Miksi kasvihuoneen taimet venyvät honteloiksi?
Kasvihuoneen taimikasvatus
Pitkä, ohut varsi kertoo usein siitä, että taimella on liian vähän valoa suhteessa lämpöön tai että kasvusto on liian tiheä. Kasvihuoneen valoisuus voi vaihdella paikan, päivän ja hyllyjen mukaan. Tarkista ensin, näkyykö venyminen koko kylvöerässä vai vain tietyssä kohdassa, ja valitse korjaus taimen kehitysvaiheen mukaan.
Tunnista venyminen kasvutavasta
Venyneessä taimessa varsi pitenee nopeasti lehtien kehitykseen nähden, jää ohueksi ja voi kallistua valon suuntaan. Vertaa saman lajin ja kylvöerän taimia, sillä lajit, lajikkeet ja taimien ikä vaikuttavat luontaiseen kasvutapaan. Yksittäinen pitkä taimi ei siksi vielä osoita kasvatusvirhettä. Heti taimettumisen jälkeen venyminen näkyy usein sirkkalehtien alapuolisessa varressa. Myöhemmin voit tarkastella varsinaisten lehtien väliin jääviä varren osia eli nivelvälejä. Kirjaa, kummassa kohdassa pituutta kertyy: näin erotat varhaisen venymisen myöhemmin alkaneesta ongelmasta. Katso myös, ovatko lehdet normaalin värisiä, kehittyykö uusia lehtiä ja pysyykö kasvupiste elinvoimaisena. Varren napakkuus ja kasvin yleiskunto kertovat enemmän kuin korkeus yksin. Jos saman erän pisimmät taimet ovat samalla vanhimpia, osa erosta voi selittyä taimettumisajalla. Vertailukuvassa kannattaa siksi pitää näkyvissä sekä varren tyvi että latva ja merkitä kuvauspäivä. Pelkkä ylhäältä otettu kuva lehdistä voi peittää alleen pitkän, hennon varren.
Venyminen johtuu usein usean olosuhteen yhdistelmästä: valoa on vähän suhteessa lämpöön, taimiväli on ahdas tai laatikkoa varjostaa hylly. Jos kokonainen kylvöerä pitenee samanaikaisesti, syy on todennäköisemmin yhteisessä kasvupaikassa kuin yksittäisessä taimessa. Vain yhteen suuntaan kallistuvat taimet kertovat usein epätasaisesta valosta. Seuraa, alkoiko muutos pian taimettumisen jälkeen, lämpimän jakson aikana vai silloin, kun lehdet alkoivat mennä päällekkäin. Äkillisesti kaatuva taimi, jonka varsi on tyvestä tumma, pehmeä tai kuroutunut, ei ole sama oire kuin tasainen venyminen. Pitkä varsi yksin ei todista taimipoltetta tai ravinnepuutosta, joten oireiden erottelu ohjaa tutkimaan ensin oikeita asioita.
Kasvihuoneen valo ei aina riitä taimille
Kasvihuone ei automaattisesti takaa taimille riittävää valoa. Varhain kylvettyjen taimien käytettävissä voi olla vähän luonnonvaloa, ja puu, rakennus tai räystäs voi varjostaa kasvihuonetta. Myös sisällä oleva hylly, korkeat kasvit tai laatikoiden sijoittelu voivat estää valon pääsyn taimien tasolle. Kevättalvella auringon kulma ja päivän pituus muuttuvat nopeasti, joten tarkista varjot eri kellonaikoina, ei vain keskipäivällä. Silmämääräisesti valoisa tila ei aina tarkoita, että taimen latvustoon osuva valo riittää. Katteen lika tai tilapäinen varjostus voi vähentää valoa entisestään. Tarkastele erityisesti eroa taimipöydän etu- ja takareunan välillä: sivulta tuleva valo voi tavoittaa ensimmäisen rivin mutta jäädä sen lehtien taakse. Myös päällisin puolin matala reunus voi varjostaa aivan pieniä taimia. Jos venyminen painottuu tiettyyn riviin, tutki tätä paikallista varjoa ennen koko kylvöerän siirtämistä. Pilvisen päivän ja aurinkoisen hetken havainnot täydentävät toisiaan, sillä yksittäinen kirkas tunti ei kuvaa taimien koko päivän valo-oloja.
