Pakkassuojaus vai lämmin kasvihuone talvella?
Kasvihuoneen talvikäyttö
Kasvihuoneen talvikäytössä pakkassuojaus ja aktiivinen kasvatus ovat kaksi eri tavoitetta. Pakkassuojauksessa pyritään pitämään lämpötila kasville sopivan alarajan yläpuolella, vaikka kasvu ei jatkuisi. Talvikasvatuksessa taas halutaan ylläpitää lajille ja kasvuvaiheelle sopivia kasvuoloja. Ero vaikuttaa tavoitelämpötilan lisäksi lämmityksen käyntiaikaan, mittaukseen ja siihen, millaisia tietoja kasvihuoneesta sekä lämmittimestä tarvitaan. Realistinen suunnitelma alkaa kasvien tarpeista, ei yhdestä yleispätevästä lämpötilasta eikä oletuksesta, että kasvihuone olisi automaattisesti talvilämmin. Kasvin säilyttäminen elossa ei siis vaadi samaa suunnitelmaa kuin talven yli jatkuva taimikasvatus tai sadontuotanto.
01
Kasvien tarpeet ratkaisevat talvitavoitteen
Kirjaa ensin kaikki kasvit, jotka jäävät kasvihuoneeseen, ja merkitse niiden talvetuksen tai kasvatuksen tarkoitus. Ovatko ne lepotilassa, jatkavatko ne kasvua talvella vai odottavatko ne keväällä ulos siirtämistä? Lepäävä kasvi, vihreänä talvehtiva ruukkukasvi ja talvella kasvatettava taimi eivät välttämättä tarvitse samoja oloja. Tarve vaihtelee lajin lisäksi lajikkeen, kasvin iän, juuriston ja syksyn aikana tapahtuneen totuttelun mukaan. Selvitä luotettavasta kasvilajikohtaisesta hoito-ohjeesta, millaista kylmää kasvi sietää ja millaiset olot sille suositellaan talveksi. Pelkkä kasvin nimi tai kesäinen kasvupaikka ei riitä talvetusohjeeksi. Tee kasviluetteloon omat sarakkeet lämpötilalle, valolle, kastelulle ja talvetuksen kestolle. Merkitse myös, onko kasvi lehdellinen vai lehdetön talven aikana, sillä tämä auttaa tulkitsemaan sen valo- ja hoitotarvetta. Jos jonkin kasvin vaatimukset ovat epäselvät, selvitä ne ennen kuin valitset koko tilan lämpötavoitteen. Ryhmittele lopuksi kasvit samankaltaisten tarpeiden mukaan. Näin huomaat, onko suunnitelmassasi yksi yhteensopiva talvetusryhmä vai useita ryhmiä, joille sama lämpötila ja hoito eivät sovi. Luettelo kannattaa päivittää, kun kasveja tulee lisää tai niiden käyttötarkoitus muuttuu.
Selvitä seuraavaksi, kuinka monta ruukkua ja minkä kokoisia kasveja on tarkoitus suojata. Kasvien määrä, ruukkujen sijoittelu ja kulkureitit kertovat, kuinka laajaa aluetta talvetus koskee. Kun herkät ja kylmää sietävät kasvit ovat samassa tilassa, koko kasvihuoneen pitäminen herkimmän ryhmän vaatimassa lämpötilassa voi kasvattaa lämmitystarvetta. Pinta-ala auttaa hahmottamaan tilaa: esimerkiksi tilavan kasvihuoneen mallistossa ilmoitettu koko on 47–70 m². Kokoluokka ei kuitenkaan kerro sisätilavuutta, kylmien kohtien sijaintia tai energiankulutusta. Merkitse pohjakuvaan kasviryhmät ja arvioi, voiko niiden erilaiset tarpeet ottaa huomioon ilman, että hoito tai mittaaminen hankaloituu.
