Kuinka syvä kasvualusta kasvihuoneen penkkiin tarvitaan?
Kasvihuoneen viljelypenkki
Kasvihuoneen viljelypenkin sopiva syvyys riippuu siitä, mitä kasvatat, mihin asti juuret pääsevät ja poistuuko ylimääräinen vesi. Puutarhajärjestö RHS:n kohopenkkiohjeessa salaattikasveille riittäväksi syvyydeksi mainitaan 30 senttimetriä. Se ei kuitenkaan ole kaikkia kasvihuonekasveja koskeva mitoitusohje. Juureksille on varattava lajikkeen vaatima esteetön kasvukerros, ja pohjallisessa penkissä myös koko kasvualustatilavuus vaikuttaa viljelyn onnistumiseen. Maapenkissä juuret voivat jatkaa kehyksen alapuoliseen maahan, mutta umpipohjaisessa laatikossa pohja rajaa niiden tilan. Pelkkä senttimäärä ei siksi ratkaise: tiivis pohjamaa tai jatkuva märkyys voi tehdä lisäsyvyydestä hyödyttömän. Kun käytettävä syvyys on arvioitu, sisämitoista laskettu tilavuus kertoo tarvittavan kasvualustan määrän. Kasvien tarpeita, veden liikettä ja kasvihuoneen käytettävissä olevaa tilaa kannattaa tarkastella yhdessä ennen penkin täyttämistä.
Juurille käyttökelpoinen syvyys ratkaisee
Kasvualustan syvyyttä kannattaa tarkastella juurille käyttökelpoisena kerroksena, ei penkin reunuksen korkeutena. Mittaa se kasvualustan suunnitellusta valmiista pinnasta siihen rajaan, johon juuret eivät käytännössä pääse: umpinaisen penkin pohjaan, tiiviiseen maa- tai kivikerrokseen tai jatkuvasti vettyneeseen kohtaan. Avoimessa maapenkissä juuret voivat jatkaa kehyksen alapuolelle, jos alla oleva maa on kuohkeaa ja läpäisee vettä. Siksi 20 sentin reunus ei aina tarkoita vain 20 sentin juuritilaa, eikä 40 sentin laatikko takaa saman verran käyttökelpoista kasvualustaa. Jos pohjamaa on tiivis, todellinen juurisyvyys katkeaa siihen. Juurille käyttökelpoisen kerroksen pitää olla riittävän yhtenäinen: yksittäinen syvä kohta ei korvaa koko penkiltä puuttuvaa kasvutilaa. Tarkastele siis maaprofiilia, älä vain reunuksen mittaa.
Sopivaa syvyyttä arvioitaessa erottele avoin maapenkki ja pohjallinen penkki jo suunnitelman alussa. Avoimessa penkissä lisättävä kasvualusta ja kasvukelpoinen pohjamaa voivat muodostaa yhteisen juurikerroksen. Pohjallisessa penkissä juurten käytettävissä on vain sen sisälle jäävä kasvualusta, joten myös leveys ja pituus vaikuttavat tarjolla olevaan tilaan. Lisäsyvyys ei yksin korjaa tiivistä rakennetta eikä huonoa vedenpoistoa. Kirjaa suunnitelmaan erikseen lisättävän kasvualustan paksuus ja arvioitu juurille käyttökelpoinen kokonaissyvyys. Esimerkiksi avoimeen penkkiin lisättävä 20 cm:n kerros ja sen alla oleva 15 cm:n kasvukelpoinen maa muodostavat yhdessä 35 cm:n juurikerroksen. Ostettavan kasvualustan määrä lasketaan silti vain lisättävästä kerroksesta. Tämä ero on tärkeä etenkin vanhaa maapenkkiä korotettaessa: olemassa olevaa maata ei tarvitse laskea uudelleen hankittavaksi mullaksi. Kasvihuoneen pinta-ala ja penkin syvyys ovat eri asioita. Rajoitetun erän alumiinikasvihuoneiden kokovaihtoehdot auttavat kokonaiskoon vertailussa, mutta juuritila ratkaistaan penkin ja alla olevan maan perusteella. Pohjapiirrokseen kannattaa merkitä sekä täyttösyvyys että pohjamaan arvioitu käyttökelpoinen kerros, jotta sama mitta ei vahingossa tarkoita laskelmissa kahta eri asiaa.
