Kasvihuoneen suuntaus: itä–länsi vai pohjois–etelä?
Kasvihuoneen suuntaus
Kasvihuoneen harjan suunta vaikuttaa siihen, mistä suunnasta valo osuu katon lappeille, pitkille sivuille ja päätyihin. Suomessa auringon rata ja päivän pituus muuttuvat vuoden mittaan, joten sama ratkaisu voi toimia keväällä eri tavoin kuin keskikesällä. Itä–länsi ja pohjois–etelä eivät muodosta yleistä paremmuusjärjestystä. Vertaa suuntia samalla tontin kohdalla ja samankokoisella pohjalla: silloin huomaat, muuttaako valon jakautumista harjan suunta vai paikan oma varjostus.
Harjan suunta ja oven suunta ovat eri asioita
Harjan suunta kuvaa tässä kasvihuoneen pitkää akselia. Itä–länsisuuntaisessa mallissa harja kulkee idästä länteen, kun taas pohjois–eteläsuuntaisessa se kulkee pohjoisesta etelään. Suorakaiteisen kasvihuoneen pitkät sivut ovat siten ensimmäisessä tapauksessa pohjoisessa ja etelässä, toisessa idässä ja lännessä. Tämä ei kerro, mihin suuntaan ovi osoittaa tai mistä pihalta tullaan sisään; päätyovi voi olla kummassa tahansa päädyssä. Merkitse suunnitelmaan pohjoisnuoli ja harjan suunta erikseen. Ilmansuuntien käyttö tekee vaihtoehdoista yksiselitteiset, vaikka kasvihuoneen paikkaa tai kulkureittiä muutettaisiin. Näin harjan suunta ei sekoitu aurinkoisen seinän tai sisäänkäynnin suuntaan.
Kaikissa kasvihuoneissa ei ole yhtä selkeää harjaa tai pitkää suorakaiteista pohjaa. Kaarevakattoisessa mallissa vertailuun voi käyttää pohjan pitkää akselia, monikulmaisessa taas sivujen ilmansuuntia. Jos katon harja ja pohjan pisin sivu eivät ole samansuuntaisia, kirjaa molemmat. Esimerkiksi Classic-alumiinikasvihuoneiden kokovaihtoehtojen ilmoitetut pinta-alat vaihtelevat 3,77–28,08 m²:n välillä. Suuntauksen vertailuun tarvitset pinta-alan lisäksi valitun version pohjamitat ja kattopiirroksen. Kaksi yhtä suurta kasvihuonetta voi olla mittasuhteiltaan erilaisia: kapea ja pitkä pohja ulottuu tontilla eri alueelle kuin leveä ja lyhyt. Merkitse piirrokseen myös oven todellinen paikka, sillä sitä ei voi päätellä harjan suunnasta. Jos sisäänkäynnin sijainti on mallissa kiinteä, kasvihuoneen kääntäminen muuttaa samalla lähestymissuuntaa. Mittakaavaisesta pohjasta näet, jäävätkö sisäänkäynti ja suunniteltu kasvatusalue käyttökelpoisiin paikkoihin molemmissa asennoissa. Pohjapiirros ylhäältä ja kattopiirros täydentävät siis toisiaan: ensimmäinen kertoo tilan sijoittumisesta pihalle, toinen valoa vastaanottavien pintojen suunnista. Pelkkä tuotekuva ei välttämättä näytä näitä suhteita riittävän tarkasti.
Auringon kulku vaihtuu vuodenajan mukaan
Suomessa auringon rata vaihtuu vuodenajan ja sijainnin mukaan. Kevät- ja syyspäiväntasauksen tienoilla aurinko nousee suunnilleen idästä ja laskee länteen, kun taas kesällä se kaartaa pohjoisemmaksi ja päivänvalo kestää pitkään. Eteläisessä Suomessa kesäaurinko nousee suunnilleen koillisesta ja laskee luoteeseen; pohjoisempana reitin pohjoinen osuus korostuu, ja napapiirin pohjoispuolella aurinko voi kesällä pysyä horisontin yläpuolella vuorokauden ympäri. Talvella valoisa aika lyhenee ja aurinko kulkee matalalla eteläisellä taivaalla; pohjoisimmassa Suomessa on kaamosjakso. Kevään ja syksyn auringon korkeus muuttuu viikko viikolta, joten yhden havaintohetken perusteella ei kannata arvioida koko kautta. Keskikesän keskipäivä ei kuvaa koko kasvukautta.
