Mihin termostaatti sijoitetaan kasvihuoneessa?
Kasvihuoneen lämmitys
Termostaatin lukema vaikuttaa siihen, milloin kasvihuoneen lämmitin käynnistyy ja sammuu. Anturin paikka ratkaisee, minkä osan kasvihuoneesta ohjaus mittaa: aurinko, lämmitin tai oven kylmä ilmavirta voi vääristää lukemaa suhteessa kasvustoon. Valitse ensin alue, jonka lämpötilaa haluat ohjata. Etsi sitten anturille varjoinen paikka, jossa ilma pääsee kiertämään, ja tarkista lämpötila erillisellä mittarilla kasvien tasolta.
Termostaatti ohjaa yhden mittauspisteen perusteella
Termostaatti mittaa lämpötilaa anturinsa kohdalla, ei kaikkialla kasvihuoneessa. Lämmityksen ohjaus perustuu tähän paikalliseen lukemaan ja laitteen kytkentälogiikkaan: lukeman laskiessa lämmitin voi käynnistyä, ja lämpötilan noustessa se pysähtyy. Aurinkoisessa nurkassa oleva mittapää voi saada järjestelmän reagoimaan kasvuston kannalta väärään tilanteeseen, vaikka laite toimisi oikein. Selvitä käyttöohjeesta, missä anturi sijaitsee. Seinällä oleva näyttöpaneeli ei välttämättä ole mittauspaikka, jos laitteessa on erillinen mittapää. Lämmittimeen integroidun termostaatin anturia ei puolestaan yleensä voi sijoittaa vapaasti. Tällöin arvioi kasvuston lämpötila erillisellä mittarilla ja tarkista valmistajalta, voiko laitetta ohjata ulkoisella termostaatilla. Ostovaiheessa olennaisia tietoja ovat anturin rakenne, johdon pituus, sallittu käyttöympäristö ja ohjaimen yhteensopivuus lämmittimen kanssa. Pelkkä lämpötilanäyttö ei vielä kerro, mikä lukema ohjaa lämmitystä. Joissakin järjestelmissä näkyvä lukema voi olla asetusarvo tai toisen anturin mittaus. Varmista siksi näytön merkitys ennen kuin päättelet lämmittimen käynnistymisestä mitään. Anturin paikkaa koskeva suunnitelma kannattaa tehdä vasta, kun tiedät, mitä järjestelmän osaa voi siirtää ja millä ehdoilla.
Valitse ensin, minkä kasvuston oloja lämmityksen on tarkoitus suojata. Kaikkien kasvien keskilämpötilaa ei aina ole mielekästä tavoitella, jos tärkein tehtävä on pitää tietyllä alueella kasvavat kasvit sopivissa oloissa. Kirjaa ylös kasvilajit, kasvatuspaikat ja niiden omat lämpötilatarpeet: yhtä yleispätevää kasvihuoneen asetusarvoa ei ole. Anturi mittaa ilmaa, ei suoraan lehtien tai kasvualustan lämpöä. Jos juuriston lämpö on olennainen, arvioi se siihen sopivalla erillisellä mittauksella. Useita kasvilajeja sisältävässä kasvihuoneessa yhteinen ohjausanturi ei myöskään kerro, millainen pienilmasto jokaisella kasvilla on.
Anturin korkeus ja sijainti kasvustossa
Kasvien lehtien korkeus on käytännöllinen lähtökohta ilman lämpötilaa mittaavalle anturille. Taimipöydällä mittauskohta on tavallisesti eri korkeudella kuin korkeaksi kasvaneessa kasvustossa. Katon alle sijoitettu mittapää voi näyttää muuta kuin penkkien keskellä oleva ilma, sillä lämpötila voi vaihdella korkeussuunnassa. Aivan lattian, hyllyn tai ruukun pinnassa lukemaan voi vaikuttaa kyseisen pinnan lämpötila. Valitse siis ensin suojattava kasvatusalue ja vasta sitten mittauskorkeus. Jos kasveja on sekä lattialla että hyllyillä, vertaa näiden tasojen lämpötiloja ennen pysyvää kiinnitystä. Yksi niiden väliin sijoitettu anturi ei automaattisesti edusta kumpaakaan. Pidä mittapää lehtien lähellä mutta irti niistä, jotta lehtikosketus tai kastelu ei muuta mittausolosuhteita. Myös kasvuston reuna ja sen tiheä keskiosa voivat poiketa toisistaan: valitse kohta, joka vastaa ohjauksen tarkoitusta. Merkitse korkeus esimerkiksi pohjakuvaan tai mittauslokiin suhteessa penkin pintaan. Pelkkä etäisyys lattiasta voi johtaa harhaan, jos myöhemmin vaihdat pöytää tai siirrät ruukut toiselle tasolle. Näin pystyt palauttamaan anturin vastaavaan paikkaan siivouksen jälkeen ja huomaamaan, milloin kasvuston kasvu edellyttää uutta vertailua.