Kasvilajit tarvitsevat erilaista juuritilaa
Salaattikasveille ei yleensä tarvitse varata yhtä syvää penkkiä kuin suurille, pitkäikäisille kasveille. Puutarhajärjestö RHS:n kohopenkkiohjeessa 30 cm mainitaan salaattikasveille riittävänä syvyytenä. Ohje ei kuitenkaan tarkoita, että pienempi kasvualustakerros riittäisi kaikille salaateille, pinaatille tai yrteille kaikissa kasvatusratkaisuissa. Juuristo tarvitsee tilaa myös sivusuunnassa, joten kapea penkki voi rajoittaa käytettävissä olevaa kasvualustatilavuutta. Porkkanoilla, palsternakalla ja muilla juureksilla on huomioitava lisäksi lajikkeen muoto ja tavoiteltu juuren pituus. Tarkista, että aiottu kasvukerros on kuohkea eikä siinä ole juuren kasvua estäviä kiviä tai tiiviitä kohtia. Lyhyen ja pitkän porkkanalajikkeen tilantarvetta ei kannata arvioida samalla mitalla. Siemenpussin lajiketieto auttaa valinnassa, ja tarvittaessa syvyyttä koskeva ohje kannattaa tarkistaa siementen toimittajalta.
Tomaatin, kurkun ja paprikan kaltaisten hedelmiä tuottavien kasvien mitoituksessa on huomioitava koko juurialue, ei vain sen syvyys. RHS:n vihannesten astiaviljelyohjeessa suositellaan yleisesti astioita, joiden syvyys ja leveys ovat vähintään 45 cm. Kyse ei ole jokaisen kasvilajin ehdottomasta vähimmäismitasta eikä avoimen maapenkin täyttösyvyydestä. Ohjeessa pienempiin astioihin liitetään tiheämpi kastelun ja ravinteiden saannin tarve. Pohjallisen penkin suunnittelussa tämä auttaa ymmärtämään, miksi myös leveys ja kasvikohtainen tilavuus ovat tärkeitä. Avoimessa maapenkissä juuret voivat puolestaan hyödyntää alapuolista maata, jos se sopii juurten kasvuun. Jos samaan penkkiin tulee useita kasveja, tarkista niiden kasvatusohjeet ennen yhteisen syvyyden valintaa. Voit myös sijoittaa eri tilaa tarvitsevat kasvit erillisiin penkkeihin tai mitoittaa penkin osat eri tavoin. Tällöin kasvualustaa hankitaan kunkin osan todellisen täyttötilavuuden mukaan.
Penkin pohja voi jatkaa tai katkaista juuritilan
Maapenkki, kohopenkki ja pohjallinen laatikko eivät tarjoa samaa juuritilaa samalla reunuskorkeudella. Suoraan maahan tehty penkki voi yhdistyä alla olevaan kasvukelpoiseen maahan, kun taas pohjallisen laatikon rakenne rajaa juurten tilan. Kehys helpottaa penkin rajojen hahmottamista, mutta sen korkeus ei ole kasvualustan syvyys, jos sisään jää tyhjää tilaa tai erillinen rakennekerros. Tarkista myös, ettei pohjalla ole tiivistä täyttömaata tai rakennusjätettä. Piirrä penkin poikkileikkaus ja merkitse siihen kasvualusta, pohjarakenne sekä alapuolinen maa. Merkitse lisäksi tavoiteltu kasvupinta ja reunuksen yläreuna erikseen. Jos 40 cm korkean laatikon pohjarakenne vie 5 cm ja yläreunaan jätetään 5 cm täyttövara, kasvualustalle jää 30 cm. Esimerkki havainnollistaa mittaustapaa, ei suositeltua rakennetta. Korotetussa, maahan avoimessa penkissä sama lasku kertoo lisättävän kasvualustan paksuuden, mutta ei vielä juurten koko käytettävissä olevaa syvyyttä. Jos penkki sijoitetaan olemassa olevan laatoituksen tai muun yhtenäisen pinnan päälle, älä oleta juurten pääsevän sen läpi. Selvitä silloin sekä käytettävissä oleva kasvualustatilavuus että veden poistumisreitti ennen täyttöä.