Harjan suuntauksen kannalta olennaista ei ole vain auringonnousu ja -lasku, vaan se, osuuko valo katon lappeelle, pitkälle seinälle vai päätyyn ja kuinka kauan. Auringon suunta muuttuu päivän aikana, ja tarkka aamun tai illan ilmansuunta riippuu vuodenajasta. Päivän korkeimmillaan aurinko on Suomessa etelän puolella; tämä hetki ei välttämättä osu kellon kahteentoista. Kesän pohjoisilla leveysasteilla auringon reitti ulottuu myös pohjoiseen. Suora auringonpaiste ja taivaalta tuleva hajavalo ovat eri asioita: suuntauksen erot näkyvät selvimmin suoran valon osumisessa eri pinnoille. Pilvisen päivän havainnoista on vaikeampi päätellä, kummasta suunnasta suora valo pääsisi kasvihuoneeseen. Katon ulkopinnan aurinkoisuus ei myöskään sellaisenaan kerro kasvien saamasta valosta. Valon on kuljettava katteen läpi ja päästävä kasvuston tasolle, ja matkalla runko, hyllyt sekä lehdet voivat varjostaa sitä. Tässä verrataan saman paikan kahta akselivaihtoehtoa, ei päätetä koko tontin valoisuudesta. Kirjaa siksi havaintoihin erikseen auringon suunta, ulkopinnan varjo ja arvio kasvatusalueelle pääsevästä valosta. Näin et sekoita toisiinsa kolmea eri asiaa.
Itä–länsiharja painottaa etelänpuoleista lapetta
Kun harja kulkee idästä länteen, kasvihuoneen pitkät sivut ja lappeet suuntautuvat pohjoiseen ja etelään. Etelänpuoleinen kattolape saa tavallisesti suoraa keskipäivän auringonvaloa. Siksi matalalla kulkeva kevät- tai syysaurinko voi osua siihen, jos puut, rakennukset tai muut esteet eivät peitä suuntaa. Pohjoisenpuoleinen lape saa tällöin yleensä vähemmän suoraa keskipäivän valoa. Aamu- ja ilta-aurinko tulee eri suunnista, ja keskikesän reitti ulottuu Suomessa pohjoisemmaksi; pohjoispuoli ei siis ole automaattisesti koko kasvukauden varjossa. Päädyn kautta tuleva valo ja rungon osien varjot muuttavat sisätilan tilannetta. Jos kasvihuoneessa on valoa läpäiseviä sivupintoja, tarkastele niiden vaikutusta erikseen katon lappeista. Itä–länsiharjan päädyt avautuvat itään ja länteen, joten myös päätyjen kautta tuleva aamu- ja iltavalo voi olla merkityksellistä.
Itä–länsisuunta voi olla harkitsemisen arvoinen, kun haluat painottaa etelän suunnasta tulevaa suoraa valoa pitkälle sivulle etenkin kasvukauden reunoilla. Se ei kuitenkaan yksin kerro, kuinka tasaisesti valo jakautuu penkeille. Matalan auringon aikana kasvihuoneen omien rakenteiden ja kasvien varjot voivat ulottua kauas niiden pohjoispuolelle. Jos eteläsivulla on korkea kasvusto, sen takana oleva penkki ei välttämättä hyödy aurinkoisesta lappeesta samalla tavalla kuin tyhjä pohjakuva antaa ymmärtää. Limited Edition -alumiinikasvihuoneen tuotesivulla ilmoitetaan pinta-alaväliksi 3,77–28,08 m². Kun harkitset tiettyä kokoa, tarkastele erityisesti etelä- ja pohjoispuolen kasvatusalueiden keskinäistä sijaintia. Voit merkitä pohjakuvaan yhden korkean kasvirivin ja katsoa, kummalle puolelle sen varjo eri kellonaikoina suuntautuisi. Varjon tarkkaa pituutta ei tarvitse arvata: jo suunnan tunnistaminen auttaa löytämään kohdat, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua. Jos viljely painottuu kevääseen, käytä vertailussa kevään auringon korkeutta äläkä keskikesän valokuvaa. Etelänpuoleisen lappeen saama valo on tällöin yksi valintaperuste, mutta penkkien todellinen valaistus ratkaisee sen käytännön merkityksen.
