Mitä puulämmitteisen paljun lämmittäminen maksaa?
PALJUN LÄMMITYSKULUT
Puulämmitteisen paljun yhden lämmityskerran kustannusta ei voi päätellä pelkästä polttopuun hinnasta: tarvitaan myös tieto siitä, kuinka paljon puuta juuri kyseisessä käyttötilanteessa kuluu. Kun kulutus ja hinta ilmaistaan samassa yksikössä, kertolasku antaa polttopuun osuuden. Tässä erotetaan se paljun hankinnasta, asennuksesta ja muista käyttökuluista. Yhtä kaikille sopivaa euromäärää ei voi luvata ilman mittaus- ja hintatietoja.
Mitä yhden lämmityskerran kustannukseen lasketaan?
Yhden lämmityskerran puukululla tarkoitetaan tässä sen polttopuun arvoa, joka käytetään paljun veden lämmittämiseen lähtölämpötilasta valittuun tavoitelämpötilaan. Määritä ensin, milloin tarkasteltava lämmityskerta alkaa ja päättyy. Voit esimerkiksi seurata täyttöveden lämmittämistä siihen asti, kun tavoitelämpötila saavutetaan. Jos vettä lämmitetään myöhemmin uudelleen tai lämpötilaa ylläpidetään lisäämällä puuta, kirjaa tämä puumäärä erikseen. Muuten ensimmäisen lämmityksen ja myöhemmän käytön kulut sekoittuvat. Tavoitteena on saada vastaus rajattuun kysymykseen: mitä tämän vesimäärän lämmittämiseen käytetty puu maksoi? Kirjaa rajaus myös laskelman yhteyteen, jotta muistat myöhemmin, mitä summa sisältää. Saman päivän aikana kulunut puu voi kuulua useaan erilaiseen lämmitystilanteeseen, eikä koko päivän kulutus siksi välttämättä kuvaa yhtä lämmityskertaa. Tämä rajaus auttaa vertaamaan omia käyttökertoja keskenään, mutta se ei vielä kerro minkään mallin lämmitysaikaa tai puuntarvetta.
Laskelmaan kuuluu ensisijaisesti lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Erikseen ostettavat sytykkeet voit merkitä omalle rivilleen, jos haluat seurata myös niitä. Paljun hankinta, toimitus, alusta, asennus, vesi, vedenhoitotuotteet ja muu ylläpito jäävät tämän arvion ulkopuolelle. Kun tarkastelet esimerkiksi tuotetta Bloomcabin palju Cove 2, pidä sen hankintahinta erillään lämmityspuiden kustannusarviosta. Näin tuotteen ostaminen ja käytössä kuluva polttoaine eivät sekoitu samaksi luvuksi. Erota myös polttopuun ostosumma siitä osuudesta, joka käytetään yhteen lämmitykseen. Suuremman puuerän lasku maksetaan kokonaisuudessaan, mutta käyttämättä jäävä puu jää myöhempiä kertoja varten. Voit siis tarvita kaksi lukua: rahamäärän puuerän ostamiseen ja laskennallisen puukulun yhtä lämmitystä kohti. Näiden ero on hyödyllinen etenkin silloin, kun suunnittelet ensimmäistä puutilausta ja arvioit samalla tulevan kauden menoja.
Mitkä tekijät muuttavat puunkulutusta?
Lämmitettävä vesimäärä ja veden lämpötilan muutos ovat kulutusarvion keskeisiä lähtötietoja. Kun vettä on enemmän, samaan lämpötilan nostoon tarvitaan enemmän energiaa. Myös suurempi ero lähtö- ja tavoitelämpötilan välillä kasvattaa energian tarvetta. Siksi kaksi lämmityskertaa eivät ole suoraan vertailukelpoisia, jos toisessa vettä on vähemmän tai se on valmiiksi lämpimämpää. Kirjaa lähtötilanne ennen lämmitystä ja tavoite, johon kulutuksen seuranta päättyy. Käytä vesimääränä todellista täyttömäärää, älä automaattisesti tuotetiedoissa mahdollisesti ilmoitettua nimellistilavuutta. Jos täyttömäärä on arvio, merkitse se sellaiseksi myös laskelmaan. Tuotteen nimike tai mallinumeron luku ei kerro lämmitettävän veden määrää. Omaa kustannusseurantaa varten olennaista on, että tiedät, kuvaavatko eri kerroilta saadut puumäärät samanlaista vesimäärää ja lämpötilan muutosta. Muuten kulutuseroa voi olla vaikea tulkita, vaikka molempien kertojen puut olisi mitattu huolellisesti.