Avoimessa maapenkissä arvioi, kuinka pitkälle pohjamaa on kuohkeaa ja miten se läpäisee vettä. Tiivis alusta voi katkaista juurten pääsyn, vaikka penkin reuna olisi korkea. Pohjallinen tai vuorattu penkki toimii eri tavalla: vuoraus voi katkaista yhteyden maahan, eikä sen taakse jäävää tilaa lasketa juurivyöhykkeeseen. Tarkista myös, soveltuvatko rakenne- ja vuorausmateriaalit suunniteltuun käyttöön ja pitkäaikaiseen kosketukseen kasvualustan kanssa; sopivuutta ei voi päätellä pelkästä ulkonäöstä. Kasvihuoneen kokonaispinta-ala auttaa hahmottamaan tilaa mutta ei ratkaise pohjarakennetta: T-muotoisen kasvihuoneen kokovaihtoehdoissa ilmoitetaan pinta-aloja, kun taas penkin rakenne suunnitellaan erikseen.
Kuivatus kannattaa tarkistaa ennen penkin syventämistä
Syventämisestä on hyötyä vasta, kun vesi kulkee penkin läpi eikä jää pitkäksi aikaa juurialueelle seisomaan. Kasvihuoneen katto vähentää suoraa sadetta penkkiin, joten veden määrä ja kulkureitti riippuvat paljolti kastelusta sekä penkin ja pohjamaan rakenteesta. Tarkkaile suunniteltua paikkaa tavallisen kastelun jälkeen: jääkö vettä pinnalle, tuntuuko alakerros pitkään märältä tai erottuuko pohjalla tiivis kerros? Myös penkin ulkopuolisen maan kosteus vaikuttaa. Pintakuivuus ei yksin kerro pohjan tilanteesta, joten tarkastele kasvualustaa koko suunnitellulta syvyydeltä. Jos tilanne jää epäselväksi, tutki pieni kohta ennen koko penkin täyttämistä.
Sorakerros penkin pohjalla ei yksin tee kasvualustasta vettä läpäisevää. Jos hienojakoisen kasvualustan alle lisätään karkea kerros ilman toimivaa vedenpoistoreittiä, vettä voi yhä jäädä juurikerrokseen. Sorakerroksen paksuus on vähennettävä penkin sisäkorkeudesta, kun lasket juurille jäävää kasvualustan syvyyttä. Esimerkiksi 35 cm:n täyttötilasta 10 cm:n rakennekerros jättää kasvualustalle vain 25 cm; lasku ei osoita, että tällainen kerrosratkaisu olisi tarpeellinen tai toimiva. Tarkastele veden kulkua koko penkin läpi: mistä vesi tulee, minkä kerrosten läpi se kulkee ja minne se lopulta poistuu? Avoimessa penkissä alapuolinen maa kuuluu tähän tarkasteluun. Pohjallisessa laatikossa veden on päästävä pois rakenteen suunniteltua reittiä pitkin, eikä pelkkä huokoinen täyte ratkaise asiaa. Jos vesi jää seisomaan tai pohjamaa on toistuvasti vetinen, selvitä ensin paikan ja penkin rakenteen soveltuvuus. Vedenpoistosta voi pyytää neuvoa pihan tai kasvihuoneen perustuksia tuntevalta ammattilaiselta. Kasvualustan lisähankinta kannattaa mitoittaa vasta tämän jälkeen, jotta täyttöä ei tarvitse purkaa pohjan ongelmien selvittämiseksi.
Kasvualustan tilavuuden laskeminen
Kasvualustan määrä lasketaan kertomalla penkin sisäpituus sisäleveydellä ja tavoitellulla täyttösyvyydellä: pituus × leveys × syvyys. Käytä laskussa metrejä, jolloin tulos on kuutiometrejä; yksi kuutiometri vastaa 1 000 litraa. Jos penkki on 2,0 metriä pitkä ja 0,8 metriä leveä, sen pinta-ala on 1,6 m². Kun tavoitesyvyys on 0,30 m, tilavuus on 1,6 × 0,30 = 0,48 m³ eli 480 litraa. Mittaa laatikon sisämitat, sillä ulkomittoihin sisältyvät reunarakenteet eivät kuvaa täytettävää tilaa. Käytä kaikissa penkeissä samaa mittaustapaa, jotta yhteismäärä perustuu vertailukelpoisiin lukuihin.