Pohjois–eteläharjalla valo osuu sivuille eri aikoina
Pohjois–eteläsuunnassa pitkät sivut avautuvat itään ja länteen. Aamuaurinko tulee idästä ja iltapäiväaurinko lännestä, joten itä- ja länsipuolen lappeet voivat saada suoraa valoa eri aikaan. Keskipäivällä aurinko on etelän suunnalla, harjan päädyn suuntaisesti. Kuinka pitkälle valo yltää eteläpäädyn kautta ja miten se leviää kasvihuoneen sisällä, riippuu päädyn rakenteesta, kasvustosta sekä ulkopuolisista esteistä. Tämä suuntaus voi jakaa suoraa valoa päivän mittaan eri puolille kasvihuonetta. Se ei kuitenkaan takaa tasaisempaa valaistusta tai suurempaa kokonaisvaloa kuin itä–länsiharja, sillä katon ja rungon varjot vaikuttavat myös. Tulos vaihtelee auringon korkeuden mukana.
Tarkista, jääkö itäpuoli rakennuksen varjoon aamulla tai länsipuoli puun varjoon iltapäivällä. Jos toinen näistä valoajoista puuttuu, pohjois–eteläsuuntauksen mahdollinen hyöty päivän mittaan vaihtuvasta valaistuksesta jää osittain toteutumatta. Sisällä pitkittäinen korkea kasvirivi voi varjostaa aamulla länsipuolen penkkiä ja iltapäivällä itäpuolen penkkiä. Tämä on eri tilanne kuin pysyvä ulkopuolinen varjo, sillä varjostettu puoli vaihtuu auringon mukana. Prestige-kasvihuoneen kokovalikoiman ilmoitetut pinta-alat vaihtelevat 3,77–28,08 m²:n välillä. Selvitä valitun version päädyn rakenne ja sijoita eteläpäädyn lähelle suunnitellut kalusteet pohjakuvaan. Päädyn kautta tulevan valon ulottumiseen vaikuttavat auringon korkeus, valoa läpäisevän pinnan korkeus ja sisäpuoliset esteet. Kasvihuoneen pituus puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa tilasta voi jäädä tämän valon ulottumattomiin. Vertaa siksi eteläpäätä, keskiosaa ja pohjoispäätä erikseen. Jos työpöytä sijoittuu eteläpäätyyn, sen varjo voi olla viljelyn kannalta merkityksellisempi kuin pieni muutos harjan suunnassa. Viljelyrivien ei silti tarvitse kulkea harjan suuntaisesti.
Kasvatuskausi vaikuttaa suuntauksen painotuksiin
Valinnan lähtökohdaksi sopii oma viljelykalenteri. Jos kasvihuonetta käytetään jo varhain keväällä tai vielä syksyllä, aurinko on matalammalla kuin keskikesällä, ja etelänpuoleisen lappeen saama suora valo voi painaa suuntauksessa enemmän. Keskikesällä päivänvalo kestää pitkään ja aurinko kiertää laajaa rataa, joten myös aamu- ja ilta-auringon suunta on tärkeä. Mieti, haluatko painottaa yhtä valoisaa aluetta vai saada valoa päivän mittaan eri puolille kasvihuonetta. Nämä ovat suuntauksen vaikutuksia, eivät lupaus lämpötilasta tai sadosta; myös ympäröivä varjostus ja kasvihuoneen rakenne ratkaisevat. Kirjoita ylös tärkeimmät käyttökuukaudet ennen suuntien vertailua. Päätöstä ei tarvitse perustaa vain siihen, miltä paikka näyttää yhtenä aurinkoisena päivänä.