Sää vaikuttaa lämmityksen aikana syntyvään lämpöhäviöön: ilman lämpötila ja tuuli voivat muuttaa tavoitteen saavuttamiseen tarvittavaa energiamäärää. Myös lämmityslaitteisto, paljun rakenne sekä puun laji, kosteus ja koko vaikuttavat arvioon. Näille tekijöille ei kuitenkaan kannata keksiä yleisiä korjauskertoimia. Merkitse mieluummin mittauksen yhteyteen, millaisissa oloissa lämmitys tehtiin ja millaista puuta käytettiin. Lyhyt kuvaus auttaa myöhemmin ymmärtämään, miksi yksittäinen kerta poikkesi muista. Jos vertailet esimerkiksi tuotetta Bloomcabin kylpytynnyri Haven 6 toiseen vaihtoehtoon, selvitä molempien lämmitystapa ja kulutustietojen tausta ennen lukujen rinnastamista. Mallinimi ei osoita näitä ominaisuuksia. Tässä kustannusarviossa sään ja puun ominaisuuksien tehtävä on selittää kulutuksen vaihtelua, ei antaa yleistä säästöprosenttia. Omista kirjauksista voit erottaa samankaltaiset lämmitystilanteet ja verrata niitä keskenään sen sijaan, että tekisit päätelmän yhden poikkeuksellisen käyttökerran perusteella.
Miten polttopuun hintoja vertaillaan?
Polttopuuta myydään esimerkiksi irtokuutiometreinä (i-m³), pinokuutiometreinä (p-m³), säkkeinä tai painon mukaan. Irtokuutio ja pinokuutio kuvaavat eri tavoin pakattua puuta, joten sama kuutiomäärä ei tarkoita samaa määrää polttopuuta. Pelkkä euroina ilmoitettu kuutiohinta ei siten riitä vertailuun, jos yksikön tarkennus puuttuu. Myös säkkitarjouksessa pitää tietää, mitä yhdellä säkillä tarkoitetaan ja miten sen sisältö on ilmoitettu. Kirjoita tarjoukset ensin rinnakkain niiden alkuperäisillä yksiköillä. Tarkista vasta tämän jälkeen, voiko niistä muodostaa yhteisen vertailuhinnan. Älä käytä omaa arvausta irto- ja pinotilavuuden muuntamiseen, vaan pyydä myyjältä soveltuva vertailutieto tai käytä luotettavan lähteen muunnosta. Jos yhteistä yksikköä ei saa selville, tarjoukset eivät vielä anna luotettavaa vastausta siihen, kumpi puuerä on omaan laskelmaasi edullisempi. Näennäisesti pienempi yksikköhinta voi muuten ohjata vertailua väärään suuntaan.
Kirjaa tarjouksesta yksikön lisäksi puulaji, puiden koko, myyjän ilmoittama kuivuus, hinnan päiväys ja toimitusalue. Selvitä myös mahdollinen vähimmäistilaus ja se, sisältyykö kuljetus hintaan. Näin erotat puuerän ominaisuudet sen myyntiehdoista. Jos vertailet paljumalleja, kuten tuotetta Bloomcabin palju Fjord 8, käytä vertailulaskelmissa samaa puun hintaperustetta silloin, kun polttopuu ja sen yksikkö ovat vertailukelpoisia. Toisen mallin laskeminen noutohinnalla ja toisen toimitetun puun hinnalla sekoittaisi mallivertailuun polttopuun hankintatavan eron. Säilytä tarjous tai kirjaa sen tiedot niin, että löydät ne myöhemmin uudelleen. Paikallinen, päivätty hinta kertoo, mihin oma euromääräinen arviosi perustuu; se ei ole yleinen Suomen hintataso. Jos vertailet eri ajankohtien tarjouksia, pidä myös ajankohta näkyvissä. Tällöin hinnanmuutos ei vahingossa näytä paljun puunkulutuksen muutokselta, ja voit päivittää laskelman myöhemmin samalla periaatteella.