Pakkassuojaus ei tarkoita kasvulämpöä
Pakkassuojauksessa tavoitteena on pitää lämpötila kasville sopivan alarajan yläpuolella, vaikka kasvu ei jatkuisi. Tila ei välttämättä tunnu lämpimältä, eikä lämmityksen tehtävänä ole ylläpitää aktiiviseen kasvatukseen sopivia oloja. Lepotilassa olevalle kasville viileä jakso voi kuulua normaaliin talvehtimiseen, kun taas toinen kasvi voi kärsiä pitkästä viileydestä ilman varsinaista pakkasta. Pakkasettomuus ja onnistunut talvetus eivät siten tarkoita samaa asiaa. Talvetuksen tavoite kannattaa määritellä kasvin kunnon kautta: tarkoitus voi olla säilyttää juuristo ja versot elinvoimaisina kevääseen, ei saada uusia lehtiä keskellä talvea. Hoito-ohje ratkaisee, millaiset muutokset kuuluvat kyseisen kasvin normaaliin talveen. Myös ruukussa olevan juuriston olosuhteet voivat poiketa kasvihuoneen ilmasta. Merkitse siksi suunnitelmaan, missä ruukut ovat ja mitä niiden ympäriltä mitataan. Pakkassuojaus ei myöskään tarkoita, että kesäinen kastelurytmi jatkuisi sellaisenaan. Seuraa kasvualustan kosteutta ja sovita hoito kasvin talviseen tarpeeseen. Lämpötila, valo ja kastelu muodostavat kokonaisuuden: yhden asian korjaaminen ei korvaa muiden puutteita. Jos talvetusohje edellyttää viileää lepoa, älä arvioi onnistumista sen perusteella, kuinka lämpimältä tila tuntuu siellä käydessäsi.
Sisälämpötila vaihtelee vuorokauden aikana, joten aurinkoisena päivänä tehty mittaus ei kerro yön alimmasta lämpötilasta. Ovien, lasituksen ja ilmavuotojen lähellä voi myös olla muuta tilaa kylmempiä kohtia. Lämmittimen asetusarvo ei takaa, että sama lämpötila toteutuu kaikkialla. Kasvihuoneen tyyppinimi tai materiaali ei yksin osoita sen pakkassuojausta. Esimerkiksi alumiinisten kasvihuoneiden valikoimaa vertaillessa selvitä valitun kokoonpanon lasitusta, tiivistyksiä, ovia ja valmistajan ilmoittamia käyttöedellytyksiä. Jos rakenteesta tai mittauksista ei ole riittävästi tietoa, kasvien talvetustavoitetta ei kannata perustaa oletukseen pakkasettomasta tilasta.
02
Kasvulämpö ja talvivalo on suunniteltava yhdessä
Jos tavoitteena on talvikasvatus, määrittele ensin, mitä kasvin on tarkoitus tehdä: itää, kasvattaa lehtiä, kukkia vai tuottaa satoa. Eri kasvuvaiheissa voi olla erilaisia lämpötila-, valo- ja kosteusvaatimuksia. Pelkkä lämmin ilma ei takaa tasaista kasvua. Talvella luonnonvaloa on vähän, joten lämmin mutta liian hämärä ympäristö voi johtaa heikkoon tai honteloon kasvuun. Selvitä kasvilajin hoito-ohjeesta sekä sopiva lämpötila että valaistuksen tarve. Jos valaistusta pitää täydentää, se on oma suunnittelukysymyksensä eikä ratkea nostamalla lämmittimen asetusta. Määrittele myös kasvatuksen ajanjakso: lyhyt keväinen taimikasvatus ja läpi talven jatkuva sadontuotanto eivät ole sama käyttötapa. Tarkastele valon saatavuutta kasvien kohdalla, sillä hyllyt, viereiset kasvit ja kasvihuoneen ulkopuoliset esteet voivat varjostaa kasvustoa. Valaistuksen suunnittelussa olennaista on kasvin saama valo, ei vain se, näyttääkö tila ihmisestä kirkkaalta. Jos käytät kasvivalaisimia, ota niiden dokumentoidut ominaisuudet ja käyttöajat mukaan kokonaisuuteen. Myös valaistuksen energiankulutus kuuluu talvikasvatuksen kustannusarvioon. Kirjaa etukäteen, miten seuraat kasvun onnistumista, esimerkiksi uusien lehtien kehitystä ja versojen kuntoa. Näin lämpötilaa ei nosteta automaattisesti, jos kasvua rajoittaa jokin muu tekijä.
