Minkä kokoinen sadevesisäiliö tarvitaan kasvihuoneelle?
KASVIHUONEEN SADEVESI
Kasvihuoneen sadevesisäiliön kokoa ei voi päätellä pelkistä kasvihuoneen neliömetreistä. Katolta saatava vesimäärä riippuu keruupinnasta ja paikallisesta sateesta, kun taas tarvittava varasto määräytyy kastelun kulutuksesta poutajaksoina. Kun lasket nämä erikseen ja suunnittelet ylivuodon, voit valita säiliön, jonka tilavuudesta on oikeasti hyötyä.
Ennen säiliön valintaa 1
Säiliön koko riippuu vedensaannista ja kastelutarpeesta
Kasvihuoneelle ei ole yhtä säiliökokoa, jonka voisi päätellä pelkästä pinta-alasta. Mitoituksessa tarvitaan katon keruupinta, kasvupaikan sademäärä tarkasteltavana ajanjaksona ja kastelun kulutus poutajaksoina. Keruulaskelma arvioi, paljonko vettä voi tulla, ja kulutuslaskelma kertoo, paljonko varastoa tarvitaan. Säiliön tehtävä on tasata näiden ajallista eroa: vettä voi kertyä sateella silloin, kun sitä ei heti tarvita, ja kastelu voi jatkua kuivan jakson aikana. Kasvihuoneen ilmoitettu koko ei kerro, miten katto on kourutettu tai kuinka pitkään paikalla ollaan ilman sadetta. Siksi mitoitus riippuu sekä kasvupaikasta että viljelytavasta.
Määritä ensin, minkä pituisen kuivan jakson haluat kattaa ja mitä tapahtuu, jos vesi loppuu. Jos sadevesi täydentää muuta vesilähdettä, tavoite voi olla pienempi kuin silloin, kun haluat kattaa koko jakson sadevedellä. Kirjaa nimellistilavuuden rinnalle käyttötilavuus: hanan sijainti, pohjalle jäävä vesi tai veden ottamiseen tarvittava vähimmäistaso voi pienentää käytettävissä olevaa määrää. Päätökseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon säiliön tyhjenemistä pystyt seuraamaan ja kuinka usein veden loppuminen olisi ongelma. Näin valittu koko perustuu käyttötavoitteeseen eikä myyntinimikkeeseen tai kasvihuoneen neliölukuun.
Keruupinta mitataan katon vaakaprojektiosta
Keruupinta tarkoittaa katon sitä osaa, jolta sade ohjautuu säiliöön. Sademäärään perustuvassa laskennassa käytetään katon vaakaprojektiota eli ylhäältä katsottua pinta-alaa, ei kaltevan lasin tai levyn todellista pinta-alaa. Harjakatossa lappeiden vaakaprojektiot voidaan laskea yhteen, jos kummankin kouruista vesi kerätään samaan säiliöön. Jos vain toinen puoli on liitetty säiliöön, jätä toinen pois. Myös räystäiden ulottuma ja katon poikkeava muoto voivat vaikuttaa lopputulokseen, joten käytä mallikohtaisia kattomittoja, kun ne ovat saatavilla. Pystysuoria seiniä tai ympäröivää maata ei lasketa mukaan. Vaakaprojektio on laskennan lähtökohta; tuulen ja roiskeiden vaikutus näkyy käytännössä siinä, kuinka suuri osa laskennallisesta vedestä saadaan talteen.