Edustava paikka ei aina ole kasvihuoneen geometrinen keskipiste. Merkitse pohjakuvaan istutusalueet, penkit ja kulkureitit: keskellä käytävää oleva anturi saattaa kuvata tyhjää tilaa paremmin kuin kasveja. Esimerkiksi pyramidin muotoisen kasvihuoneen pohjaratkaisu voi poiketa suorakaiteisesta tilasta, mutta muoto ei yksin kerro, missä kasvit ovat tai miten ilma kiertää. Valitse kohta oman käyttötapasi ja suojattavan kasvuston perusteella, älä vain siksi, että johto yltää sinne tai anturin saa helposti seinään. Jos kasvatus jakautuu useaan selvästi erilaiseen osaan, päätä, mitä niistä yksi anturi edustaa. Kokeile paikkaa ennen pysyvää kiinnitystä ja vertaa lukemia kasvatusalueen läheltä.
Suojaa anturi auringon suoralta säteilyltä
Suora auringonpaiste voi lämmittää anturia enemmän kuin ympäröivää ilmaa. Termostaatti tulkitsee nousseen lukeman lämpimämmäksi kasvihuoneeksi ja saattaa sammuttaa lämmittimen, vaikka varjossa oleva kasvusto olisi vielä viileä. Lukema voi myös muuttua nopeasti pilven peittäessä auringon. Etsi paikka, johon suora säteily ei osu päivän aikana, ja tarkkaile sitä eri kellonaikoina. Huomioi myös matalalta paistava aurinko: keskipäivällä varjoinen kohta voi saada valoa aamulla tai illalla. Katso mittapäätä, älä vain sen kiinnityspaikkaa, sillä johdon päässä roikkuva anturi voi ulottua varjon ulkopuolelle. Läheinen auringossa lämpenevä pinta voi lisäksi vaikuttaa mittaukseen, vaikka itse anturi olisi varjossa. Jos lukema nousee aurinkoisella säällä, vertaa sitä samalla korkeudella olevaan varjostettuun mittariin. Molempien nousu voi kertoa ilman todellisesta lämpenemisestä; vain toisen nopea nousu voi viitata erilaiseen säteilyaltistukseen. Kirjaa myös, oliko lämmitin käynnissä, jotta et sekoita sen vaikutusta aurinkoon. Pelkkä varjoon siirtäminen ei todista mittausvirhettä, koska samalla voi muuttua mittauspaikan todellinen lämpötila. Tarkastele siksi sekä anturin altistumista että vertailumittausta.
Valitse kohta, jossa anturi on varjossa mutta ilma pääsee vaihtumaan sen ympärillä. Käytä säteilysuojaa vain, jos valmistaja suosittelee sitä kyseiselle anturille; tiivis rasia, kangas tai tiheä lehdistö voi hidastaa reagointia ja luoda oman mikroilmaston. Suoja ei saa estää ilman virtaamista eikä koskettaa lämpenevää pintaa. Kun vertailet eri tilaratkaisuja, kuten säilytystilalla varustettua alumiinikasvihuonetta, piirrä anturin paikka omaan pohjakuvaan ja tarkkaile, jääkö se rakenteiden tai kasvien varjoon päivän eri vaiheissa. Mallin nimi tai yleinen kuva ei kerro, miten aurinko osuu juuri sinun kasvihuoneeseesi.
