: lämmittimen nimellisteho ei siis sellaisenaan ole kuukausikulutus. Jos valmistajan ilmoittama ottoteho olisi 2 kW ja laite kävisi täydellä teholla viisi tuntia, sähkönkulutus olisi 10 kWh. Termostaattiohjaus voi lyhentää täydellä teholla käyvää aikaa, kun taas kylmät tunnit voivat kasvattaa käyttöaikaa. Tarkista lämmittimen dokumenteista sekä sähköinen ottoteho että se, millä tavalla laite tuottaa lämpöä. Huomioi myös lämmitykseen kuuluvat muut sähköä käyttävät laitteet, jos niiden kulutus halutaan sisällyttää arvioon. Älä kerro nimellistehoa kaikilla talven tunneilla, ellei laite todellisuudessa käy jatkuvasti täydellä teholla.
Jos valmistaja ilmoittaa lämpötehon ja sähkönkulutuksen välisen suhteen tietyissä käyttöoloissa, käytä omaan arvioon sopivia dokumentoituja tietoja. Älä yleistä yhtä lukua kaikkiin ulkolämpötiloihin tai käyttötilanteisiin. Periaatteessa ostosähkön arvio saadaan jakamalla lämpöenergian tarve kyseisiin oloihin soveltuvalla lämmön ja sähkön suhteella. Jos sopivaa dokumentoitua suhdetta ei ole, älä täytä puuttuvaa tietoa toisen laitteen arvolla. Kulutuksen seuranta voi auttaa käytössä, mutta se ei korvaa laitevalinnan teknistä arviointia. Lämmön jakautuminenkin kuuluu laskennan rajaukseen: T-muotoisen kasvihuoneen vaihtoehdot on ilmoitettu 16,52–30 m²:n kokoluokissa, eikä yhden kohdan lämpötilamittaus välttämättä kuvaa koko lämmitettävää tilaa. Seuraa tarvittaessa eri osien lämpötilaa, jotta kustannusarvion tavoite vastaa käytännön olosuhteita. Jos lämmitykseen liittyvä puhallin tai ohjauslaite kuluttaa erikseen sähköä, selvitä, sisältyykö sen kulutus jo laitteen ilmoitettuun ottotehoon. Lisää se vain kerran. Näin lämpöenergian tarve, lämmittimen sähkönkulutus ja apulaitteiden kulutus pysyvät erillisinä mutta yhteensopivina laskennan osina.
Vertaa kasvihuoneita samoilla oletuksilla
Vaihtoehtoja kannattaa verrata samalla sääjaksolla, tavoitelämpötilalla ja käyttöajalla. Suurempi pinta-ala tarkoittaa enemmän tilaa, mutta lämmityskulun kasvua ei voi laskea suoraan kertomalla vanhaa summaa neliömetrien suhteella: katon ja seinien määrä, korkeus, liitokset, ilmanvaihto ja lämpöraja vaikuttavat kokonaisuuteen. Esimerkiksi Tilavan kasvihuoneen ilmoitetut kokoluokat ovat 47–70 m². Tämä tieto auttaa rajaamaan mallia, mutta ei kerro sen lämpöteknisistä ominaisuuksista tai oikeuta päättelemään tiettyä kulutusta. Laske eri kokoiset vaihtoehdot erikseen niiden omilla mitoilla, jos harkitset useampaa mallia.
Kokoa vertailuun kullekin vaihtoehdolle täsmällinen mallikoko, lämmitettävän tilan rajaus, lämpöhäviötiedon peruste ja arvioitu kausikulutus. Lisää rinnalle hankinta- ja muut kertaluonteiset menot, mutta älä sekoita niitä kuukausittaiseen energiakuluun. Jos harkitset lisäeristystä, tarvitset tiedon sekä sen yhteensopivuudesta että vaikutuksesta juuri kyseiseen rakenteeseen. Pelkkä lisävarusteen nimi ei osoita säästöä. Kun perusteltu kulutusarvio ennen muutosta ja sen jälkeen on käytettävissä, niiden erotuksen voi muuttaa euroiksi samalla sähkön hinnalla. Säästöarvion rinnalle kuuluvat hankinta, mahdollinen asennus ja toistuvat ylläpitomenot. Yksinkertainen hankintamenon jakaminen vuosisäästöllä kertoo vain laskennallisen takaisinmaksuajan muuttumattomilla oletuksilla, ei taattua taloudellista tulosta. Arvioi myös, säilyvätkö tarvittava ilmanvaihto, valo ja tilan käytettävyys; pienempi kulutus ei ole hyödyllinen, jos kasvatusolosuhteet eivät enää vastaa tarkoitusta. Tarkista rakenteellisten muutosten soveltuvuus valmistajalta tai pätevältä ammattilaiselta. Tällainen vertailu auttaa erottamaan todennettavan säästömahdollisuuden tarjouksessa esitetystä yleisestä väitteestä.