Tuotesivulla ilmoitettu pinta-ala auttaa vertaamaan kasvihuoneiden kokoluokkia. Esimerkiksi rajoitetun erän alumiinisten kasvihuoneiden kokovaihtoehdot kattavat ilmoitetun 3,77–28,08 m²:n pinta-alavälin. Keruulaskelmaa varten tarvitset kuitenkin valitun koon kattomitat. Merkitse mittapiirrokseen katon ulkoreunat ja säiliöön vettä johtavat lappeet. Jos suorakulmaisen katon vaakaprojektio olisi esimerkiksi 3 metriä leveä ja 4 metriä pitkä, koko katon keruupinta olisi 12 m². Jos vain toinen kahdesta yhtä suuresta lappeesta kerättäisiin, laskentaan jäisi 6 m². Esimerkin mitat eivät ole tuotteen mittoja, vaan ne havainnollistavat laskentatapaa. Räystäät voivat tehdä katon vaakaprojektiosta pohjan pinta-alaa suuremman, kun taas vain osan katosta kattava keräys pienentää laskentapintaa. Kirjaa siksi pinta-alan viereen myös sen peruste: käytettiinkö kattopiirustusta, paikan päällä mitattuja ulkomittoja vai vasta alustavaa arviota? Jos vertaat kahta kasvihuonekokoa, tee kummallekin oma keruupintalaskelma samalla tavalla. Näin ero johtuu mitoista eikä erilaisista oletuksista. Tarkista epäselvät kattomitat valmistajalta. Mittaustavan dokumentointi helpottaa myöhemmin myös laskelman korjaamista, jos kourujen toteutus muuttuu tai toinen lape liitetään keräykseen.
Ennen säiliön valintaa 2
Kourut ja syöksyputket rajaavat keruupinnan
Kaikki katolle osuva vesi ei välttämättä päädy samaan säiliöön. Piirrä katto ylhäältä päin ja merkitse kunkin lappeen valumasuunta, kourujen reitit sekä syöksyputkien purkupaikat. Moniosaisen pohjan tarkastelussa esimerkiksi T-muotoisen kasvihuoneen kokovaihtoehdot havainnollistavat, miksi pelkkä kasvihuoneen kokonaispinta-ala ei riitä keräyksen suunnitteluun: sivulla ilmoitettu pinta-alaväli on 16,52–30 m², mutta vesireitit on selvitettävä erikseen. Jaa oma kattopiirros osiin ja anna niille tunnukset. Kirjaa jokaiselle osalle vaakaprojektion pinta-ala ja se säiliö, johon vesi päätyy. Jos käytössä on kaksi erillistä säiliötä, laske niiden saanto erikseen. Toiseen kertyvä vesi ei auta toisen tyhjentyessä, ellei veden siirtämiseen ole toimivaa ratkaisua. Myös samaan kouruun päätyvät katon osat pitää laskea vain kerran. Piirrokseen kannattaa merkitä olemassa olevat ja vasta suunnitellut liitännät eri tavoin, jotta tulevaa keruupintaa ei vahingossa käsitellä jo käytössä olevana. Tällainen yksinkertainen vesireittikuva kertoo, mistä mahdollinen saannon lisäys voisi tulla. Se auttaa myös erottamaan kaksi eri hankintaa: suurempi säiliö lisää varastotilaa, kun taas uuden katto-osan liittäminen voi lisätä kerättävän veden määrää.
Tarkista ennen hankintaa, mitkä kourut ja liitännät kuuluvat valittuun kasvihuoneeseen ja mitkä saattavat olla erillisiä ratkaisuja. Saatavuutta tai yhteensopivuutta ei pidä päätellä pelkästä mallin nimestä. Selvitä valmistajan tiedoista mitat, kourujen reitti ja se, mihin poistovesi normaalisti johdetaan. Jos kattopiirustusta ei löydy, käsin tehty mittapiirros auttaa erottamaan kerättävän osuuden koko katosta. Tämä ehkäisee yleisen mitoitusvirheen: säiliö arvioidaan koko kasvihuoneen mukaan, vaikka vain yksi räystäs johtaa vettä keräykseen. Älä myöskään laske viereisen rakennuksen kattoa mukaan, ellei sen vesi tosiasiassa päädy samaan järjestelmään.