Pidä anturi erillään lämmittimen kuumasta ilmasta
Älä sijoita anturia suoraan lämmittimen lämpimään puhallukseen. Lukema voi nousta siinä nopeasti, vaikka kauempana olevat penkit eivät olisi vielä lämmenneet. Myös säteilylämmitin voi lämmittää mittapäätä suoraan. Termostaatti saattaa tällöin pysäyttää lämmityksen liian aikaisin muun kasvuston kannalta. Tarkista lämmittimen ja anturin sijoitusta koskevat valmistajan ohjeet; yleispätevää vähimmäisetäisyyttä ei voi antaa eri laitetyypeille. Etäisyyden lisäksi ratkaisevat puhalluksen suunta, laitteen rakenne ja anturin korkeus. Ilmavirta voi kulkea hyllyn alta tai kääntyä esteen kohdalla, joten silmämääräinen etäisyys ei yksin riitä. Seuraa anturin ja kasvuston vertailumittarin lukemia lämmityksen käynnistyessä. Jos anturin lukema nousee heti mutta kasvuston lämpötila muuttuu selvästi hitaammin, tutki paikallisen lämmitysvaikutuksen mahdollisuutta. Tarkastele myös sammumisen jälkeistä aikaa: lämmittimeen jäänyt lämpö voi vaikuttaa läheiseen mittapäähän vielä laitteen pysähdyttyä. Älä muuta lämmittimen suojaetäisyyksiä tai peitä sen ilmanvaihtoa saadaksesi lukemat lähemmäs toisiaan. Mittausongelma ratkaistaan sallituilla anturipaikoilla ja tarvittaessa sopivalla ohjausratkaisulla, ei laitteen turvallisuuteen vaikuttavilla muutoksilla. Kasvuston vertailupisteen on samalla oltava poissa suorasta puhalluksesta, jotta vertaat kahta käyttökelpoista mittausta.
Lämmitin ja anturi kuuluvat samaan säätöketjuun: lämmitin muuttaa juuri sitä ilmaa, jonka lämpötilaa anturi seuraa. Etsi mittauspiste, jossa lämmin ilma ehtii sekoittua kasvihuoneen muuhun ilmaan mutta joka on yhä tärkeän kasvuston tasolla. Piirrä samaan luonnokseen lämmittimen, hyllyjen ja anturin paikat. Valitun kasvihuoneen, esimerkiksi Prestige-kasvihuoneen, laitepaikat pitää silti suunnitella oman käytön mukaan; tuotteen nimi ei kerro, minne lämmitin tai anturi kuuluu. Seuraa lukemia lämmityksen käynnistyessä ja pysähtyessä, sillä muutoksen nopeus auttaa huomaamaan anturin ja kasvuston lämpötilaeron. Noudata aina laitteiden omia ohjeita.
Ovet ja tuuletusaukot voivat vääristää lukemaa
Oven avautuminen, tuuletusaukko tai vuotava sauma voi tuoda anturin kohdalle kylmää ilmaa. Suoraan tällaisessa virtauksessa oleva mittapää saattaa käynnistää lämmityksen, vaikka muu kasvusto ei olisi ehtinyt jäähtyä vastaavasti. Tavoitteena ei kuitenkaan ole piilottaa anturia paikkaan, jossa kasvien todellinen altistuminen vedolle jää huomaamatta. Erota lyhyt oven avaamisen aiheuttama paikallinen muutos koko kasvatusalueen jäähtymisestä. Vertaa anturin ja kasvien lähellä olevan mittarin lukemia ennen oven avaamista, sen aikana ja sulkemisen jälkeen. Jos vain ohjausanturin lukema laskee nopeasti, sen paikka voi painottaa oven vaikutusta liikaa. Jos molemmat laskevat, kyse voi olla myös todellisesta kasvatusolosuhteiden muutoksesta. Tuuletuksen ja lämmityksen yhtäaikainen toiminta ei yksin osoita anturivirhettä, sillä tuuletuksella voidaan hallita muitakin olosuhteita kuin lämpötilaa. Tarkista mahdollisten automaattisten ohjainten toimintaperiaatteet sen sijaan, että muuttaisit asetuksia yhden tapahtuman perusteella. Kylmään lasiin tai runkoon nojaava mittapää aiheuttaa toisenlaisen ongelman: se ei enää mittaa vain ympäröivää ilmaa. Pidä pintakosketus erillään vedon arvioinnista, jotta tiedät, mitä muutosta olet kokeilemassa ja miksi.