Lämmityskerran puukulun laskukaava
Peruskaava on käytetty puumäärä × polttopuun yksikköhinta. Jos lämmityskerralla kuluu M yksikköä ja hinta on H euroa yksiköltä, puukulu on M × H euroa. Kaavan tärkein ehto on yksiköiden vastaavuus: kilohintaa käytetään kiloina mitatun kulutuksen kanssa ja tilavuushintaa samassa tilavuusyksikössä ilmoitetun kulutuksen kanssa. Älä siis kerro puun painoa kuutiohinnalla. Jos ostohinta on ilmoitettu pinokuutiometriä kohden, myös kulutus pitää ilmaista pinokuutiometreinä tai muuntaa siihen perustellusti. Kirjoita yksikkö aina luvun viereen, vaikka käyttäisit yksinkertaista muistivihkoa tai taulukkoa. Näin lasku on helppo tarkistaa, eikä esimerkiksi säkkien määrä päädy vahingossa kertolaskuun kilohinnan kanssa. Säilytä alkuperäinen mittaustulos myös mahdollisen muunnoksen rinnalla. Jos muunnosperuste muuttuu tai siihen huomataan virhe, voit korjata laskelman ilman, että joudut arvaamaan uudelleen mitattua puumäärää.
Mittaa puumäärä johdonmukaisesti ja valitse tapa, joka sopii käytettävään hintayksikköön. Voit esimerkiksi punnita lämmitykseen varatun puun, kun laskelmassa on käytettävissä vertailukelpoinen kilohinta. Pelkkä valmiiksi varattu määrä ei kuitenkaan ole sama asia kuin lämmitykseen käytetty määrä, jos osa puista jää käyttämättä. Kirjaa jäljelle jäävä osuus ja vähennä se varatusta määrästä samalla mittaustavalla. Määritä myös, tarkoittaako oma seurantalukusi pesään lisättyä puuta, ja käytä samaa periaatetta seuraavilla kerroilla. Jos laadit arviota mallille Bloomcabin palju Aurora 10, laskukaava ei muutu, mutta kulutusluvun on vastattava kyseistä mallia, lämmitystapaa ja tarkasteltavaa käyttötilannetta. Mittaustavan pitää olla kuvattu riittävän selvästi, jotta tiedät myöhemmin, mitä luku tarkoittaa. Käytännöllinen seuranta on sellainen, jonka pystyt toistamaan samalla tavalla ilman, että kulutuksen rajaus vaihtuu käyttökerrasta toiseen.
Laskuesimerkki omalla polttopuun hinnalla
Voit rakentaa euromääräisen esimerkin oman alueesi päivätyn tarjouksen perusteella. Merkitse hintatietoihin myyjän nimi, hinnan päiväys, kunta tai toimitusalue, myyntiyksikkö ja kyseisen yksikön hinta. Kirjaa lisäksi, sisältyykö toimitus summaan vai laskutetaanko se erikseen. Tässä artikkelissa ei ole käytettävissä ajantasaista suomalaista hintatarjousta, joten esimerkille ei anneta nykyhintana esitettävää euromäärää. Laskutapa on silti sama riippumatta siitä, mistä hankit puut. Valitse tarjouksesta juuri se eräkoko ja toimitustapa, joita aiot käyttää, älä toiseen ostotilanteeseen kuuluvaa hintaa. Jos tarjouksen yksikköhinta koskee suurempaa tilausta kuin olet tekemässä, pyydä omaa tilaustasi vastaava hinta ennen laskemista. Näin esimerkin hintatieto kuvaa suunniteltua hankintaa, eikä pelkästään myyjän hinnastosta löytyvää lukua. Myyntiyksikkö ja toimituksen käsittely kannattaa kirjoittaa laskelman viereen, jotta lopputulosta ei myöhemmin tulkita väärin.