Keruukerroin huomioi katon ja kourujen häviöt
Yhden millimetrin sade vastaa yhtä litraa vettä yhdelle neliömetrille ennen keräyshäviöitä. Laskukaava on siis kerättävä määrä litroina = keruupinta neliömetreinä × sade millimetreinä × keruukerroin. Kerroin kuvaa, kuinka suuri osa laskennallisesta vedestä päätyy säiliöön; siihen vaikuttavat muun muassa katon, kourujen ja suodattimien häviöt. Havainnollistavassa esimerkissä 12 m²:n keruupinta ja 20 mm sade tuottavat ennen häviöitä 240 litraa. Jos laskuesimerkissä käytetään oletuksena kerrointa 0,8, säiliöön päätyvä arvio on 192 litraa. Tämä kerroin on vain esimerkkioletus, ei kaikille katoille sopiva vakio.
Keruukerrointa voi tarkentaa seuraamalla oman järjestelmän toimintaa. Esimerkiksi pyramidin muotoisen kasvihuoneen kokovaihtoehdot sijoittuvat ilmoitettuun 5,53–18,9 m²:n pinta-alaväliin, mutta veden saannon arviointiin tarvitaan valitun katon keruupinta ja toteutuneet vesireitit. Valitse seurantaan sade, jonka aikana säiliö ei täyty eikä siitä oteta kasteluvettä. Mittaa sademäärä ja säiliön vesimäärän muutos. Jos 12 m²:n keruupinnalle sataa 10 mm ja säiliön vesimäärä kasvaa 90 litraa, kyseisen sateen havaittu keruukerroin on 90 jaettuna 120:llä eli 0,75. Tämäkin on laskuesimerkki, ei suositusarvo. Jos vettä käytetään sateen aikana, lisää mitattu käyttö säiliön vesimäärän kasvuun ennen vertailua. Ylivuodon aikana pelkkä säiliön pinnan muutos ei enää kerro koko saantoa. Käytä säiliön litra-asteikkoa tai muuta luotettavaa tilavuustietoa: senttimetri vedenpinnassa ei vastaa kaikissa säiliömuodoissa samaa litramäärää. Toista seuranta erilaisilla sateilla ja kirjaa samalla kourujen kunto. Yhden sateen tulos voi poiketa muista esimerkiksi roiskeiden vuoksi. Useampi havainto auttaa valitsemaan laskelmaan perustellun, mieluummin varovaisen arvion sen sijaan, että esimerkkikerrointa käytettäisiin automaattisesti.
Ennen säiliön valintaa 3
Paikallinen sadanta ratkaisee, milloin vettä kertyy
Paikallinen sadanta ratkaisee, paljonko vettä ehtii kertyä ennen kuin sitä tarvitaan. Etsi kasvupaikkaa lähinnä vastaavat sadehavainnot, mieluiten kuukausi- tai päivätasolla ja useammalta vuodelta; esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen havaintoaineisto voi auttaa ajoituksen arvioinnissa. Vuotuinen kokonaissade peittää alleen kuivat viikot ja pitkät sadejaksot. Kasvukauden kastelulle olennaista on, osuuko sade aktiiviseen viljelykauteen ja milloin kuiva jakso alkaa. Lähimmän havaintoaseman lukema ei välttämättä vastaa täsmälleen oman pihan olosuhteita, joten ensimmäisen kesän seuranta on hyödyllistä. Älä mitoita säiliötä pelkän yhden vuosikeskiarvon perusteella.