Siirrä kylvölaatikot mahdollisimman valoisaan kohtaan ja vältä isompien kasvien tai hyllyn alle jäävää paikkaa. Jos valo tulee sivulta, käännä tarjotinta ajoittain, jotta kaikki taimet eivät kallistu samaan suuntaan. Kääntäminen tasaa kasvua, mutta ei lisää valon määrää; jatkuvasti venyvät taimet tarvitsevat valoisamman paikan tai lisävaloa. Pidä läpinäkyvät pinnat puhtaina, jos niissä on selvästi likaa, ja poista tarpeeton varjostus kasvustoa vahingoittamatta. Jos hankit kasvihuonetta taimikasvatukseen, alumiinisten kasvihuoneiden mallistoa kannattaa tarkastella vasta oman paikan varjojen ja taimipöydän sijoituksen arvioinnin jälkeen.
Lämpö nopeuttaa kasvua, kun valoa on vähän
Valon lisäksi lämpö vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti taimi kasvaa. Itämiseen sopiva lämpötila ei välttämättä ole paras sen jälkeen, kun taimet ovat nousseet pintaan. Jos ne jäävät lämpimiin itämisoloihin ja valoa on niukasti, varret voivat pidentyä nopeasti. Tarkista siemenpussista tai luotettavasta lajikohtaisesta ohjeesta suositukset sekä itämiseen että taimivaiheeseen. Älä käytä kaikille kasveille yhtä lämpötilalukua: lämpöä suosivan ja viileämpää kasvua sietävän lajin tarpeet eivät ole samat. Kasvuvaiheen muutos kannattaa huomioida heti taimettumisen jälkeen. Jos käytät kylvölaatikossa kantta tai itämiseen tarkoitettua lämmitystä, arvioi niiden tarve uudelleen taimien noustessa. Kannen poistamisen tai lämmityksen muuttamisen ajankohta riippuu lajista ja kylvöohjeesta. Epätasaisesti taimettuvassa erässä ensimmäiset taimet eivät saisi jäädä pitkäksi aikaa niille sopimattomiin oloihin vain siksi, että odotat viimeisiä siemeniä. Eri lajien kylväminen omiin astioihin helpottaa tätä siirtymää. Lämpötilaa arvioidessa erottele myös huoneilman ja kasvualustan lämpö: lämmin kylvöalusta ei kerro suoraan lehtien ympärillä vallitsevista oloista.
Kasvihuoneen lämpö voi vaihdella saman päivän aikana. Aurinkoisella hetkellä tila lämpenee, mutta yö ja pilvinen jakso voivat olla aivan erilaisia; seuraa lämpöä taimien korkeudelta ja huomioi myös yölukemat. Jos lämpö on lajille toistuvasti liian korkea, siirrä laatikko viileämpään mutta edelleen valoisaan paikkaan tai säädä olosuhteita maltillisesti. Älä kuitenkaan viilennä taimia lajille haitalliseen kylmyyteen. Myös kasvihuoneen sijoitus vaikuttaa varjoihin ja lämpöön: seinäkasvihuonetta vertaillessa arvioi olosuhteet juuri siinä kohdassa, johon taimipenkki on tarkoitus sijoittaa.
Taimiväli ja lehtien varjostus
Liian tiheässä kylvössä taimet kilpailevat valosta ja kasvutilasta. Kun lehdet menevät päällekkäin, pienemmät taimet jäävät isompien varjoon ja voivat venyä epätasaisesti. Tarkista myös, onko laatikoita asetettu päällekkäin tai varjostaako hylly alempaa tasoa. Jos venyminen näkyy vain tietyssä laatikon kohdassa, syy voi olla sijoittelussa tai taimien välisessä kilpailussa. Jos koko erä pitenee samalla tavalla, tutki lisäksi kasvupaikan yleistä valoisuutta ja lämpöä. Lehtien limittäisyys on käytännöllinen merkki siitä, että kasvusto kaipaa lisää tilaa.