Oletetaan vain laskutavan havainnollistamiseksi, että oma mittauksesi osoittaa yhteen lämmitykseen kuluvan kymmenesosan myyjän yhdestä myyntiyksiköstä. Merkitse tämän kokonaisen yksikön hinnaksi H euroa. Lämmityskerran puukulu on silloin 0,1 × H euroa eli kymmenesosa yksikön hinnasta. Jos mittaamasi osuus olisi kaksi kymmenesosaa, lasku olisi vastaavasti 0,2 × H euroa. Näissä esimerkeissä muuttuu vain kulutettu osuus; polttopuun hintaperuste pysyy samana. Kymmenesosa ei ole arvio minkään paljun puunkulutuksesta, vaan valittu laskentaoletus. Korvaa se omalla mitatulla tai perustellusti arvioidulla määrällä ja H oman tarjouksesi hinnalla. Tarkista lopuksi, että mittaamasi osuus todella tarkoittaa osuutta samasta myyntiyksiköstä. Jos toimitus ei sisälly H:n arvoon, tulos sisältää tässä vaiheessa vain puun hinnan. Toimituksen osuuden voit laskea erikseen myöhemmin kuvatulla tavalla, jolloin se ei sekoitu tämän esimerkin peruslaskuun.
Mitä tietoja mallista tarvitaan?
Mallikohtainen arvio alkaa lämmitystavan ja käyttötilanteen mukaisen vesimäärän selvittämisestä. Pelkkä sana palju tai mallinimi ei todista puulämmitystä, eikä mallinumero osoita tilavuutta tai henkilömäärää. Esimerkiksi Cove 2:n tuotetiedot ovat oikea lähtökohta juuri kyseisen tuotteen tarkasteluun, mutta tässä käytettävissä olevat tiedot vahvistavat vain tuotteen nimen. Sen lämmitystapaa, vesimäärää tai puunkulutusta ei siksi voi käsitellä tässä tunnettuna lukuna. Sama periaate koskee muitakin artikkelissa mainittuja malleja. Kun kokoat omaa vertailua, erota ilmoitettu nimellistilavuus siitä vesimäärästä, jota aiot lämmittää. Merkitse puuttuvat tiedot avoimesti puuttuviksi sen sijaan, että täyttäisit ne toisen tuotteen luvuilla. Näin näet yhdellä silmäyksellä, mille vaihtoehdoille kustannusarvion voi jo tehdä ja mistä tarvitaan lisätietoa. Tämä on hyödyllisempää kuin tarkalta näyttävä euromäärä, jonka keskeinen kulutusluku perustuu arvaukseen.
Mallille ilmoitettu puunkulutus on käyttökelpoinen vertailutieto vasta, kun myös sen mittausolosuhteet tunnetaan. Selvitä veden määrä, lähtö- ja tavoitelämpötila, ulkolämpötila sekä käytetyn polttopuun ominaisuudet. Tarkista myös, onko kulutus ilmoitettu painona vai tilavuutena ja mikä tarkka mittayksikkö on kyseessä. Pyydä tarvittaessa selvennys siihen, kattaako luku vain veden ensimmäisen lämmityksen vai myös myöhempää lämpimänä pitämistä. Tämä ratkaisee, vastaako tieto oman laskelmasi rajausta. Jos myyjä antaa arvion mittaustuloksen sijaan, säilytä tieto arviona myös omassa taulukossasi. Älä muuta sitä varmaksi kulutusluvuksi vain siksi, että kertolaskun tuloksena syntyy täsmällinen euromäärä. Kun olosuhteet ovat tiedossa, voit arvioida, kuinka hyvin luku kuvaa suunnittelemaasi käyttöä. Jos ne jäävät epäselviksi, vertailuluku kannattaa pitää erillään omista mittauksista, jotta erilaiset lähtötiedot eivät yhdisty huomaamatta samaksi kulutusarvioksi.
Miten kustannusarvio auttaa paljun valinnassa?