Seuraa kulutusta ja päivitä arviota
Kulutusseuranta kannattaa liittää täsmällisesti siihen kasvihuoneeseen ja käyttötapaan, josta tieto on kerätty. Pyramidin muotoisen kasvihuoneen kokoluokat ovat 5,53–18,9 m², joten pelkkä tuoteperheen nimi ei riitä mittauskirjanpidon tunnisteeksi. Merkitse valittu koko, lämmittimen tiedot, lämpötila-asetukset ja seurannan aloituspäivä. Ota mittarin lukema jakson alussa ja lopussa; niiden erotus kertoo jakson energiankulutuksen, jos mittaus kattaa vain tarkasteltavat laitteet. Erota lämmityksestä muut laitteet, kuten kasvatusvalot, jos haluat seurata nimenomaan lämmityskulua. Jos erottelu ei onnistu, nimeä tulos kasvihuoneen kokonaiskulutukseksi. Kirjaa samaan yhteyteen asetusten muutokset, pitkät ovien aukioloajat ja poikkeavat käyttökatkot. Mittaustulos ilman käyttötilanteen kuvausta on vaikea siirtää seuraavan kauden budjettiin. Tarkista myös seurantalaitteen yksikkö: hetkellinen wattimäärä ei ole jakson kilowattituntimäärä. Säilytä alkuperäiset lukemat, jotta mahdollinen kirjausvirhe voidaan myöhemmin jäljittää eikä koko arviota tarvitse rakentaa uudelleen muistin varassa.
Käytä vain laitteelle ja käyttöolosuhteisiin sopivaa mittaustapaa; sähköasennuksiin liittyvät muutokset kuuluvat pätevälle sähköalan ammattilaiselle. Vertaa toteumaa samankaltaisiin sääjaksoihin, älä vain eri kuukausien euroihin, koska sekä ulkolämpötila että sähkön hinta vaihtelevat. Jos kilowattitunnit vastaavat arviota mutta eurot eivät, tarkista ensin hinnat ja maksujen rajaus. Jos energiankulutus poikkeaa, käy läpi lämmitystunnit, tavoitelämpötila, tuuletus ja mittaukseen sisältyvät laitteet ennen lämpöhäviöoletuksen muuttamista. Myös aurinkoisten ja pilvisten jaksojen ero voi vaikeuttaa vertailua. Laskelman ja toteuman erotus ei siis yksin osoita rakenteen vikaa tai väärää H-arvoa. Päivitä oletuksia useamman vertailukelpoisen jakson perusteella ja säilytä tieto siitä, miksi muutos tehtiin. Toteutunut kWh-määrä voi korvata karkean arvion juuri mitatun jakson osalta, mutta yksi leuto viikko ei kuvaa koko talvea. Kauden lopussa erota budjetista sään, hinnan ja käyttötavan muutosten vaikutukset niin hyvin kuin tiedot sallivat. Näin seuraavan talven arvio hyödyntää omaa kokemusta ilman, että yhden kauden olosuhteita pidetään pysyvinä.
Usein kysyttyä
Paljonko kasvihuoneen lämmitys maksaa kuukaudessa?
Kuukausisummaa ei voi päätellä pelkästä pinta-alasta. Arvioi ensin energiankulutus sääjakson, tavoitelämpötilan ja lämpöhäviön perusteella ja kerro se sähkösopimuksesi muuttuvalla kokonaishinnalla. Tässä oppaassa esimerkin 1 080 kWh maksaa 216 euroa vain silloin, kun oletushinta on 0,20 €/kWh.
Miten ulkolämpötila vaikuttaa lämmityskuluihin?
Mitä suurempi ero ulkolämpötilan ja tavoitelämpötilan välillä on lämmitystuntien aikana, sitä enemmän lämpöä tarvitaan. Tuntikohtainen säädata näyttää vaihtelun tarkemmin kuin yhden kuukauden keskilämpötila.
Riittääkö kasvihuoneen pinta-ala kulutuksen arviointiin?
Ei yksin. Pinta-alan lisäksi tarvitaan tieto lämpöhäviöstä, johon vaikuttavat muun muassa vaipan mitat, peitteet, liitokset ja ilmanvaihto. Jos kerrointa ei tunneta, käytä näkyvästi merkittyjä skenaarioita äläkä esitä arvausta tarkkana arvona.
Pitääkö sähkönsiirto ja sähkövero laskea mukaan?
Jos haluat arvioida sähkölämmityksen laskuun tuomaa lisäystä, käytä sopimukseesi soveltuvaa muuttuvaa kokonaishintaa. Ota mukaan muuttuvat maksut ja sähkövero. Pidä kiinteät kuukausimaksut erillään, jos lämmitys ei muuta niitä.
Miksi toteutunut kulutus voi poiketa arviosta?
Sää, lämmityksen käyttöajat, tuuletus ja lämpötilatavoite voivat poiketa oletuksista. Myös epätarkka lämpöhäviökerroin tai mittaukseen sisältyvä muiden sähkölaitteiden kulutus voi vaikuttaa vertailuun. Jos kilowattitunnit vastaavat arviota mutta euromäärä ei, tarkista sähkön hinta ja mukaan lasketut maksut. Päivitä arviota useamman vertailukelpoisen jakson mittaustiedon perusteella.
Hyödyllinen lämmityskustannusarvio kertoo, mitä tilaa lämmitetään, millä tavoitelämpötilalla ja millä sää- sekä lämpöhäviöoletuksilla. Kun sähkön muuttuva kokonaishinta ja lämmittimen todellinen kulutus huomioidaan erikseen, näet myös, mistä summan epävarmuus syntyy. Laske tarvittaessa leuto, tavanomainen ja kylmä jakso erikseen. Käytön aikana kertyvä mittaustieto voi vähitellen korvata karkeat oletukset, jolloin seuraavan talven budjetti perustuu paremmin omaan kasvihuoneeseen.