Harvenna kylvöä tai koulitse taimet omiin kennoihin tai ruukkuihin, kun niiden kehitysvaihe ja juuret kestävät käsittelyn. Jätä lehdille tilaa levittäytyä ja siirrä ensin varjostuvat taimet väljemmälle paikalle. Jos taimet ovat vielä liian pieniä siirrettäviksi, ylimääräisten taimien poistaminen voi vähentää kilpailua ilman koko erän koulintaa. Vältä naapuritaimien juurten repimistä: aivan tiheässä kylvössä poistettavan taimen katkaiseminen voi olla hellävaraisempaa kuin sen vetäminen irti. Väljyys ei yksin korjaa liian vähäistä valoa, joten tarkkaile uutta kasvua myös siirron jälkeen. Ruukkujen reunojen väli ei ole sama asia kuin lehtien väli. Pienissäkin ruukuissa kasvavat taimet voivat varjostaa toisiaan, jos astiat ovat kiinni toisissaan. Lisää väliä kasvun mukana sen sijaan, että valitsisit koko taimivaiheelle yhden kiinteän järjestelyn. Jos suunnittelet kasvatuspaikkaa alusta asti, Prestige-kasvihuoneen kokovaihtoehtoja voi verrata itse mitattuun taimipöytään ja kulkutilaan. Tuotesivulla ilmoitettu 3,77–28,08 m²:n kokoluokka kertoo kasvihuoneen kokonaisalasta, ei siitä, kuinka paljon tilaa jää vapaaksi taimipöydälle.
Kastelu ja ravinteet eivät korvaa valoa
Kastelu vaikuttaa juurten ja varsien kuntoon, mutta jatkuva märkyys ei yksin selitä tavallista venymistä. Jos kasvualusta pysyy pitkään vetisenä tai alusastiassa seisoo vettä, juurten kasvu voi kärsiä. Liian kuiva paakku puolestaan voi pysäyttää kasvun ja nuuduttaa lehtiä. Tarkista kosteus kasvualustasta ja varmista, että ylimääräinen vesi pääsee poistumaan. Tarkoitus ei ole pitää taimia kuivina eikä kastella kellon mukaan, vaan seurata astian kuivumista ja kasvin tarpeita. Vertaa myös saman laatikon eri kohtia, sillä kosteus voi jakautua epätasaisesti. Pintakerroksen kuivuminen ei vielä tarkoita, että koko paakku on kuiva. Astian painon vertaaminen ennen kastelua ja sen jälkeen auttaa hahmottamaan kosteuden muutosta, kun käytät samaa astiaa ja kasvualustaa. Pienet kennot ja suuremmat ruukut kuivuvat eri tahtiin, joten niitä ei kannata kastella automaattisesti samalla rytmillä. Jos hento taimi makaa märkää kasvualustaa vasten, arvioi erikseen varren kunto ja kasvupaikan valoisuus sen sijaan, että yrittäisit vahvistaa sitä pelkällä kastelun vähentämisellä.
Runsas lannoitus, etenkin typpipitoinen ravinne, voi tuottaa rehevää ja pehmeää kasvua, mutta lisälannoite ei korjaa liian vähäistä valoa. Noudata kylvöalustan ja kasvilajin ohjeita; pienet taimet eivät aina tarvitse heti vahvaa lannoitusta. Selvitä myös, sisältääkö käyttämäsi kasvualusta jo ravinteita. Jos kasvu tai lehtien väri huolestuttaa, tarkista ensin valo, lämpö, kastelu ja juurten kunto ennen lannoitteen lisäämistä. Säilytä eri kasvualustojen tiedot ja lannoitteiden käyttöohjeet, jotta tiedät, mitä kullekin kylvöerälle on annettu. Tarvikkeiden säilytyspaikka kannattaa suunnitella erilleen valoisimmasta taimialueesta: pussit ja astiat eivät saisi peittää pieniä taimia. Sisäänrakennetulla säilytystilalla varustettu alumiinikasvihuone on yksi vertailtava vaihtoehto, jos tarvitset myös tarviketilaa. Säilytysosan mitat ja käytännön järjestely on kuitenkin tarkistettava erikseen; sen olemassaolo ei kerro taimialueen valoisuudesta.