Merkitse pohjaan kasvatusalueet ja niiden käyttö eri kuukausina. Kevään matalat taimilaatikot ja loppukesän korkea kasvusto varjostavat tilaa eri tavoin, joten yksi pysyvä sisustuspiirros ei välttämättä kuvaa koko viljelykautta. Kirjaa, missä kasvatat taimia, missä pidät korkeita kasveja ja mitkä alueet ovat työskentelyä varten. Bloomcabin Orangerian pinta-alavaihtoehdoiksi ilmoitetaan 47–70 m². Laajassa tilassa tarkastelu kannattaa jakaa pienempiin kasvatusalueisiin, sillä aurinkoinen pääty ei kerro keskiosan tai vastakkaisen reunan tilanteesta. Tee tarvittaessa kaksi sisätilan luonnosta: toinen kauden alkuun ja toinen täysikasvuiselle kasvustolle. Näin näet, johtuuko havaittu varjo kasvihuoneen suuntauksesta vai kasvien myöhemmästä sijoittelusta. Jos alueiden käyttötarkoitukset vaihtuvat vuoden aikana, voit myös arvioida, osuuko paras valo kulloinkin aktiivisessa käytössä olevalle penkille. Koko kasvihuoneen tasainen valaistus ei ole ainoa mahdollinen tavoite. Olennaisempaa voi olla, että tärkeimmät kasvatusalueet saavat valoa juuri niiden käyttökuukausina. Samalla kannattaa jättää mahdollisuus siirtää ruukkuja tai matalia kasvatuspöytiä, jos myöhemmät havainnot osoittavat jonkin alueen odotettua varjoisammaksi.
Sama tonttipiirros paljastaa suuntien erot
Piirrä tontista mittakaavallinen luonnos, johon merkitset pohjoisen, talon, aidat, puut, muut lähistön esteet ja ehdotetun kasvihuoneen paikan. Käytä suunnitelmassa sen mallin pohjamittoja, jota todella harkitset, jotta vertailet todellista sijoitusta etkä vain kahta viivaa kartalla. Piirrä ensin kasvihuone harja itä–länsisuunnassa ja tee rinnalle toinen versio, jossa sama pohja on käännetty pohjois–etelään. Pidä paikka ja koko samoina aina kun ne mahtuvat tontille. Jos tontin muoto estää toisen vaihtoehdon, merkitse se rajoitteeksi äläkä tulkitse eroa pelkästään auringon vaikutukseksi. Näin muutat vain yhtä tekijää kerrallaan. Merkitse myös päätyjen ja kulkureitin paikat, jotta luonnos vastaa suunniteltua käyttöä.
Vertaa molemmissa piirroksissa aamua, keskipäivää ja iltapäivää sekä kevään, keskikesän ja loppukauden tilannetta. Ota kuvat samoista katselukohdista ja kirjaa päivämäärä sekä kellonaika. Merkitse myös, ovatko lehtipuut täydessä lehdessä, sillä keväällä avoin näkymä voi sulkeutua kesäksi. Auringon kulkua näyttävä sovellus voi täydentää havaintoja, kun sijainti, päivämäärä ja esteiden mitat on syötetty oikein. Jos et tunne puun korkeutta tai latvuksen laajuutta, merkitse arvio epävarmaksi sen sijaan, että pitäisit kaavion varjorajaa täsmällisenä. Sisäänrakennetulla säilytystilalla varustetun Limited Edition -kasvihuoneen ilmoitetut pinta-alat vaihtelevat 5,52–28,08 m²:n välillä. Selvitä säilytystilan sijainti valitussa koossa ja erottele se piirroksessa kasvatusalueesta. Näin et laske koko pohjaa yhtä tärkeäksi valoa tarvitsevaksi tilaksi. Vertailun voi kirjata yksinkertaiseen taulukkoon, jossa riveinä ovat käyttökuukaudet ja sarakkeina aamu, keskipäivä sekä iltapäivä. Merkitse kuhunkin kohtaan, mikä kasvatusalue saa suoraa valoa ja mikä este sitä rajoittaa. Taulukko tekee kahden suuntauksen eroista helpommin havaittavia kuin eri päivinä otettujen kuvien muistelu. Säilytä myös havainnot, joissa eroa ei näy.