Mittaa täyttösyvyys pohjarakenteen päältä siihen korkeuteen, johon kasvualustan on tarkoitus asettua. Jos pohja on epätasainen, mittaa useampi kohta. Selvästi erikorkuiset osat on helpointa laskea erillisinä alueina: esimerkiksi yhden neliömetrin osa 20 cm:n täytöllä tarvitsee 200 litraa ja saman kokoinen osa 35 cm:n täytöllä 350 litraa. Yhteensä määrä on 550 litraa. Epäsäännöllisen muotoisen penkin voi jakaa piirroksessa suorakulmioihin, laskea osien tilavuudet ja summata tulokset. Varmista, etteivät piirroksen osat mene päällekkäin eikä niiden väliin jää laskemattomia alueita. Vähennä tilavuudesta kiinteät rakenteet, äläkä laske penkkien väliin jäävää kulkutilaa kasvualustaksi. Kapeidenkin reunarakenteiden vaikutus voi kertyä huomattavaksi, jos penkkejä on useita. Kirjaa mitat metreinä ennen kertolaskua: 30 cm on 0,30 m, ei 30 m. Kasvihuoneen ilmoitettu pinta-ala auttaa hahmottamaan kokonaiskokoa, ei suoraan mullan määrää. Pyramidin muotoisen kasvihuoneen kokovaihtoehtojen pinta-alat ovat 5,53–18,9 m². Penkin kuutiotilavuus lasketaan silti sen omista sisämitoista, ja ostosmäärä muodostuu täytettävien osien yhteenlasketusta tilavuudesta.
Esimerkit näyttävät, paljonko kasvualustaa kuluu
Syvyyden vaikutus näkyy laskussa selvästi. Penkki, jonka sisämitat ovat 2,0 × 0,8 metriä, tarvitsee 25 senttimetrin täytöllä 2,0 × 0,8 × 0,25 = 0,40 m³ eli 400 litraa kasvualustaa. Jos sama penkki täytetään 35 senttimetrin syvyyteen, lasku on 2,0 × 0,8 × 0,35 = 0,56 m³ eli 560 litraa. Kymmenen senttimetrin lisäsyvyys tarkoittaa tässä 160 litraa lisää. Lasku kertoo tarvittavan tilavuuden, ei sitä, kumpi syvyys sopii paremmin: valinta perustuu kasvien juuristoon, pohjan rakenteeseen ja veden poistumiseen.
Toinen esimerkki on 3,0 metriä pitkä ja 0,6 metriä leveä penkki, jonka täyttösyvyys on 0,4 metriä. Tilavuus on 0,72 m³ eli 720 litraa; kaksi samanlaista penkkiä tarvitsee laskennallisesti 1 440 litraa. Laske penkit erikseen ja summaa tulokset. Älä kerro yhden penkin tilavuutta kasvihuoneen koko pinta-alalla, sillä käytävät ja muut alueet eivät ole kasvualustaa. Jos sisätilaan tulee myös säilytystilaa, merkitse se piirrokseen erikseen. Säilytystilalla varustetun kasvihuoneen vaihtoehdoissa ilmoitetaan mallien kokonaispinta-aloja, mutta mullan määrä riippuu vain täytettävistä penkeistä. Säkkimäärä saadaan jakamalla litramäärä valitun pakkauksen nimellistilavuudella ja pyöristämällä tulos ylöspäin. Jos kasvualusta myydään esimerkiksi 40 litran säkeissä, 720 litraan tarvitaan laskennallisesti 18 säkkiä. Kyse on laskuesimerkistä, ei myymälän pakkauskokoa koskevasta tiedosta. Jos sama kasvualusta tulee useaan penkkiin, laske säkkimäärä yhteistilavuudesta: jokaisen penkin erillinen pyöristäminen voi kasvattaa ostosmäärää tarpeettomasti. Pidä mahdollinen painumista varten hankittava lisämäärä laskelmassa erillään varsinaisesta täyttötilavuudesta.