Mitä jo venyneelle taimelle voi tehdä?
Jo venynyt varsi ei lyhene, vaikka olosuhteet korjattaisiin. Se voi vahvistua kasvun jatkuessa, mutta muutosta ei kannata odottaa heti. Jos kasvupiste on ehjä, lehdet ovat hyväkuntoiset eikä varsi ole vaurioitunut, taimi voi silti jatkaa kasvuaan. Valitse korjaus kehitysvaiheen mukaan. Sirkkalehtivaiheessa tärkeintä on saada taimi sopivaan valoon ja lämpöön sekä välttää tarpeetonta käsittelyä. Kun varsinaisia lehtiä ja riittävästi juuria on kehittynyt, väljentäminen tai ruukuttaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Käsittele siirrettävää taimea juuripaakusta tai varovasti lehdestä, älä purista hentoa vartta. Arvioi tulosta uuden varren nivelväleistä ja lehtien kehityksestä sen sijaan, että odottaisit vanhan varren muuttuvan. Jos uusi kasvu on tiiviimpää mutta vanha varsi edelleen pitkä, korjaus voi silti olla onnistunut. Terveen, hieman venyneen taimen poistaminen pelkän ulkonäön vuoksi ei ole aina tarpeen. Sen sijaan hyvin heikko taimi kannattaa erottaa vertailussa muista, jotta näet, jaksaako se kehittyä vai jääkö se jatkuvasti jälkeen.
Jos terve mutta pitkä taimi kallistuu, tue se tarvittaessa kevyesti. Tuki estää taittumista, mutta ei korjaa venymisen syytä. Älä sido vartta tiukasti tai pakota sitä suoraksi, jos se uhkaa murtua. Ruukuta varovasti, jos juuret ja kehitysvaihe kestävät siirron. Joidenkin lajien, kuten tomaatin, vartta voidaan usein istuttaa aiempaa syvemmälle, mutta tätä ei pidä soveltaa kaikkiin kasveihin. Monella lajilla juurenniskan oikea syvyys on tärkeä, ja liian syvä istutus voi aiheuttaa lisäongelmia. Selvitä lajikohtainen istutussyvyys ennen kuin peität vartta kasvualustalla. Jos varsi on poikki tai pehmennyt tai taimi kuihtuu jatkuvasti olosuhteiden korjaamisen jälkeen, uuden kylvön tekeminen voi olla varmempi ratkaisu. Arvioi päätös lajin ja kasvukauden jäljellä olevan ajan perusteella: nopeasti kehittyvä uusi kylvö ja hitaasti kasvava laji eivät ole samassa tilanteessa. Pienen varakylvön voi tehdä myös samalla, kun seuraa terveiden mutta venyneiden taimien toipumista. Korjaa ensin kasvatuspaikan ongelma, jotta uusi erä ei veny samoissa oloissa.
Lisävalo täydentää luonnonvaloa
Lisävalo voi auttaa, kun luonnonvalo ei riitä pitämään taimia tiiviinä, esimerkiksi hyvin varhain kylvettäessä tai varjoisassa kasvatuspaikassa. Käytä taimikasvatukseen sopivaa kasvivaloa ja noudata valaisimen omia ohjeita käyttöajasta ja sijoitusetäisyydestä. Yhtä sopivaa tunti- tai senttimäärää ei voi antaa kaikille lampuille ja kasveille. Aseta valo niin, että se jakautuu taimien latvustolle mahdollisimman tasaisesti. Jos vain pöydän reunalla olevat taimet venyvät, tarkista valon suunta ja valaistun alueen laajuus ennen kuin muutat koko tilan lämpötilaa. Valaisimen ilmoitettu teho ei yksin kerro, kuinka suuren taimialueen se valaisee riittävästi. Vertaa valmistajan tietoja oman pöytäsi ja tarjottimiesi mittoihin sekä suositeltuun sijoitusetäisyyteen. Eri korkuiset taimet kannattaa ryhmitellä niin, etteivät suuret lehdet peitä pieniä eikä sama valaisin jää toisille liian lähelle ja toisille liian kauas. Ajastin voi auttaa pitämään valaistusrytmin tasaisena. Valitse käyttöaika kasvilajin ja valaisimen ohjeiden perusteella äläkä pidennä sitä rajattomasti korvataksesi heikosti jakautuvaa valoa.