Sadannan ajoituksen merkitys näkyy, kun vertaat kahta kuvitteellista kuukautta. Molemmissa voi sataa yhteensä 60 mm, mutta yhdessä vesi tulee muutamana suurena sateena ja toisessa pieninä, tasaisesti jakautuneina sateina. Kokonaissaanto ennen häviöitä voi olla sama, mutta säiliöstä saatava hyöty ei välttämättä ole: suuri sade voi täyttää varaston ja aiheuttaa ylivuotoa, minkä jälkeen seuraa pitkä kuiva jakso. Tiheämmät sateet voivat täydentää kastelussa tyhjenevää säiliötä useammin. Tee siksi päiväkohtainen taulukko, jossa näkyvät sade, arvioitu saanto, veden käyttö ja jäljelle jäävä varasto. Kuukausitaulukko sopii kokonaiskuvan tarkasteluun, mutta ei yksin kerro pisintä poutaväliä. Jos vertailet säilytystilalla varustettuja alumiinikasvihuoneita, joiden ilmoitettu pinta-alaväli on 5,52–28,08 m², voit käyttää samaa paikallista sadesarjaa eri kokovaihtoehtojen keruulaskelmissa. Vaihda tällöin keruupinta, älä säätietoja. Tarkastele useampaa kasvukautta ja nimeä tulokset niiden lähtötietojen mukaan, esimerkiksi havaitun kuivan kesän laskelmaksi. Näin yksittäisen vuoden tulosta ei tulkita lupaukseksi tulevasta vedensaannista. Oman pihan sademittari täydentää havaintoasemien tietoja erityisesti silloin, kun paikalliset kuurosateet tekevät saannosta epätasaista.
Kastelutarve kannattaa mitata litroina
Kastelutarve on mitoituksen toinen puoli, ja sitä kannattaa arvioida litroina eikä yleisellä kasvihuoneen neliömetriä kohti lasketulla kertoimella. Mittaa yhden tai useamman edustavan viikon ajan, kuinka paljon vettä kasvihuoneeseen todella viedään. Merkitty ämpäri, mitta-astia tai vedenkulutusmittarin lukema auttaa; kirjaa käyttö eri päiville eikä vain viikon loppusummaksi. Mittaa mieluiten silloin, kun viljely ja sää vastaavat suurinta tavanomaista tarvetta. Jos mahdollista, erottele kasvihuoneen kulutus pihan muusta kastelusta. Näin säiliön mitoitukseen ei lasketa vahingossa mukaan vettä, joka on tarkoitettu esimerkiksi kasvihuoneen ulkopuolisille istutuksille.
Kulutus muuttuu kasvukauden ja viljelyn mukaan. Ruukkujen määrä, kasvien koko, kasvualusta ja sää vaikuttavat siihen, kuinka paljon vettä tarvitaan. Esimerkiksi Prestige-kasvihuoneen kokovaihtoehdot kattavat ilmoitetun 3,77–28,08 m²:n pinta-alavälin, mutta samaankin kokoon voi sijoittaa hyvin erilaisen määrän kasteltavia kasveja. Kirjaa kulutusseurantaan siksi myös viljelyn laajuus: montako ruukkua on käytössä ja kuinka suuri osa penkeistä on istutettu? Merkitse päivät, joina kastelua ei tarvita, nollakulutukseksi, jotta viikon keskiarvo ei vääristy. Jos kastelit viikon aikana yhteensä 98 litraa, keskimääräinen päiväkulutus oli 14 litraa, vaikka vettä olisi annettu vain joka toinen päivä. Säiliön riittävyyden tarkastelussa tämä on eri asia kuin yhden kastelukerran määrä. Laske erikseen tavanomainen viikko ja runsaan kastelun viikko. Jos viljely on vasta alkamassa, ensimmäiset mittaukset ovat alustavia: pienille taimille mitattu käyttö ei välttämättä kuvaa loppukesän tarvetta. Voit käyttää kokemusta aiemmasta vastaavasta viljelystä lähtöarviona ja päivittää laskelman kauden aikana. Näin säiliövalinta perustuu todelliseen käyttöön ilman näennäisen tarkkaa, kaikille kasvihuoneille yhteistä litramäärää neliömetriä kohti.
Ennen säiliön valintaa 4
Säiliön käyttötilavuus mitoitetaan poutajaksolle
Kun tiedät mitatun päiväkulutuksen, kerro se niiden sateettomien päivien määrällä, jotka haluat kattaa. Jos oma käyttö on esimerkiksi 14 litraa päivässä ja tavoitteena on kymmenen päivän varasto, tarve on 140 litraa käyttökelpoista vettä, jos jakson aikana ei sada eikä säiliöön tule muuta vettä. Tämä on tavoitevarasto, ei automaattisesti sopivan säiliön nimellistilavuus. Vertaa lukua säiliöstä normaalisti saatavaan vesimäärään ja jätä tilaa vaihtelulle, jos mittaustietoja on vähän. Poutajakson pituus kannattaa valita sen perusteella, miten usein olet valmis täydentämään vettä muualta.