Kustannusarvio auttaa paljun valinnassa, kun vertailtavat luvut kuvaavat samaa asiaa. Jos tarkastelet esimerkiksi tuotetta Haven 6:n mallisivulla, kokoa sen ja muiden vaihtoehtojen tiedot samoihin sarakkeisiin: lämmitystapa, käyttöä vastaava vesimäärä, kulutuksen peruste ja laskettu puukulu. Pidä hankintahinta omana tietonaan. Silloin näet erikseen kertaluonteisen ostomenon ja toistuvan polttoainekulun ilman, että ne sulautuvat yhdeksi vaikeasti tulkittavaksi summaksi. Älä täytä puukulun saraketta, ellei malli sovi puulämmitystä koskevaan laskelmaan ja tarvittavia lähtötietoja ole saatavilla. Tyhjä kohta kertoo tiedon puuttumisesta, ei siitä, että kulutus olisi olematon tai erityisen suuri. Vertailun tarkoitus ei ole saada jokaiselle tuotteelle numeroa hinnalla millä hyvänsä. Sen pitää auttaa tunnistamaan, mistä vaihtoehdoista on jo riittävästi tietoa omaa käyttösuunnitelmaa vastaavaan kustannusarvioon ja missä kohdassa valinta nojaa vielä oletuksiin.
Määritä vertailulle oma käyttötilanne ennen kuin asetat tuotteita järjestykseen. Haluatko arvioida täyttöveden lämmitystä vai myöhempää uudelleenlämmitystä, ja millaisella vesimäärällä aiot käyttää paljua? Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa huomaamaan, jos kahden mallin kulutusluvut koskevat eri tilanteita. Älä tulkitse pienempää puumäärää suoraan edullisemman käytön todisteeksi, jos samalla on lämmitetty vähemmän vettä tai lähtövesi on ollut lämpimämpää. Kirjaa tällaiset erot vertailun viereen sen sijaan, että yrittäisit poistaa ne perusteettomalla laskennallisella korjauksella. Kustannusarvio on yksi valinnan osa, ei tuotteen kaikkien ominaisuuksien yhteenveto. Kun puukulua tarkastellaan samanlaisessa käytössä ja samalla hintaperusteella, se kertoo juuri siitä menosta, jota olet arvioimassa. Jos tätä vastaavuutta ei saada aikaan, pidä laskelmat erillisinä esimerkkeinä äläkä esitä niitä mallien välisenä kulutusjärjestyksenä. Näin vertailu säilyy ymmärrettävänä myös silloin, kun kaikkia tietoja ei ole saatavilla.
Kauden puubudjetti ja käyttökertojen määrä
Kun yhden lämmityskerran puukulu on tiedossa, kauden perusarvio saadaan kertomalla se suunnitellulla lämmityskertojen määrällä. Jos yhden kerran kustannus on C euroa ja kertoja on N, polttopuubudjetti on C × N euroa. Valitse tarkastelujaksoksi oma käyttökautesi, älä automaattisesti koko vuotta. Erota myös kylpykertojen määrä lämmityskertojen määrästä, jos käyttösuunnitelmaasi kuuluu saman veden lämmittämistä uudelleen. Aiemmin määrittelemäsi laskentarajaus ratkaisee, millä luvulla yhden kerran puukulu kerrotaan. Jos harkitset tuotetta Fjord 8:n mallisivulta, käyttötiheys tulee omasta suunnitelmastasi, ei tuotteen nimestä tai esittelykuvista. Kirjaa arvioitu kertamäärä näkyviin kustannuksen rinnalle. Näin voit myöhemmin erottaa, johtuiko budjetin muutos kalliimmasta puusta, suuremmasta kertakulutuksesta vai siitä, että lämmitit paljua suunniteltua useammin. Pelkkä kauden loppusumma ei kerro tätä eroa, vaikka se olisi laskettu oikein.
Yksi vakiohinta riittää vain niin tarkkaan kausiarvioon kuin sen taustalla oleva lämmityskerta sallii. Jos käytössäsi on useita omia mittauksia erilaisista oloista, voit ryhmitellä suunnitellut kerrat niitä vastaavasti. Laske esimerkiksi samankaltaisia lähtötilanteita kuvaaville kerroille omat välisummat ja laske nämä yhteen. Ryhmittelyn pitää perustua havaintoihin tai vertailukelpoisiin mallikohtaisiin tietoihin, ei keksittyihin kulutusprosentteihin. Voit myös esittää vaihteluvälin, jos sen ala- ja ylärajoille on tällainen peruste. Merkitse samalla, kuinka monta kertaa laskelma olettaa kuhunkin ryhmään. Jos omaa seurantaa ei vielä ole, pidä kausisummaa alustavana arviona ja päivitä sitä käyttökertojen karttuessa. Puutilauksen rahantarve voi silti olla eri asia kuin kauden aikana kuluvan puun arvo, jos ostat varastoon enemmän kuin käytät. Säilytä nämä kaksi näkökulmaa erillään, jotta kausibudjetti ei vahingossa sisällä myös seuraavalle kaudelle jääviä puita.