Seuraa valon ja taimien välistä etäisyyttä kasvun aikana ja tarkista, ettei valo kuumenna lehtiä liikaa. Kasvivalo täydentää luonnonvaloa, mutta ei poista sopivan lämpötilan, taimivälin ja kastelun tarvetta. Jos suunnittelet taimipenkkiä uuteen kasvihuoneeseen, pyramidin muotoista kasvihuonetta vertaillessa mittaa, mihin penkki ja mahdollinen valaisin voidaan sijoittaa. Mallin nimi tai ilmoitettu pinta-ala ei yksin kerro, miten valo jakautuu juuri omassa kasvupaikassasi. Ratkaisevaa on arvioida taimien saama valo paikan päällä.
Kylvöajankohta vaikuttaa taimien valoon ja tilaan
Honteloita taimia syntyy usein, kun kylvö tehdään ennen kuin luonnonvaloa on tarpeeksi tai taimille on järjestetty sopiva jatkopaikka. Tarkista siemenpussista kylvö- ja istutusajankohdan ohjeet ja arvioi, kuinka kauan taimet kasvavat sisällä tai kasvihuoneessa ennen siirtoa. Itämisen ja taimivaiheen olot ovat eri asia: sopiva kylvöpäivä ei yksin takaa, että valo ja lämpö pysyvät tasapainossa. Kevään edetessä luonnonvalo muuttuu, joten sama kalenteripäivä ei takaa joka vuosi samanlaisia kasvuoloja. Seuraa myös, miten oman kasvihuoneesi varjot ja lämpö kehittyvät.
Jos kylvät monta lajia tai erää yhtä aikaa, ajoita kylvöt niin, että taimien väljentämiselle ja ruukuttamiselle jää tilaa. Liian pitkään pienessä kennossa kasvaneet taimet voivat kärsiä juuritilan puutteesta, vaikka venymisen syy kannattaa ensin etsiä valosta ja lämpötilasta. Laske tilantarve myös sille vaiheelle, jossa jokainen taimi on omassa ruukussaan: yksi pieni kylvöastia voi myöhemmin täyttää suuren osan pöydästä. Merkitse suunnitelmaan, mitkä erät ovat yhtä aikaa tässä vaiheessa ja milloin niille vapautuu seuraava kasvatuspaikka. Jos jatkopaikkaa ei vielä ole, myöhempi kylvö tai pienempi taimimäärä voi olla käytännöllisempi kuin pitkään jatkuva ahdas esikasvatus. Merkitse kylvöerät, jotta voit huomata, liittyykö ongelma tiettyyn päivään, paikkaan vai lajikkeeseen. T-muotoisen kasvihuoneen kokoluokkaa voi verrata eri taimierien vaatiman tilan luonnokseen; tuotesivulla ilmoitettu pinta-ala on 16,52–30 m², mutta taimipöydille jäävä ala on selvitettävä erikseen. Mallia vertaillessa tarvitaan pinta-alan lisäksi pohjan mitat, jotta näet, miten suunnitellut pöydät ja ruukut mahtuvat tilaan.