Tarkista seuraavaksi, voiko tavoitevarasto todella kertyä. Päiväkohtaisessa laskelmassa lisää edellisen päivän varastoon arvioitu sadesaanto ja vähennä kasteluun käytetty vesi. Varasto ei voi ylittää käyttökelpoista säiliötilavuutta, joten sen ylittävä osuus merkitään ylivuodoksi. Jos vesi ei riitä päivän kasteluun, kirjaa puuttuva määrä erikseen; älä jatka laskentaa negatiivisella varastolla. Havainnollistavassa esimerkissä käyttökelpoinen tilavuus on 200 litraa, vettä on aluksi 80 litraa ja sade tuo 150 litraa. Jos kastelu tapahtuu vasta sateen jälkeen, säiliöön jää ensin 200 litraa ja 30 litraa poistuu ylivuotona. Sen jälkeen käytetty 14 litraa jättää varastoon 186 litraa. Sateen ja kastelun järjestys siis vaikuttaa tulokseen, kun säiliö on lähellä täyttymistä. Tällä menetelmällä voit vertailla eri säiliökokoja samalla sade- ja kulutusaineistolla. Myös tilavan Orangeria-kasvihuoneen ilmoitettu 47–70 m²:n kokoluokka tarvitsee omat keruupinta- ja kulutusarvonsa, mutta laskentatapa pysyy samana. Aloita vertailu sekä täydestä että vajaasta säiliöstä, sillä täysi alkutilanne voi antaa liian myönteisen kuvan. Tarkastele lopuksi, kuinka usein vettä puuttuu ja paljonko sitä valuu yli. Suurempi säiliö on hyödyllinen erityisesti silloin, kun pienempi menettää sateella vettä ylivuotona ja tyhjenee myöhemmin kastelussa.
Ylivuodolle tarvitaan hallittu poistumisreitti
Ylivuoto tarvitaan myös suurelle säiliölle, sillä sade voi jatkua varaston täyttymisen jälkeen. Suunnittele poistoreitti niin, ettei vesi jää seisomaan kasvihuoneen ympärille, valu kulkuväylille tai päädy hallitsemattomasti perustusten viereen. Säiliön vapaa tila ratkaisee, kuinka paljon seuraavasta sateesta voidaan varastoida. Jos 200 litran säiliössä on jo 180 litraa vettä, tilaa on vain 20 litraa. Esimerkiksi aiemmin laskettu 192 litran saanto ylittäisi tämän vapaan tilan selvästi, jos vettä ei käytetä sateen aikana. Tällainen tilavuusvertailu auttaa hahmottamaan ylivuodon tarvetta, mutta siitä ei voi päätellä putken sopivaa kokoa: myös sateen hetkellinen voimakkuus ja poistoreitin toiminta vaikuttavat ratkaisuun. Tarkista toteutus säiliön ja liitäntöjen valmistajaohjeista ja pyydä tarvittaessa ammattilaisen arvio. Jos suunnittelet keräystä klassiseen alumiinikasvihuoneeseen, jonka ilmoitettu pinta-alaväli on 3,77–28,08 m², selvitä valitun mallin kourut ja vesiliitännät erikseen. Ylivuodon purkupaikan tulisi olla tarkastettavissa myös silloin, kun säiliö on täynnä. Pelkkä säiliön tilavuuden kasvattaminen ei poista tarvetta toimivalle poistoreitille. Huomioi suunnittelussa myös roskien mahdollisesti aiheuttamat tukokset ja se, miten reitti voidaan puhdistaa.