Vuorokauden lämpötilavaihtelu kuuluu arvioon: tarkista, koskevatko kasvin ohjeet päivä- ja yölämpötiloja tai tiettyä kasvuvaihetta. Jos kasveilla on erilaiset vaatimukset, sijoittelu voi helpottaa hoitoa, mutta kasvihuoneen pohjan muoto ei itsessään muodosta erillisiä lämpötilavyöhykkeitä. Esimerkiksi T-mallisen kasvihuoneen mallistossa ilmoitettu pinta-ala on 16,52–30 m². Hahmottele pohjakuvaan, missä talvetettavat kasvit ja aktiivisesti kasvatettavat kasvit olisivat. Varaa tilaa myös kasvuston korkeudelle, mittareiden lukemiselle ja mahdolliselle valaistukselle. Eri osien käyttökelpoisuus selviää vasta mitoista ja varustelusta. Jos suunnittelet kasviryhmille eri lämpötiloja, selvitä erikseen, miten tilat voidaan erottaa ja niiden oloja seurata.
Alin lämpötila ja tavoitelämpötila ovat eri asioita
Kasvin hoito-ohjeessa mainittu alin siedetty lämpötila, haluttu kasvulämpö ja termostaatin asetus ovat eri asioita. Vähimmäisrajaa ei pidä automaattisesti tulkita sopivaksi lämpötilaksi koko talveksi. Tarkista, koskeeko tieto lyhyttä kylmäjaksoa vai jatkuvaa talvetusta. Kirjaa erikseen kasvin alaraja ja käytännön tavoite, johon lämmityksellä pyritään. Aktiivisesti kasvavan kasvin tavoite voi vaihdella päivän ja yön sekä kasvuvaiheen mukaan. Lepotilassa olevan kasvin kohdalla liian korkea lämpötila voi puolestaan häiritä sille tarpeellista lepoa. Säätimen asetus kertoo vain, mitä ohjaus yrittää saavuttaa mittauspisteessään. Se ei kuvaa suoraan kaikkien ruukkujen tai kasvinosien oloja. Käytännön tavoitetta määriteltäessä on huomioitava mittauksen epävarmuus, eri kohtien lämpötilaerot ja lämmityksen reagointi muutoksiin. Yleispätevää varmuusvaraa ei voi antaa ilman näitä tietoja. Tee kirjallinen toimintaraja: millainen havainto edellyttää tarkistusta ja mitä silloin tehdään? Rajan tulee perustua kasvien vaatimuksiin ja oman tilan havaintoihin. Kirjaa myös, kuinka pitkäksi aikaa tavoite asetetaan ja missä vaiheessa sitä arvioidaan uudelleen. Näin lyhyestä poikkeustilanteesta ei vahingossa tule koko talven pysyvää asetusta.
Mittaa todellista lämpötilaa kasvien läheltä, älä luota pelkästään lämmittimen tai termostaatin näyttöön. Minimi- ja maksimilämpötilan tallentava mittari auttaa havaitsemaan yön kylmimmän hetken ja päivän lämpenemisen. Sijoita mittaus kasvuston tasolle niin, ettei aurinko lämmitä mittaria suoraan tai se ole kiinni kylmässä pinnassa. Jos kasvihuoneessa on erilaisia kasviryhmiä tai selvästi erillisiä kohtia, vertaa lukemia useammasta paikasta. Kirjaa havainnot säätilan ja lämmittimen toiminnan yhteyteen: yksittäinen lukema ei kerro, kuinka pitkään kasvi on ollut kylmässä. Näin voit arvioida asetuksia mitattujen olojen etkä pelkän oletuksen perusteella.