Taimipöydän tilantarve kasvun eri vaiheissa
Mittaa taimipöydän tarve käyttämiesi kylvölaatikoiden ja ruukkujen perusteella. Astioiden ulkomitat ratkaisevat, kuinka monta niitä mahtuu pöydälle; kennomäärä ei yksin kerro laatikon koosta. Tee erillinen järjestely pienille kylvöastioille ja myöhemmin väljemmin asetettaville ruukuille. Laske mukaan lehtien tarvitsema tila, jotta mitoitus ei perustu pelkästään ruukkujen pohjiin. Pöydän syvyyden on myös mahdollistettava takimmaisten taimien tarkistaminen ja kastelu ilman, että kurotat hennon kasvuston yli. Jos aiot käyttää useita hyllytasoja, arvioi jokaisen tason valo erikseen: lisäpinta-ala ei hyödytä taimikasvatusta, jos alempi taso jää liian pimeäksi. Eri-ikäiset erät kannattaa sijoittaa niin, etteivät suuremmat kasvit varjosta pieniä. Jätä lisäksi tilaa tarjottimen nostamiseen ja kääntämiseen. Tiukasti täyteen pakatulla pöydällä tällainen käsittely voi rikkoa varsia tai siirtää ruukut takaisin liian tiheään. Tyhjällä pöydällä tehty kokeilu oikeilla astioilla paljastaa tilanpuutteen ennen kylvöä.
Kasvihuoneen pinta-alasta tarvitaan tilaa myös kulkemiseen, työskentelyyn ja tarvikkeille, joten pelkkä kokonaisala ei kerro taimipöydille jäävää tilaa. Piirrä suunnitelmaan pöydät, ruukut, kulkureitti ja kastelupaikka ennen kuin vertailet malleja. Tilavan kasvihuoneen 47–70 m²:n kokoluokka antaa yhden pinta-alatiedon vertailuun, mutta ei kerro pöytien määrää, valoisuutta tai omaan käyttöön sopivaa järjestelyä. Vertaa mallin mittoja suunnitelmaan ja selvitä erikseen mahdollisten pöytien sopivuus. Tarkista myös, mahtuvatko käyttämäsi tarjottimet kulkemaan suunniteltua reittiä pitkin ja jääkö niiden laskemiseen vapaa työpinta. Ruukuttamiseen tarvittavaa paikkaa ei kannata laskea samaksi alaksi kuin pysyvää taimialuetta, jos molemmat ovat käytössä yhtä aikaa. Varaa kastelun ajaksi paikka myös niille astioille, joita joudut siirtämään. Näin väliaikainen järjestely ei jätä taimia pitkäksi aikaa hyllyn alle tai toisten kasvien varjoon. Kasvihuoneen suurempi kokonaisala voi antaa enemmän järjestelyvaihtoehtoja, mutta venymisen ehkäisy riippuu edelleen siitä, miten valoisa ja väljä varsinainen taimipaikka on.
Kasvatusmuistiinpanot auttavat ehkäisemään venymistä
Kasvatusmuistiinpanoista on eniten hyötyä, kun niihin kirjataan muutakin kuin kylvöpäivä. Merkitse lajike, taimettumisen ajankohta, ensimmäisten varsinaisten lehtien ilmestyminen ja päivä, jolloin venyminen huomattiin. Lisää tieto kasvatuspaikasta sekä mahdollisesta kannesta, lämmityksestä tai lisävalosta. Kirjaa olosuhteisiin tehdyt muutokset päivämäärineen. Näin voit myöhemmin erottaa esimerkiksi lämpimään itämispaikkaan jäämisen siitä, että lehdet alkoivat varjostaa toisiaan vasta ruukutuksen jälkeen. Käytä samaa tapaa arvioida kasvua eri kerroilla: kuva samanlaisesta kulmasta tai merkintä uusien nivelvälien pituudesta on hyödyllisempi kuin pelkkä sana ”hontelo”. Jos terveitä taimia on useita, pienen vertailuryhmän siirtäminen voi auttaa arvioimaan uuden paikan vaikutusta. Älä kuitenkaan jätä selvästi kärsiviä taimia huonoihin oloihin vain vertailun vuoksi. Kun muutat yhtä tekijää kerrallaan, syyn tunnistaminen helpottuu; jos taimien kunto heikkenee nopeasti, niiden hoitaminen on tärkeämpää kuin vertailun jatkaminen.