Sijoita säiliö paikkaan, jossa sille pääsee tekemään huoltoa ja jossa veden ottaminen on käytännöllistä. Alustan pitää vastata säiliön valmistajaohjeita, sillä täysi säiliö on painava. Jos harkitset korotettua tai muuten rakenteiden varaan tulevaa sijoitusta, varmista kantavuus pätevältä ammattilaiselta sen sijaan, että arvioisit sitä silmämääräisesti. Huomioi myös ylivuodon reitti ja se, ettei säiliön kansi tai huoltoaukko jää ahtaaseen paikkaan. Jos tontin kuivatus tai poistuvan veden määrä mietityttää, pyydä ammattilaiselta arvio sopivasta ratkaisusta. Kasvihuoneen kourujen, säiliön ja poistoputken yhteensopivuus on tarkistettava kokonaisuutena.
Ennen säiliön valintaa 5
Katon puhtaus vaikuttaa veden käyttökelpoisuuteen
Säiliön tilavuudesta on hyötyä vain, jos sen vesi pysyy käyttötarkoitukseen sopivana. Katolta voi kulkeutua kouruihin lehtiä, pölyä, siitepölyä ja muuta irtoainesta. Kourujen puhdistus ja roskia pidättävä sihti vähentävät niiden päätymistä säiliöön, mutta eivät poista huollon tarvetta. Suljettava kansi ja säiliön ohjeiden mukainen puhdistus auttavat pitämään varaston hallittavana. Jos katon pinnoite tai sen käsittely herättää kysymyksiä kasteluveden käytöstä, selvitä soveltuvuus valmistajalta tai muulta asiantuntijalta. Pelkkä veden kirkas ulkonäkö ei kerro, mitä siihen on katolta kulkeutunut.
Veden alkuperä korostuu, jos keräykseen harkitaan kasvihuoneen lisäksi viereisen rakennuksen kattoa. Seinäkasvihuoneen kokovaihtoehdoista ilmoitetaan 3,69–14,34 m²:n pinta-alaväli; rakennuksen katto on siitä erillinen mahdollinen keruupinta. Selvitä ensin, soveltuvatko kyseisen katon materiaali, pintakäsittelyt ja veden kulkureitti suunniteltuun kastelukäyttöön. Suurempi laskennallinen saanto ei yksin ole peruste yhdistää vesireittejä. Jos eri katoilta tulevat vedet kerätään samaan säiliöön, laske niiden saannot erikseen ja yhdistä vasta lopuksi. Näin tiedät, kuinka suuren osan varastosta kukin pinta voi tuottaa ja mitä tapahtuu, jos toinen keruureitti poistetaan käytöstä. Huollossa kannattaa tarkkailla, kertyykö säiliön pohjalle sakkaa ja pääseekö sen poistamaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pohjalle jätettävä vesimäärä voi pienentää käyttötilavuutta, joten huomioi se myös varastolaskelmassa. Suodattimen huoltoaukko ja säiliön puhdistusaukko tarvitsevat saavutettavan paikan; nimellisesti suuri varasto voi olla hankala valinta, jos sen ylläpito ei onnistu. Valitse koko, jonka veden käyttöä ja järjestelmän kuntoa pystyt seuraamaan. Näin veden laatuun liittyvät havainnot täydentävät litramäärien seurantaa eivätkä jää erilliseksi huoltokysymykseksi.
Pakkaskauteen on varauduttava jo säiliötä valittaessa
Suomessa säiliön ja siihen liittyvien osien talvikäyttö on selvitettävä ennen hankintaa. Pakkaselle altistuva vesi voi vaurioittaa säiliötä, kouruja tai liitäntöjä rakenteesta riippuen, joten noudata niiden valmistajaohjeita. Selvitä, pitääkö säiliö tyhjentää, suojata tai käsitellä muulla tavalla ja mitä ohjeissa sanotaan putkista ja suodattimista. Älä päättele talvikestävyyttä pelkästä materiaalin nimestä tai siitä, että säiliö on ollut aiemmin ulkona. Syksyn sateet voivat täyttää varaston samaan aikaan, kun kastelutarve vähenee; varmista, että ylivuoto toimii myös silloin, kun vettä ei aktiivisesti käytetä.