Penkin leveys ja kulkureitit vaikuttavat viljelyalaan
Syvyys ei korvaa penkin leveyttä tai pääsyä kasvien luo. Mitoita leveys niin, että kasvualustan pintaa voi hoitaa astumatta penkkiin ja tiivistämättä maata. Yhdeltä sivulta hoidettava penkki on yleensä pidettävä kapeampana kuin molemmilta sivuilta saavutettava, mutta sopiva leveys riippuu käyttäjän ulottuvuudesta ja kasvien koosta. Kokeile ulottuvuutta suunnitellulla reunuskorkeudella: korkeampi reuna voi muuttaa sitä, kuinka pitkälle yletyt mukavasti. Penkin keskelle pitäisi päästä kylvämään, kitkemään ja korjaamaan satoa myös silloin, kun lähimmät kasvit ovat täysikasvuisia. Jätä kasvien latvuksille tilaa, sillä rehevä kasvusto voi ulottua käytävälle, vaikka juurille olisi riittävästi syvyyttä. Sivusuuntainen kasvutila on erityisen tärkeä pohjallisessa penkissä, jossa juuret eivät voi laajentua alapuoliseen maahan. Jos suunniteltu penkki jää hankalasti hoidettavaksi, pienennä leveyttä tai muuta kulkureittejä ennen multamäärän lopullista laskemista. Käytettävissä oleva viljelyala voi silloin pienentyä, mutta kasvualustan hoito helpottuu.
Piirrä penkit ja kulkureitit samaan pohjakuvaan. Huomioi ovien avautumisalueet, kulku penkin molemmille puolille sekä tila, jota tarvitset kasteluun ja sadon käsittelyyn. Näin erotat kasvihuoneen kokonaispinta-alan varsinaisesta viljelypinta-alasta. Esimerkiksi Tilavan kasvihuoneen vaihtoehdoissa ilmoitettu kokoluokka on 47–70 m², mutta pinta-alaluku ei yksin kerro, kuinka paljon tilaa jää penkeille. Piirros auttaa näkemään, onko parempi tehdä yksi leveä penkki vai useampia kapeampia alueita. Se myös paljastaa, jos laskettu multamäärä perustuu suurempaan penkkipinta-alaan kuin kasvihuoneeseen todellisuudessa mahtuu.
Kasvualustan rakenne vaikuttaa syvyyden hyötyyn
Syvä kerros auttaa vain, jos juuret pystyvät kasvamaan siinä. Tiivis, huonosti ilmava kasvualusta voi rajoittaa juuria, vaikka penkki olisi korkea; toisaalta liian nopeasti kuivuva alusta tekee pienestä juuritilavuudesta hankalan ylläpitää. Tarkastele siis syvyyden lisäksi sitä, onko kasvualusta rakenteeltaan tasainen koko juurikerroksessa ja pystyykö ylimääräinen vesi poistumaan. Älä laske juuritilaan katetta, tyhjää väliä tai sellaista rakennekerrosta, jossa kasvien ei ole tarkoitus kasvaa. Käytännössä juurille käyttökelpoinen tilavuus on tärkeämpi kuin penkin reunuksen korkeus tai silmämääräinen multamäärä.
Kasvualustaa hankittaessa tarkista, mihin käyttöön tuote on tarkoitettu ja mitä valmistaja kertoo sen rakenteesta. Suoraan maahan yhdistyvän penkin täydentäminen ja pohjallisen laatikon täyttäminen eivät ole sama käyttökohde. Pohjallisessa penkissä lisätty kasvualusta muodostaa koko juurialueen, joten sen ominaisuuksia ei voi arvioida vain pinnan tuntuman perusteella. Selvitä myös penkin reunusten ja mahdollisten vuorausten soveltuvuus kasvualustan kanssa käytettäviksi. Materiaalin sopivuutta ravintokasvien viljelyyn ei voi päätellä väristä, pinnan käsittelystä tai tuotekuvasta. Jos käyttötarkoitusta ei ole ilmoitettu, pyydä siitä tieto materiaalin toimittajalta ennen hankintaa. Kasvihuoneen mallivalinta ei puolestaan vahvista erikseen hankittavan penkin tai kasvualustan ominaisuuksia. Prestige-kasvihuoneen kokoluokkien vertailu auttaa tilan suunnittelussa, mutta penkkimateriaalit ja kasvualusta valitaan omien tuotetietojensa perusteella. Näin voit vertailla kasvihuoneen kokoa ja viljelyjärjestelmän rakennetta erillisinä hankintoina ilman oletusta, että tietty malli sisältäisi penkit tai määrittäisi niihin sopivan kasvualustan.