Miten toimitus vaikuttaa laskuun?
Toimitetun polttopuun kustannus muodostuu puuerän hinnasta ja mahdollisesta erillisestä kuljetusmaksusta. Tarkista tarjouksesta erän määrä, toimitusalue ja se, mihin asti kuljetus kuuluu. Selvitä myös vähimmäistilaus, jotta tiedät, millainen ostosumma on maksettava kerralla. Noutohinta ja toimitettu hinta kannattaa pitää vertailussa erillään, vaikka molemmat koskisivat samaa myyntiyksikköä. Paljun hankintaa ja polttopuun hankintaa ei myöskään pidä yhdistää toimituskulujen osalta: esimerkiksi Aurora 10:n tuotetietoja tarkastellessasi paljun mahdollinen toimituskulu kuuluu hankintabudjettiin, kun taas polttopuun kuljetus käsitellään puuerän yhteydessä. Tässä laskelmassa ratkaistaan vain jälkimmäisen jakaminen lämmityskerroille. Kun toimituksen osuus on erotettu, näet, vertailetko varsinaista puun hintaa vai kotiin toimitetun polttoaineen kustannusta. Kumpaakin voi seurata, kunhan otsikoit luvut selvästi ja käytät samaa laskentatapaa kaikissa rinnakkain tarkasteltavissa tarjouksissa. Näin kuljetuksen sisältyminen ei jää huomaamattomaksi hintaeroksi.
Toimitettu yksikköhinta lasketaan kaavalla (puuerän hinta + toimitusmaksu) ÷ puuerän määrä. Kerro saatu yksikköhinta yhdellä lämmityskerralla käytetyllä puumäärällä. Vaihtoehtoisesti voit laskea kulutetun puun hinnan ja sille kuuluvan toimitusosuuden erikseen ja laskea ne lopuksi yhteen. Molemmissa tavoissa toimitus jaetaan saman puuerän määrälle. Jos lämmitykseen käytetään kymmenesosa erästä, myös kyseiselle lämmitykselle laskettava toimitusosuus on kymmenesosa erän toimitusmaksusta. Älä lisää koko toimitusmaksua jokaiselle käyttökerralle äläkä lisää sitä uudelleen, jos olet jo sisällyttänyt sen yksikköhintaan. Jos tarjous sisältää kuljetuksen, erillistä toimitusmaksua ei lisätä laskuun. Säilytä silti tieto kuljetuksen sisältymisestä, jotta myöhempi tarjousvertailu pysyy selkeänä. Lopputulos on käyttökerralle kohdistettu kustannus, ei uusi maksu: itse toimitus on maksettu puuerän oston yhteydessä, vaikka sen laskennallinen osuus jaetaan vähitellen käytettävän puun mukaan.
Kustannusarvion kirjaaminen ja päivittäminen
Pidä laskennan lähtötiedot yhdessä paikassa, mutta erota toisistaan mittaukset, hintatiedot ja oletukset. Mittausriville kuuluvat päivämäärä, lämmitetty vesimäärä, lähtö- ja tavoitelämpötila sekä käytetty puumäärä yksikköineen. Lisää lyhyt kuvaus säästä ja käytetystä puusta. Hintariville tulevat myyjä, tarjouspäivä, toimitusalue, myyntiyksikkö, yksikköhinta ja toimituksen käsittely. Oletuksiin voit merkitä esimerkiksi suunnitellun lämmityskertojen määrän tai vesimäärän, jota et ole vielä mitannut. Tällainen jaottelu tekee laskelmasta luettavan myös myöhemmin: näet, mikä perustuu omaan havaintoon, mikä myyjän tietoon ja mikä käyttösuunnitelmaan. Säilytä alkuperäiset luvut, vaikka tekisit niiden pohjalta yhteenvedon. Muuten kauden loppusummasta voi olla vaikea päätellä, mistä arvio muodostui. Mallin nimi auttaa yhdistämään tiedot oikeaan tuotteeseen, mutta teknisten tietojen alkuperä kannattaa pitää erillään omista käyttömittauksista. Näin eri perusteilla saadut luvut eivät vaihda merkitystä taulukkoa päivitettäessä.