Arvioi anturin paikka kasvihuoneen tavallisessa käytössä: missä avaat oven, kuinka usein tuuletat ja mihin aukosta tuleva ilma kulkee? Jos kasvit ovat aivan aukon tuntumassa, mittaa niiden alue erikseen; yleinen ohjausanturi ei välttämättä kuvaa sitä. Suuressa tai pitkänomaisessa tilassa yksi piste voi jättää kauimmaisen pään huomiotta. Valikoiman tilava Orangeria-kasvihuone on saatavilla 47–70 m²:n kokoluokassa, jossa useiden vertailupisteiden suunnittelu on hyödyllistä. Kasvihuoneen koko ei silti yksin ennusta lämpötilaeroa: ovien, aukkojen, lämmittimen ja kasvuston sijainnit ratkaisevat, mitä kannattaa mitata. Vertaa kasvien oloja myös muualla kuin aivan oven vieressä.
Anturin kiinnitys ja vapaa ilmankierto
Ilman pitää päästä vaihtumaan anturin ympärillä. Hyllyn alapuolinen umpinainen tila, verhon tausta tai tiheä lehdistö voi muodostaa mittapäälle oman pienilmaston ja hidastaa reagointia. Käytä valmistajan sallimaa kiinnitystapaa ja valitse paikka, jossa anturi pysyy vakaasti mutta ei painu pintaa vasten. Tue johto niin, ettei sen paino vedä mittapäätä pois valitulta korkeudelta. Jätä sijoituksessa tilaa kasvien hoitoon, ruukkujen siirtämiseen ja käytävän käyttöön: vahingossa tönäisty anturi voi näyttää uskottavaa lukemaa aivan väärästä kohdasta. Kasvihuoneen kosteus, kondenssi ja kastelu asettavat laitteelle eri vaatimuksia kuin kuiva sisätila. Tarkista käyttöohjeesta koko mittausjärjestelmän sallittu käyttöympäristö, ei ainoastaan mittapään ominaisuuksia. Anturi, johdon liitokset ja ohjain eivät välttämättä kestä samoja olosuhteita. Jos mittapää kastuu, odota valmistajan ohjeiden mukaisesti ennen kuin käytät lukemaa sijoituspaikkojen vertailuun; märän anturin käyttäytyminen voi poiketa kuivasta. Älä kääri anturia kastelulta suojaavaan muoviin, sillä se muuttaa ilman vaihtumista. Suunnittele sen sijaan sallittu paikka, jossa normaali kastelu ei osu siihen. Kiinnityksen pitää myös mahdollistaa mittapään tarkastaminen ilman, että purat kasvatusalueen joka kerta.
Älä anna mittapään koskettaa pintaa, jonka lämpö voi johtua siihen. Seinän, lasin, hyllyn, ruukunreunan tai kostean maan lämpö voi poiketa lähellä olevan ilman lämpötilasta. Sama koskee myös klassista alumiinikasvihuonetta: suoraan runkoprofiiliin kiinnitetty anturi ei mittaa samalla tavalla kuin vapaasti ilmassa oleva mittapää. Jätä sen ympärille tilaa ilmankierrolle ja varmista, ettei kasvi, ruukku tai suoja myöhemmin peitä sitä. Jos laitteen mukana tulee tietty kotelo tai kiinnitystapa, älä vaihda sitä tiiviimpään omatekoiseen ratkaisuun ilman valmistajan ohjetta. Tarkista myös, ettei kasvuston kasvu siirrä anturia tai sulje sitä lehtien sisään.