Seinän ilmansuunta rajaa seinäkasvihuoneen vaihtoehtoja
Seinään tukeutuvassa kasvihuoneessa seinän ilmansuunta rajaa vaihtoehtoja. Jos kasvihuone sijoittuu seinän suuntaisesti, harjaa ei voi vapaasti kääntää 90 astetta muuttamatta samalla paikkaa tai liittymää. Jos sopiva seinä löytyy vain yhdestä suunnasta, se voi käytännössä ratkaista valinnan, vaikka toinen harjan suunta näyttäisi paperilla valoisammalta. Tarkista, mistä suunnasta lasipinnat voivat saada valoa ja mitä talon muut osat peittävät. Seinän suunta ei yksin kerro sisätilan valoisuutta: räystäs, piharakennus, aidat tai puut voivat varjostaa eri aikaan. Piirrä talo ja kasvihuone samaan pohjakuvaan. Vapaasti seisovaan vaihtoehtoon verrattuna seinä voi siis rajata mahdollisia asentoja, mutta ei yksin ratkaise valon riittävyyttä.
Seinäkasvihuoneessa rakennuksen varjo on osa lähtötilannetta, joten vertailu alkaa seinän ja lasipintojen suhteesta. Etelään avautuva seinäkasvihuone voi saada suoraa valoa päivän keskivaiheilla, itään avautuva aamulla ja länteen avautuva iltapäivällä, jos ympäristö on avoin. Pohjoispuolella rakennus voi peittää etelästä tulevan suoran valon. Nämä suunnat eivät vielä kerro valoisten tuntien määrää, sillä esimerkiksi räystäs voi varjostaa yläosaa eri tavalla auringon korkeuden vaihtuessa. Seinäkasvihuoneen tuotesivulla ilmoitetaan pinta-alaväliksi 3,69–14,34 m². Tarkista valitun version kattomuoto ja liittyminen seinään ennen kuin sovellat siihen harjakattoisen kasvihuoneen vertailua. Yksilappeisessa katossa ei ole samanlaista kahden lappeen välistä harjaa, joten kuvaa suunnitelmassa seinän suunta ja lappeen viettosuunta. Merkitse myös seinän ulkonemat, räystäs ja viereiset rakennuksen osat. Jos harkitset kahta eri julkisivua, kyse ei enää ole pelkästä saman paikan kääntämisestä: myös ympäröivät varjot ja kulkuyhteydet muuttuvat. Pidä nämä erot erillään, jotta et selitä paikan vaikutusta vain katon suunnalla.
T-mallisessa kasvihuoneessa yksi akseli ei riitä
T-mallisessa kasvihuoneessa harjan suunta voi kertoa vain pääosan suunnan, koska poikittainen siipi ulottuu eri ilmansuuntaan. Merkitse pohjaan pääakseli, sivusiiven suunta ja niiden risteyskohta; näin näet, mikä osa saa valoa eri puolilta. Tarkista, osuuko rakennuksen, aidan tai puun varjo vain yhteen haaraan vai peittääkö se keskialueen ja mihin kellonaikaan. Myös sisäpuolen kasvit voivat muuttaa tilannetta: korkea kasvusto yhdessä osassa saattaa varjostaa viereistä aluetta, vaikka ulkona molemmat haarat olisivat avoimia. Yksi harjan suuntanuoli ei siten kuvaa kaikkien kasvatusalueiden valo-olosuhteita. Risteyskohta kannattaa tarkistaa erikseen, sillä siellä eri osien varjot voivat limittyä.