Tarkista täyttösyvyys kasvualustan asetuttua
Täytä penkki tavoiteltuun kasvupintaan asti ja merkitse mittauskohta esimerkiksi suunnitelmaan. Kasvualusta voi asettua kastelun ja käytön myötä, etenkin jos se sisältää paljon helposti painuvaa ainesta, joten täyttökorkeus kannattaa tarkistaa uudelleen ennen istutusta. Mittaa samoista kohdista kuin aluksi: epätasaisessa penkissä yhden kohdan lukema ei välttämättä kuvaa koko kerrosta. Painumisen määrä vaihtelee koostumuksen ja täyttötavan mukaan; yhtä kaikille penkeille sopivaa lisäsenttimäärää ei voi päätellä pelkästä tilavuuslaskusta. Mittaustulos kertoo tarvittavan täydennyksen paremmin kuin yleinen varmuusvara. Esimerkiksi 1,6 m²:n penkissä kahden senttimetrin tasainen pinnan lasku vastaa 32 litran tilavuutta. Jos pinta painuu vain paikallisesti, laske täydennys kyseisen alueen mittojen mukaan. Älä kuitenkaan täytä penkkiä heti yläreunaan asti odottamaan mahdollista painumista. Säilytä suunniteltu tila kastelulle ja mahdolliselle katteelle, jota ei lasketa kasvualustan syvyyteen. Voimakas tiivistäminen ei ole sopiva tapa saada laskennallista multamäärää mahtumaan penkkiin.
Kun penkki on ollut käytössä, tarkastele sen rakennetta esimerkiksi sadonkorjuun yhteydessä. Jos juuret osuvat selvästi tiiviiseen pohjaan, niiden käyttökelpoinen tila voi olla odotettua pienempi; jos ne jatkuvat avoimen penkin alapuoliseen maahan, kehyksen korkeus ei yksin kerro juurisyvyyttä. Kuivuus, kastelu ja kasvualustan ominaisuudet vaikuttavat kasvuun myös, joten heikko kasvu ei yksin todista penkin olevan liian matala. Tarkista sisämitat ja kasvihuoneen käytettävissä oleva tila ennen kuin muutat penkkiä. Alumiinisten kasvihuoneiden mallivaihtoehdoissa ilmoitetut pinta-alat auttavat kokoluokan vertailussa, mutta eivät korvaa valitun penkkipaikan mittaamista.
Kasvualustan hankinnan suunnittelu
Tee hankintaa varten penkkikohtainen yhteenveto, jossa ovat sisäpituus, sisäleveys, täyttösyvyys ja laskettu litramäärä. Merkitse myös, käytetäänkö koko penkissä samaa kasvualustaa vai täytetäänkö eri osat erikseen. Jos muokkaat olemassa olevaa maapenkkiä, erottele säilytettävä maa ja lisättävä kasvualusta: kokonaisen juurikerroksen tilavuus ei silloin vastaa ostettavaa määrää. Kun kasvit vaihtuvat myöhemmin, muistiinpanoista näkee, millaiselle viljelylle penkki alun perin mitoitettiin. Ne auttavat myös arvioimaan, riittääkö nykyinen syvyys vai tarvitaanko muutos vain yhteen osaan. Vertaa kasvualustojen ostomääriä samalla yksiköllä. Säkkimäärä ei sellaisenaan ole vertailukelpoinen, jos pakkausten tilavuudet eroavat. Irtotavarasta taas on selvitettävä, missä yksikössä määrä ilmoitetaan; kilogrammoja ei voi muuttaa litroiksi ilman kyseisen materiaalin tiheystietoa. Tilavuuslaskelma ei myöskään kerro märän kasvualustan painoa. Jos penkki on korotettu jaloille tai sijoitetaan kantavan rakenteen päälle, sen kuormankesto on varmistettava erikseen rakenteen toimittajalta tai pätevältä ammattilaiselta.