Selvitä kasvihuoneen lämpötilaerot mittaamalla
Kartoita lämpötila muutamasta kasveille tärkeästä kohdasta: eri penkeistä, kasvuston reunoilta ja tarvittaessa eri korkeuksilta. Usealla mittarilla saat samanaikaisia havaintoja. Yhdellä siirrettävällä mittarilla tehtävä vertailu on epävarmempi, koska sää tai lämmittimen toiminta voi muuttua mittausten välillä. Jos mahdollista, pidä yksi vertailumittari paikallaan ja siirrä toista. Näin näet, muuttuiko koko kasvihuoneen lämpötila samalla kun vaihdoit mittauspistettä. Anna siirretyn mittarin tasaantua uudessa paikassa sen ohjeiden mukaisesti; heti siirron jälkeen näkyvä lukema voi vielä kuvata edellistä paikkaa. Merkitse pisteet pohjakuvaan ja käytä samoja tunnuksia jokaisella mittauskerralla. Kirjaa korkeus, kellonaika, auringonpaiste, tuuletus ja lämmittimen käynti. Erottele aurinkoisella säällä ja pimeään aikaan tehdyt havainnot, sillä lämpötilaerojen syyt voivat olla erilaiset. Päivän lämpimin nurkka ei välttämättä ole yön lämpimin kohta. Etsi toistuvia eroja, älä nimeä yksittäisen lukeman perusteella pysyvästi kylmää tai lämmintä aluetta. Kartoituksen tarkoitus on löytää ohjaukselle merkitykselliset erot, ei mitata jokaista ruukkua. Valitse pisteet sen mukaan, missä tärkeimmät tai erilaisille oloille altistuvat kasvit todella sijaitsevat.
Seinäkasvihuoneessa vertaa seinänpuoleista kasvustoa ja avoimempaa reunaa: seinäkasvihuoneessa eri pisteet eivät välttämättä ole samanlämpöisiä. Jos kartoitus paljastaa toistuvan eron, selvitä, liittyykö se aurinkoon, ilmavirtaan, rakenteen läheisyyteen vai lämmittimen vaikutukseen. Älä siirrä ainoaa anturia aina kylmimpään kohtaan huomaamatta, että silloin ohjaus palvelee juuri sitä kasvustoa muiden kustannuksella. Jos kasveja kasvatetaan selvästi erillisissä vyöhykkeissä, arvioi erillisen ohjauksen tarve. Ohjainten ja lämmittimien yhteensopivuus sekä asennus on ratkaistava laitteiden ohjeiden mukaan, tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Jos ero näkyy vain aurinkoisena päivänä, selvitä ensin varjostuksen vaikutus.
Vertaa termostaatin lukemaa erilliseen mittariin
Erillinen lämpömittari auttaa arvioimaan termostaatin lukemaa ja kasvuston todellisia oloja. Valitse mittari, jonka ilmoitettu mittausalue ja tarkkuus sopivat käyttötarkoitukseen; näytön desimaalit eivät itsessään takaa tarkkuutta. Tarkista myös, koskeeko ilmoitettu tarkkuus koko mittausaluetta vai vain osaa siitä. Aloita asettamalla mittari termostaatin anturin lähelle samaan korkeuteen, varjoon ja irti pinnoista. Anna molempien tasaantua ja kirjaa lukemat samana ajankohtana. Näin sijainnin vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Laitteiden välinen ero ei silti yksin osoita, kumpi on oikeassa: myös vertailumittarilla on oma mittausepävarmuutensa. Tarkastele, pysyykö ero suunnilleen samana vai ilmeneekö se vain lämpötilan muuttuessa nopeasti. Jälkimmäisessä tapauksessa erilainen reagointinopeus voi selittää osan erosta. Jos käytät minimi–maksimimuistia, nollaa se vasta mittarien tasaannuttua, jotta siirtämisen aikaiset lukemat eivät jää jakson ääriarvoiksi. Kahden mittarin alimmat lukemat voivat lisäksi olla eri hetkiltä, joten ne eivät korvaa samanaikaista vertailua. Tallenna vertailun ajankohta ja olosuhteet. Silloin voit myöhemmin arvioida, johtuuko uusi poikkeama laitteesta vai muuttuneesta sijoituksesta.
Jos lukemat eroavat, anna laitteiden tasaantua ja tarkista paristot, asetukset, mittarin ilmoitettu tarkkuus sekä valmistajan kalibrointiohje. Älä muuta termostaatin korjausarvoa vain siksi, että vertailumittari on eri paikassa. Kun vierekkäinen vertailu on tehty, siirrä erillinen mittari kasvien lehtien tasolle ja toista mittaus eri penkeissä sekä lämmittimen käynnin ja tavallisen tuuletuksen aikana. Minimi–maksimimittari näyttää jakson ääriarvot; tallentava mittari voi kertoa myös niiden ajankohdan. Valikoiman rajoitetun erän alumiinikasvihuoneet kattavat 3,77–28,08 m²:n kokoluokat. Mittauspisteiden tarve kannattaa silti valita oman kasvihuoneen eikä mallinimen perusteella.