03
Kasvihuoneen lämpöhäviö riippuu koko rakenteesta
Lämmitystarvetta ei voi päätellä vain siitä, onko kasvihuoneessa lämmitin. Lämpöä siirtyy rakenteiden läpi, ja lopputulokseen vaikuttavat lasitus, saumat, ovet, tuuletusaukot, kasvihuoneen koko sekä sisä- ja ulkolämpötilan ero. Myös sääolot muuttavat tilannetta: aurinko lämmittää päivällä, kun taas kylmä jakso ja tuuli voivat kasvattaa lämmityshaastetta. Tietoa kannattaa etsiä valitun kokoonpanon teknisistä tiedoista, ei päätellä materiaalin nimestä tai tuotekuvasta. Jos eristysarvoja ilmoitetaan, selvitä, mitä rakennetta ja käyttötilannetta ne koskevat. Eri tuotteiden tietoja voi verrata mielekkäästi vain, kun vertailun lähtökohdat ovat yhteismitalliset.
Seinään sijoitettua kasvihuonetta ei pidä olettaa lämpimämmäksi vain siksi, että se on rakennuksen vieressä. Seinäkasvihuoneiden mallistoa tarkasteltaessa selvitä, millaiseen seinään kasvihuone on tarkoitus liittää ja mitä valmistaja kertoo liitoksesta. Taustaseinän rakenne, sen takana olevan tilan käyttö ja liitosten toteutus ovat eri lähtötietoja kuin kasvihuoneen pohjapinta-ala. Rakennuksen seinää ei voi käsitellä automaattisena lämmönlähteenä. Myöskään aurinkoisena päivänä lämmenneen pinnan vaikutuksesta ei voi päätellä yön alinta lämpötilaa. Kuvaa suunniteltu paikka niin, että seinän suunta, ympäristön varjostus ja ovien sijainti näkyvät. Näistä tiedoista on hyötyä, kun arvioidaan valoa, käyttöä ja rakenneliitoksia. Lämmitysarviossa seinän vaikutus on erotettava oletuksista: käytetäänkö sille dokumentoitua tietoa vai onko vaikutus vielä selvittämättä? Jos liittyminen olemassa olevaan rakennukseen vaatii rakenteellista arviointia, pyydä se pätevältä ammattilaiselta. Samalla voidaan selvittää, miten kasvihuoneen kosteus ja liitosratkaisu huomioidaan. Tällöin mallin valinta perustuu todelliseen sijoituspaikkaan eikä ajatukseen, että seinäkasvihuone olisi aina itsenäistä kasvihuonetta lämpimämpi. Vertaa vaihtoehtoja samalla kasvien lämpötavoitteella, jotta sijoituspaikan vaikutus ei sekoitu käyttötavan muuttamiseen.
Lämmitettävä tilavuus selviää kasvihuoneen mitoista
Pohjapinta-ala ei yksin kuvaa lämmitettävää tilaa. Kasvihuoneen korkeus, katon muoto ja sisätilan vapaa ilmatila kertovat, kuinka suuri tila on tarkoitus pitää tavoitelämpötilassa. Tilavuuskaan ei yksin kerro energiankulutusta, sillä lämpöhäviöön vaikuttavat myös rakenteet ja ulko-olosuhteet. Mitoista on silti hyötyä, kun arvioit, lämmitetäänkö koko kasvihuonetta vai rajattua osaa. Piirrä kasvien sijoittelu niiden talvisen koon mukaan: lattialla olevat ruukut ja hyllyille sijoitetut kasvit käyttävät tilaa eri tavoin. Varaa hoitoa varten kulkureitti, jota pitkin pääsee jokaisen kasviryhmän luo siirtämättä muita ruukkuja. Myös lämmittimen tarvitsemat vapaat tilat on tarkistettava sen omista ohjeista. Jos vain osa kasvihuoneesta on talvikäytössä, tilan rajaaminen voi olla selvittämisen arvoinen vaihtoehto. Pelkkä kasvien kokoaminen samaan nurkkaan ei kuitenkaan pienennä yhtenäistä lämmitettävää ilmatilaa. Mahdollisen rajauksen yhteensopivuus kasvihuoneen kanssa, ilmanvaihto, valo ja turvallinen käyttö on arvioitava erikseen. Älä sisällytä rajauksen vaikutusta kulutusarvioon ennen kuin ratkaisu on määritelty. Pohjakuva auttaa myös huomaamaan, jos talvijärjestys estää oven avaamisen, tuuletusaukon käytön tai pääsyn mittarin luo.