Suunnittele täyttötyö sen jälkeen, kun penkkien sijainti ja lopulliset sisämitat ovat selvillä. Seinäkasvihuoneen kokoluokissa ilmoitetaan pinta-aloja 3,69–14,34 m², mutta kasvualustan kuljettamiseen tarvittava reitti ja penkeille jäävä tila on tarkistettava omasta pohjapiirroksesta. Selvitä, mistä kasvualusta tuodaan sisään ja pääsetkö täyttämään myös kauimmaiset penkit ilman, että jo täytettyyn kasvualustaan tarvitsee astua. Säkkien tai irtotavaran tilapäinen sijoituspaikka kannattaa suunnitella etukäteen, jotta kulku ovelle ja penkkien luo pysyy vapaana. Pidä eri käyttötarkoituksiin hankitut kasvualustat tunnistettavina täyttöön asti. Tarkista täytön aikana syvyys useasta kohdasta sen sijaan, että käyttäisit säkkimäärää ainoana mittarina. Pakkauksen nimellistilavuus auttaa hankinnan laskemisessa, mutta penkin lopullinen kasvupinta on todettava mittaamalla. Kun täyttö on valmis, kirjaa toteutunut syvyys ja käytetty määrä suunnitelmaan. Näin myöhempi täydentäminen perustuu oman penkin mittoihin eikä muistikuvaan sen alkuperäisestä täytöstä.
Usein kysyttyä kasvualustan syvyydestä
Riittääkö 20 cm kasvualustaa kasvihuoneen penkkiin?
Pelkkä 20 cm:n mitta ei riitä sopivuuden arviointiin. Avoimessa penkissä sen alla oleva kasvukelpoinen maa voi lisätä juuritilaa, mutta pohjallisessa penkissä kerros jää koko käytettävissä olevaksi syvyydeksi. RHS:n kohopenkkiohjeessa salaattikasveille riittäväksi syvyydeksi mainitaan 30 cm. Arvioi siis koko käyttökelpoinen juurikerros ja valittujen kasvien tarpeet, älä pelkkää reunuksen korkeutta.
Kuinka syvän viljelypenkin tomaatti tarvitsee?
Tomaatille ei voi antaa yhtä penkkisyvyyttä erottamatta maapenkkiä ja pohjallista kasvatusratkaisua. RHS:n yleinen vihannesten astiaviljelyohje suosittelee vähintään 45 cm:n syvyyttä ja leveyttä; kyse ei ole tomaatin ehdottomasta vähimmäissyvyydestä. Avoimessa maapenkissä juuret voivat jatkaa kuohkeaan, vettä läpäisevään pohjamaahan. Pohjallisessa penkissä huomioi syvyyden lisäksi leveys, kasvikohtainen tilavuus ja lajikkeen kasvatusohje.
Lasketaanko penkin pohjalla oleva sora mukaan kasvualustan syvyyteen?
Ei. Sora tai muu rakennekerros ei ole juurille käyttökelpoista kasvualustaa, joten se vähennetään penkin kokonaiskorkeudesta. Sorakerros ei myöskään yksin takaa, että vesi poistuu. Tarkastele erikseen sekä juurille jäävää syvyyttä että koko rakenteen vedenpoistoa.
Miten lasken kasvualustan määrän litroina?
Kerro penkin sisäpituus, sisäleveys ja tavoiteltu täyttösyvyys metreinä. Saat tuloksen kuutiometreinä; kerro se tuhannella, niin saat litrat. Esimerkiksi 2,0 × 0,8 × 0,30 m on 0,48 m³ eli 480 litraa.
Voiko eri juurisyvyyttä tarvitsevia kasveja kasvattaa samassa penkissä?
Voi, jos koko penkin syvyys ja rakenne sopivat myös eniten juuritilaa tarvitseville suunnitelluille kasveille. Vaihtoehtoisesti voit jakaa penkin eri syvyisiin osiin tai sijoittaa matalajuuriset ja syvempää kasvukerrosta tarvitsevat kasvit erikseen. Näin koko penkkiä ei tarvitse täyttää syvimmäksi mitoitetun kasvin mukaan.
Kasvihuoneen viljelypenkille ei ole yhtä kaikille kasveille oikeaa syvyyttä. Mitoita juuritila valittujen kasvien mukaan, tarkista miten vesi poistuu ja laske mukaan vain kerrokset, joissa juuret voivat kasvaa. Avoimen maapenkin alla oleva kuohkea maa voi kasvattaa käytettävää syvyyttä, kun taas pohjallinen rakenne rajaa sen penkin sisälle. Erottele suunnitelmassa juurikerroksen kokonaissyvyys ja lisättävän kasvualustan paksuus. Sisämittoihin perustuva tilavuuslasku kertoo tarvittavan litramäärän, ja täytön jälkeen tehtävä mittaus varmistaa toteutuneen syvyyden. Näin penkin mitoitus ja kasvualustan hankinta perustuvat samaan, selkeästi kirjattuun suunnitelmaan.