Käy kylvökauden jälkeen läpi, missä vaiheessa tilaa tai valoa oli liian vähän. Jos ongelma alkoi aina pian taimettumisen jälkeen, suunnittele seuraavalle erälle valmiiksi siirto sopiviin taimikasvatusoloihin. Jos venyminen alkoi vasta ruukutettujen taimien määrän kasvaessa, arvioi taimimäärää ja pöytien järjestelyä. Säilytä myös onnistuneen erän tiedot: ne antavat omassa kasvupaikassasi hyödyllisen vertailukohdan. Älä silti kopioi kalenteripäivää sellaisenaan, sillä sää ja taimettumisen nopeus vaihtelevat. Jos muistiinpanot osoittavat toistuvan tilanpuutteen ja vertailet kasvihuoneita, rajoitetun erän alumiinikasvihuoneiden kokovaihtoehtoja voi peilata itse mitattuun tarpeeseen. Tuotesivulla ilmoitettu 3,77–28,08 m²:n pinta-ala ei ole sama asia kuin käytettävissä oleva taimipöytien ala. Arvioi ennen hankintaa, ratkeaisiko ongelma pienemmällä kylvömäärällä tai eri aikaan kylvettävillä erillä. Jos lisätilaa todella tarvitaan, perustele mitoitus suurimmalla yhtäaikaisella ruukkumäärällä, ei pelkästään kylvöpäivän laatikoilla.
Usein kysyttyä
Voiko hontelon taimen saada vielä tukevaksi?
Jo venynyt varsi ei lyhene, mutta se voi vahvistua kasvun jatkuessa. Jos taimi on muuten terve, paranna valoa, säädä lämpö lajille sopivaksi ja anna lehdille tilaa. Arvioi tulosta uusien lehtien kehityksestä ja uuden varren nivelväleistä: paremmat kasvuolot voivat tehdä uudesta kasvusta tiiviimpää.
Kannattaako pitkä taimi istuttaa syvemmälle?
Se riippuu lajista. Tomaatti kestää yleensä aiempaa syvempään istuttamisen, mutta samaa tapaa ei pidä soveltaa kaikkiin taimiin. Tarkista lajikohtainen ohje ja istuta taimi sen mukaiseen syvyyteen. Syvemmälle istuttaminen ei myöskään korjaa liian vähäistä valoa.
Auttaako taimien siirtäminen viileämpään paikkaan?
Siirto voi auttaa, jos lämpö on taimivaiheeseen nähden liian korkea, mutta viileys ei korvaa valoa. Tarkista ensin kasvilajin suositus itämisen jälkeiseen kasvatuslämpöön. Valitse valoisa paikka, jossa taimet eivät samalla altistu lajille haitalliselle kylmyydelle.
Milloin taimille kannattaa antaa lisävaloa?
Lisävalo on aiheellinen, jos taimet venyvät tai kallistuvat valoa kohti ja kasvupaikan luonnonvalo jää vähäiseksi. Tämä voi korostua varhain kylvettäessä tai varjoisassa kohdassa. Käytä taimikasvatukseen sopivaa valoa ja noudata valmistajan ohjeita; kaikille lampuille ja kasveille ei ole yhtä sopivaa etäisyyttä tai käyttöaikaa.
Voiko liikakastelu aiheuttaa hontelot taimet?
Jatkuvasti märkä kasvualusta voi heikentää juurten toimintaa ja taimien yleiskuntoa, mutta honteluuden tavallisimmat syyt löytyvät usein valon, lämmön ja taimivälin suhteesta. Tarkista kasvualustan kosteus ja veden poistuminen, mutta älä kuivata taimia tarkoituksella. Arvioi oireita yhdessä, älä pelkän varren pituuden perusteella.
Taimien venymistä kannattaa arvioida valon, lämmön ja kasvutilan yhteisvaikutuksena. Siirrä taimet valoisampaan, sovita lämpö lajikohtaisiin taimikasvatusohjeisiin ja väljennä kasvustoa. Älä odota jo venyneen varren lyhenevän, vaan seuraa, onko uusi kasvu tiiviimpää ja pysyykö taimi hyväkuntoisena. Jos varsi vaurioituu tai taimi ei toivu, uuden kylvön harkitseminen voi olla järkevää. Oikea kylvörytmi ja taimille sopiva paikka ehkäisevät ongelmaa paremmin kuin myöhempi tukeminen.