Huomioi termostaatin viive ja kytkentäero
Virheellistä anturipaikkaa ei kannata korjata pelkästään nostamalla lämpöasetusta. Jos mittapää saa aurinkoa tai lämmittimen puhallusta, korkeampi asetus voi peittää ongelman yhdessä tilanteessa mutta lämmittää liikaa toisessa. Myös anturin reagointiviive, lämmittimen jälkilämpö ja ilman sekoittuminen vaikuttavat käynnistymiseen ja pysähtymiseen. Tarkista käyttöohjeesta, mitä asetettu lämpötila tarkoittaa. Kytkentäero eli hystereesi tarkoittaa, etteivät lämmityksen käynnistys- ja pysäytysrajat ole samat. Eri ohjaimet voivat esittää tämän eron eri tavoin suhteessa asetusarvoon, joten älä päättele rajoja pelkästä näytön numerosta. Pieni lämpötilan vaihtelu voi kuulua normaaliin toimintaan. Seuraa useita kokonaisia lämmitysjaksoja ja kirjaa myös kasvuston mittarin alin ja ylin lukema. Nopeasti muuttuva paikallinen lukema voi viitata sijoitusongelmaan, mutta käynnistystiheydestä ei yksin voi päätellä syytä. Ulkolämpötila, tuuletus ja järjestelmän toiminta vaikuttavat siihenkin. Jos ohjaimessa on säätömahdollisuus kytkentäerolle, käytä sitä vain laitteiden ohjeiden mukaisesti. Liian tiheä käynnistyminen tai kasvien kannalta liian suuri vaihtelu kannattaa selvittää valmistajan kanssa sen sijaan, että kokeilet summittaisesti eri asetuksia. Arvioi lopuksi kasvien mittauspisteen olosuhteita, älä pelkästään näytön vakautta.
Valitse tavoitelämpötila kasvin lajin ja kasvuvaiheen luotettavan viljelyohjeen perusteella, älä yhden yleisen kasvihuonearvon mukaan. Seuraa olosuhteita riittävän pitkään ja muuta vain yhtä asiaa kerrallaan, jotta huomaat, vaikuttiko muutos anturin paikkaan, asetukseen vai ilman kiertoon. Jos kasveilla on hyvin erilaiset lämpötilatarpeet, yhden säätöpisteen rajoitus on otettava huomioon kasvatussuunnitelmassa. T-muotoisessa tilassa haarojen käyttö voi poiketa toisistaan, joten T-muotoisen kasvihuoneen pohjakuvaan kannattaa merkitä kasvatusalueet ja lämmittimen paikka. Muoto ei kuitenkaan yksin kerro, miten lämpö jakautuu; mittaamalla näet, tarvitseeko haarojen oloja arvioida erikseen.
Tarkista anturin paikka olosuhteiden muuttuessa
Tarkista anturin paikka, kun kasvihuoneen järjestys tai käyttö muuttuu. Kasvuston kasvu nostaa lehtikerrosta, uudet hyllyt muuttavat ilmankiertoa ja ruukkujen siirtäminen voi vaihtaa sen, mitä mittauspiste edustaa. Myös auringon kulma ja varjot muuttuvat vuoden mittaan. Tee uusi vertailu, kun siirrät lämmitintä tai pöytiä, muutat varjostusta tai huomaat kasvuston mittarin lukeman poikkeavan toistuvasti termostaatista. Valitun paikan ensimmäinen tarkistus kannattaa tehdä sekä lämmityksen aikana että silloin, kun aurinko voi vaikuttaa anturiin. Yksi tasainen lukema pilvisenä päivänä ei vielä kerro paikan toimivuudesta muissa oloissa. Jos seuraat yön alinta lämpötilaa, nollaa mittarin muisti ennen seurantajaksoa ja merkitse muistiin jakson alku ja loppu. Tallenna samalla termostaatin asetus ja mittareiden paikat, jotta seuraavan yön tulokset ovat vertailukelpoisia. Muuta vain yhtä sijoitukseen liittyvää tekijää kerrallaan, jos olosuhteet sallivat rauhallisen vertailun. Tee muutoksesta selkeä merkintä lokiin. Kun paikka toimii eri tilanteissa, dokumentoi sen korkeus ja kiinnitys esimerkiksi valokuvalla. Tämä helpottaa anturin palauttamista samaan kohtaan kasvihuoneen siivouksen jälkeen ja ehkäisee huomaamatta syntyviä muutoksia.