Talveksi tehtävät muutokset vaikuttavat myös veden reitteihin. Jos säiliö irrotetaan tai jätetään tyhjäksi, katolta tulevalle vedelle tarvitaan edelleen toimiva poistumisreitti. Tarkista ohjeista, miten keräys ohitetaan talvikaudella, ja varmista, ettei tyhjennetty säiliö täyty uudelleen seuraavalla sateella. Valitse sijoituspaikka niin, että tyhjentäminen, irrotettavien osien käsittely ja keväinen käyttöönotto onnistuvat ilman hankalaa siirtelyä. Jos säiliö täytyy siirtää säilytykseen, selvitä tyhjän säiliön mitat ja tarvittava kulkureitti jo hankintavaiheessa. Kirjaa syksyllä muistiin kauden kulutus, veden loppumiskerrat ja havaitut ylivuodot ennen kuin lopetat seurannan. Keväällä näiden tietojen avulla voi arvioida, oliko tilavuus sopiva vai oliko ongelma veden saannissa. Käyttöönoton yhteydessä tarkista valmistajaohjeiden mukaan säiliön, suodattimien ja liitäntöjen kunto sekä vesireittien toiminta. Aloita uuden kauden laskelma todellisesta vesimäärästä, älä edellisen kesän loppulukemasta. Talvitauko katkaisee varastoseurannan, vaikka sama säiliö palaisi käyttöön samalla paikalla.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko kasvihuoneen pinta-alaa käyttää suoraan keruupintana?
Se käy korkeintaan karkeana lähtökohtana. Säiliöön tuleva vesi riippuu niistä katon osista, joilta sade johdetaan kouruihin ja säiliöön. Mittaa siis kerättävien katto-osien vaakaprojektio ja jätä muut pinnat laskelman ulkopuolelle.
Kuinka paljon vettä 10 millimetrin sade tuottaa?
Yksi millimetri sadetta vastaa yhtä litraa neliömetrille ennen keräyshäviöitä. Esimerkiksi 12 m²:n keruupinnalle osuva 10 mm sade tuottaa laskennallisesti 120 litraa. Todellinen säiliöön päätyvä määrä voi olla pienempi kourujen ja muiden häviöiden vuoksi.
Kuinka monta litraa sadevesisäiliön pitäisi vetää?
Kerro mitattu päivittäinen kastelukulutus niiden sateettomien päivien määrällä, jotka haluat kattaa. Jos käyttö on esimerkiksi 14 litraa päivässä ja tavoitteena on kymmenen päivän varasto, tarve on 140 litraa käyttökelpoista vettä, kun jakson aikana ei sada. Huomioi myös nimellis- ja käyttötilavuuden ero.
Tarvitaanko säiliölle ylivuoto, jos se on suuri?
Kyllä. Säiliö voi täyttyä, vaikka se olisi suuri, ja katolta tulee vettä edelleen sateen aikana. Suunnittele ylivuodolle turvallinen reitti ja tarkista, että se sopii säiliön ja liitäntöjen ohjeisiin. Suurempi säiliö ei korvaa hallittua vedenpoistoa.
Voiko sadevesisäiliön jättää talveksi täyteen?
Älä oleta, että se sopii kaikille säiliöille. Tarkista säiliön ja liitäntöjen valmistajaohjeista, miten ne pitää suojata tai tyhjentää pakkaskaudeksi. Huomioi myös kourut ja putket: niiden talvikäsittely riippuu rakenteesta ja ohjeista.
Sopivan sadevesisäiliön käyttötilavuus vastaa tavoiteltua poutajaksoa, ja keruukatolta kertyy siihen riittävästi vettä paikallisissa oloissa. Kun keruupinta, sateen ajoitus ja mitattu kastelukulutus ovat samassa laskelmassa, näet, auttaako suurempi varasto vai tarvitaanko kuiville jaksoille täydentävää vettä. Hallittu ylivuoto kuuluu ratkaisuun säiliön koosta riippumatta.