Piirrä vertailu valitun mallin todellisilla mitoilla, ei T-kirjaimen karkealla ääriviivalla. T-mallisen kasvihuoneen kokovaihtoehtojen ilmoitetut pinta-alat vaihtelevat 16,52–30 m²:n välillä. Pyydä pohja- ja kattopiirros, joista haarojen mittasuhteet ja kattopintojen suunnat käyvät ilmi. Kun käännät pohjaa 90 astetta, myös sivusiiven paikka vaihtuu suhteessa tontin esteisiin. Se voi siirtyä avoimelta alueelta puun lähelle, vaikka pääosan keskipiste pysyisi samana. Tarkista siksi ensin, mahtuuko kumpikin asento suunniteltuun paikkaan, ja vasta sen jälkeen vertaile valo-olosuhteita. Merkitse haaroille niiden käyttötarkoitukset: viljely, työskentely tai kulku. Jos valoisa sivusiipi on tarkoitettu kasvattamiseen, sen saama aamuvalo voi painaa valinnassa enemmän kuin pääosan tasaisempi valaistus. Jos samassa siivessä on lähinnä kulkureitti, arvio on toinen. Tarkastele myös sisäkulmia, joissa kasvihuoneen omat osat voivat peittää suoraa valoa. Tällaisen varjon havaitsemiseen pelkkä ylhäältä katsottu pohja ei aina riitä, vaan kattopiirros auttaa ymmärtämään osien korkeussuhteita. Kokonaisuuden paras asento voi siten perustua tärkeimmän kasvatushaaran valaistukseen, ei yhden harjan ilmansuuntaan.
Monikulmaisessa kasvihuoneessa tarkastellaan jokaista sivua
Monikulmaisessa tai pyramidinmuotoisessa kasvihuoneessa itä–länsi- ja pohjois–eteläsuunnan vertailu ei yksin kuvaa kaikkia katon pintoja. Useampi seinä tai lape voi osoittaa eri ilmansuuntiin, joten merkitse pohjaan jokaisen sivun suunta sekä sisäänkäynnin ja kasvatusalueiden paikka. Aamulla matala aurinko tulee toisesta suunnasta kuin iltapäivällä, ja keskipäivän eteläinen aurinko osuu jälleen eri pinnoille. Tarkista sekä auringon osuminen kasvihuoneen ulkopintaan että se, mihin valo pääsee sisätilassa. Yksi pääsuunta on yhä hyödyllinen pohjapiirroksessa, mutta se ei kerro koko valon jakautumista. Kulmissa olevat kasvatusalueet voivat saada valoa eri tavalla kuin keskellä olevat.
Esimerkiksi Oasis-pyramidikasvihuoneen kokovaihtoehtojen ilmoitettu pinta-ala on 5,53–18,9 m². Tarkista valitun version pohjamuoto ennen kuin päätät, minkä sivun suuntaa vertaat tontin ilmansuuntiin. Jos pohja ja kattopinnat ovat symmetrisiä, 90 asteen kääntö voi jättää ulkopintojen ilmansuunnat samanlaisiksi. Oven, sisäjärjestyksen tai muun epäsymmetrisen osan paikka voi silti muuttua. Siksi kahden asennon vertailussa kannattaa kysyä, mitä kääntö todella muuttaa, eikä olettaa valon jakautuvan eri tavalla vain nimetyn pääsuunnan perusteella. Merkitse pohjaan kasvatusalueet sivuittain ja keskiosaan tulevat korkeat kasvit tai kalusteet. Jos keskellä on korkea kasvusto, sen varjo siirtyy päivän aikana eri reuna-alueille. Reunalla oleva työpöytä taas voi varjostaa vain osaa tilasta. Kun yhdistät nämä tiedot auringon kulkuun, näet, onko käännöllä merkitystä juuri käytettävien alueiden kannalta. Sisäänkäynnin sopiva paikka voi ratkaista valinnan silloin, kun symmetristen kattopintojen valaistuksessa ei ole olennaista eroa. Älä kuitenkaan päättele symmetriaa mallin nimestä, vaan tarkista se piirroksesta.