Päivitä laskelmaa sen mukaan, mikä lähtötieto muuttuu. Jos ostat uuden puuerän eri hinnalla, laske uusi yksikköhinta ja säilytä aiemman erän tiedot vanhojen käyttökertojen yhteydessä. Jos taas vesimäärä tai lämmityksen rajaus muuttuu, merkitse uusi kulutusmittaus eri tilanteeksi. Näin voit tarvittaessa tarkastella erikseen hinnan ja kulutuksen vaikutusta kokonaiskustannukseen. Älä tulkitse tarkkaa laskutulosta tarkaksi ennusteeksi, jos osa lähtötiedoista on arvioita. Senttien laskeminen ei poista epävarmuutta puumäärästä tai tulevien kertojen olosuhteista. Vertaa kauden aikana toteutunutta puunkäyttöä suunnitelmaan ja korjaa jäljellä olevan kauden arviota kertyneiden tietojen perusteella. Alkuperäinen arvio kannattaa silti säilyttää vertailua varten. Silloin seuranta kertoo muutakin kuin uuden loppusumman: opit, mitkä oman käyttösuunnitelmasi oletukset pitivät paikkansa ja mitkä vaativat tarkennusta. Tästä on hyötyä seuraavaa puutilausta ja seuraavan kauden budjettia laadittaessa.
Usein kysyttyä
Mitä puulämmitteisen paljun yksi lämmityskerta maksaa?
Polttopuun osuus lasketaan kertomalla yhdellä lämmityskerralla käytetty puumäärä samalla myyntiyksiköllä ilmoitetulla yksikköhinnalla. Euromäärä riippuu omasta kulutuksesta ja paikallisesta tarjouksesta, joten ilman näitä tietoja ei voi antaa luotettavaa yleishintaa.
Voiko irtokuution ja pinokuution hintoja verrata suoraan?
Ei pelkän kuutiohinnan perusteella. Irtokuutio ja pinokuutio kuvaavat eri tavoin pakattua puuta. Vertaile saman yksikön hintoja tai käytä vain myyjän tai muun luotettavan lähteen ilmoittamaa muunnosta.
Miten kylmä lähtövesi vaikuttaa puunkulutukseen?
Mitä suurempi ero veden lähtö- ja tavoitelämpötilan välillä on, sitä enemmän energiaa veden lämmittäminen vaatii. Tarvittavan puumäärän arvioon vaikuttavat lisäksi lämmitettävä vesimäärä, sää, lämmityslaitteisto ja puun ominaisuudet.
Kuuluuko toimitusmaksu yhden lämmityskerran puukuluun?
Voit laskea puukulun joko ilman toimitusta tai toimitus mukaan lukien, kunhan kerrot valitsemasi tavan. Toimituksen osuus saadaan jakamalla puuerän toimitusmaksu erän määrällä ja kertomalla tulos lämmityksessä käytetyllä määrällä. Lisää tämä osuus kulutetun puun hintaan vain, jos toimitus ei jo sisälly käyttämääsi yksikköhintaan.
Miten arvioin puiden kausibudjetin?
Kerro yhden lämmityskerran mitattu tai perustellusti arvioitu puukulu suunnitellulla lämmityskertojen määrällä. Jos lähtötilanteet vaihtelevat, laske erilaisille kerroille omat välisummat omien mittausten tai vertailukelpoisten mallikohtaisten kulutustietojen perusteella. Laske välisummat lopuksi yhteen ja pidä käyttökertojen oletettu määrä näkyvissä.
Puulämmitteisen paljun lämmityspuiden kustannus selviää kertomalla käytetty puumäärä saman yksikön hinnalla. Kun rajaat lämmityskerran selvästi ja käsittelet polttopuun toimituksen johdonmukaisesti, saat omia käyttökertojasi kuvaavan luvun. Kausibudjetissa ratkaisee lisäksi lämmityskertojen määrä. Näin puukulu pysyy erillään paljun hankinnasta ja muista menoista, ja arvio tarkentuu omien mittausten karttuessa.