Pidä lyhyttä lokia päivämäärästä, anturin korkeudesta, vertailumittarin lukemasta, lämmittimen käynnistä, tuuletuksesta ja auringonpaisteesta. Kirjaa myös tekemäsi muutokset, jotta niiden vaikutus ei sekoitu sään vaihteluun. Kun sama poikkeama toistuu, käy läpi suora säteily, lämmin puhallus, veto, pintakosketus ja mittarin toiminta; arvioi termostaatin säätöä tai lämmitysjärjestelmää vasta niiden jälkeen. Jos asennusohje edellyttää kiinteää anturin paikkaa tai laitetta pitäisi muuttaa tavalla, jota ohje ei salli, pyydä neuvoa valmistajalta tai pätevältä asentajalta. Älä jätä kasveja alttiiksi ongelmalle pitkän seurannan ajaksi, vaan ratkaise välitön lämmityksen puute ja jatka syyn selvittämistä.
Usein kysyttyä
Mihin korkeuteen kasvihuoneen termostaatin anturi kannattaa sijoittaa?
Yhtä kaikille kasvihuoneille sopivaa korkeutta ei ole. Sijoita anturi suunnilleen sen kasvuston lehtien tasolle, jonka lämpötilaa ohjauksella haluat seurata. Taimien kasvaessa tai penkkien paikkojen vaihtuessa tarkista, edustaako kohta yhä samaa aluetta.
Voiko anturi olla suorassa auringonvalossa?
Sitä kannattaa välttää: säteily voi lämmittää anturia ympäröivää ilmaa enemmän ja saada lämmittimen sammumaan liian aikaisin. Valitse varjoinen kohta, jossa ilma pääsee kiertämään, ja käytä suojaa vain, jos se sopii anturille ja valmistajan ohjeisiin.
Kuinka kauas lämmittimestä anturi pitää sijoittaa?
Yhtä yleistä etäisyyttä ei voi antaa. Olennaista on, ettei anturi ole suoraan lämpimässä puhalluksessa tai säteilylämmittimen vaikutusalueella. Tarkista laitteen ohje ja vertaa sen lukemaa kasvuston tasolta mitattuun lämpötilaan.
Miksi termostaatti ja erillinen lämpömittari näyttävät eri lukemaa?
Laitteet voivat olla eri kohdissa, eri korkeudella tai erilaisessa valossa ja ilmavirrassa. Myös mittareiden ilmoitettu tarkkuus ja reagointinopeus voivat poiketa. Aseta ne ensin vierekkäin samaan varjoisaan kohtaan ja vertaa lukemia vasta, kun ne ovat ehtineet tasaantua.
Riittääkö yksi termostaatti koko kasvihuoneeseen?
Se riippuu siitä, kuinka samanlaiset olot eri kasvatusalueilla ovat ja miten lämmitin vaikuttaa tilaan. Yksi anturi kertoo ensisijaisesti oman mittauspisteensä lämpötilasta. Mittaa kasvuston eri kohdista; jos erot toistuvat, arvioi erillisten ohjausalueiden tarve laitteiden ohjeiden mukaisesti.
Luotettava ohjaus alkaa siitä, että tiedät, mitä kasvustoa anturin on tarkoitus edustaa. Sijoita mittapää sen tasolle paikkaan, jossa se ei saa suoraa säteilyä, lämmittimen kuumaa puhallusta tai kylmän pinnan vaikutusta. Vertaa lukemaa erilliseen mittariin sekä anturin vieressä että eri kasvatuskohdissa. Tarkista tulos uudelleen, kun kasvit kasvavat tai kasvihuoneen järjestys muuttuu. Näin lämmitystä ohjaa edustava mittauspiste eikä sattumalta valittu nurkka.