Suuntauksen valinta havaintojen perusteella
Kun vaihtoehdot on piirretty samaan paikkaan ja samalla pohjalla, vertaa havaintoja tärkeimpiin viljelykuukausiin. Itä–länsiharjan etelälappeen aurinkoisuus on hyödyllinen lähtötieto, mutta valinnan pitää perustua myös sille, pääseekö valo suunnitelluille kasvatusalueille. Pohjois–eteläharjan kohdalla tarkastele vastaavasti, toteutuvatko sekä aamun että iltapäivän valoajat vai peittääkö este toisen niistä. Älä laske kaikkia aurinkoisia pintoja samanarvoisiksi, jos osa niiden takana olevasta tilasta on käytävää tai säilytystä. Tärkeän viljelypenkin valoisuus voi painaa enemmän kuin käyttämättömän nurkan aurinkoisuus. Tarkista lopuksi kulku: harjan ja oven suunnat ovat eri tietoja, mutta koko kasvihuoneen kääntäminen muuttaa yleensä myös oven sijaintia pihalla. Valitse vaihtoehto, joka yhdistää olennaisten kasvatusalueiden valaistuksen toimivaan käyttöön.
Viimeisessä tarkistuksessa katso, säilyykö havaittu etu keväällä, keskikesällä ja loppukaudesta. Jos yksi vaihtoehto on valoisa vain lyhyenä ajankohtana mutta toinen vastaa paremmin suunniteltua käyttöä, painota jälkimmäistä. Jos erot ovat pieniä, tontin rajat, pääsy kasvihuoneeseen tai kasvirivien järjestys voivat ratkaista ilman yleispätevää suuntaussääntöä. Kirjaa päätökseen, mihin aikaan kukin kasvatusalue saa suoraa valoa ja mikä jää esteiden varjoon. Näin valinnan perusteet pysyvät selkeinä, vaikka suunnitelmaan myöhemmin tulisi muutoksia.
Usein kysyttyä
Kumpi harjan suunta on Suomessa parempi?
Yleispätevää parempaa suuntaa ei ole. Itä–länsiharjalla etelänpuoleinen lape saa keskipäivän aurinkoa, kun taas pohjois–eteläsuunnassa valo voi osua itä- ja länsipuolen lappeille eri aikoina. Kasvukauden ajoitus ja tontin varjot ratkaisevat, kumpi sopii paremmin.
Mihin suuntaan itä–länsiharjan päädyt osoittavat?
Tavallisessa suorakaiteisessa kasvihuoneessa itä–länsiharja kulkee idästä länteen, joten päädyt osoittavat itään ja länteen. Pitkät sivut avautuvat pohjoiseen ja etelään. Oven paikka on tästä erillinen asia: se voi olla kummassa tahansa päädyssä.
Saako pohjois–eteläsuuntainen kasvihuone vähemmän valoa?
Ei välttämättä. Itä- ja länsipuolen lappeet voivat saada suoraa valoa eri aikaan, mutta valon kokonaismäärään vaikuttavat myös katon ja päätyjen rakenne, ympäristön varjot sekä kasvihuoneen sisäinen järjestys. Vertaa vaihtoehtoja samassa paikassa ja samoilla mitoilla.
Miten tontin varjot kannattaa huomioida suuntausta valittaessa?
Piirrä sama kasvihuonepohja tontille molemmissa suunnissa ja merkitse ympäröivät rakennukset, aidat ja puut. Tarkastele varjoja aamulla, keskipäivällä ja iltapäivällä eri vuodenaikoina. Samoista paikoista otetut, päivämäärällä merkityt kuvat helpottavat vaihtoehtojen vertailua.
Pitääkö viljelyrivit suunnata harjan suuntaisesti?
Ei. Rivit voi sijoittaa kasvihuoneen pohjan ja käytön mukaan. Olennaista on tarkistaa, miten auringonvalo osuu valituille kasvatusalueille ja varjostavatko korkeat kasvit muita. Merkitse siis penkit ja kulkureitit pohjakuvaan ennen kuin päätät, kumpi harjan suunta toimii paremmin.
Hyödyllisin vertailu ei kysy, kumpi ilmansuunta on yleisesti oikea, vaan mitä kasvihuoneen osaa aurinko tavoittaa valitun käyttökauden aikana. Harjan akseli, päätyjen kautta tuleva valo, kasvirivit ja pihan varjot muodostavat yhden kokonaisuuden. Kun pidät vertailussa paikan ja pohjan samoina, itä–länsi- ja pohjois–etelävaihtoehtojen erot näkyvät selvästi ja päätös perustuu oman pihan olosuhteisiin.