Jos kasvihuoneessa on säilytystila, selvitä, onko se samaa ilmatilaa kasvatusosan kanssa vai erotettu omaksi tilakseen. Säilytystilalla varustetun kasvihuoneen pohjakuvasta kannattaa tarkistaa tilojen mitat, niiden välinen kulku ja ovien sijainti. Säilytystilan olemassaolo ei osoita, että se olisi eristetty tai lämmittämisestä riippumaton osa. Mieti, mitä siellä pidetään talvella ja tarvitsevatko tavarat tai kasvit tietynlaiset olot. Huomioi myös käyttö: usein avattava väliovi voi yhdistää tilojen olosuhteita käytännössä eri tavalla kuin suljettu ovi. Selvitä rakenne tuotetiedoista ja ota se mukaan lämmitettävän alueen määrittelyyn. Näin säilytyksen vaatima tila ei jää talvisuunnitelmassa huomaamatta.
04
Ilmanvaihto ja kosteus kuuluvat myös talvikäyttöön
Lämmitetty kasvihuone ei automaattisesti pysy kuivana. Kastelu ja kasvien kautta ilmaan siirtyvä kosteus voivat nostaa ilmankosteutta, ja kosteutta voi tiivistyä kylmille pinnoille. Seuraa siksi lämpötilan lisäksi kosteutta ja näkyvää kondenssia. Kirjaa, esiintyykö kosteutta laseissa, kasvien lehdillä vai kasvualustan pinnalla ja mihin aikaan havainto tehdään. Näin yksittäinen märkä pinta ei jää ainoaksi tiedoksi koko tilan oloista. Ilmanvaihto voi auttaa poistamaan kosteaa ilmaa, mutta samalla lämpöä vaihtuu ulkoilmaan. Talvella tavoitteena ei ole pitää kaikkia aukkoja aina kiinni eikä tuulettaa summittaisesti, vaan toimia kasvien ohjeiden ja mitattujen olojen mukaan. Myös aurinkoinen päivä voi muuttaa sisäilmaa nopeasti. Ilman liikuttaminen tilan sisällä ja ilman vaihtaminen ulkoilmaan ovat eri asioita: sisäinen ilmankierto ei yksin poista kosteutta kasvihuoneesta. Ota suunnitelmassa huomioon kasvien sijoittelu, jotta tiheä kasvusto ei estä olojen seurantaa tai aukkojen käyttöä. Tarkista myös, pääsetkö tuulettamaan talvisessa ruukkujärjestyksessä. Kosteudenhallinnan tarve ei katoa sillä, että lämpötavoite on matala. Sen käytännön toteutus voi kuitenkin olla erilainen talvehtivilla kasveilla kuin aktiivisesti kastellussa talvikasvatuksessa.
Tuuletusratkaisuista tarvitaan mallikohtaiset tiedot. Esimerkiksi pyramidin muotoisen kasvihuoneen kohdalla selvitä valitun kokoonpanon aukkojen sijoittelu, avausmekanismit ja käyttöohjeet. Tarkista, mitkä ominaisuudet kuuluvat kokoonpanoon ja mitkä ovat mahdollisia lisävarusteita. Käsin käytettävissä aukoissa olennaista on pääsy avaamaan ja sulkemaan ne. Automaattisen avauksen kohdalla selvitä laitteen ilmoitettu toiminta-alue ja talvikäyttöä koskevat ohjeet. Älä oleta, että kesäistä ylikuumenemista varten hankittu mekanismi hoitaa myös talven kosteudenhallinnan. Arvioi, voiko ilmanvaihtoa käyttää kasvien lämpötavoitteen rinnalla ja miten seuraat sen vaikutusta. Tarvittava ratkaisu riippuu sekä varustelusta että siitä, oletko itse paikalla vai seurataanko tilaa etänä.
Lämmittimen säätö ja häiriötilanteiden seuranta
Pakkassuojauksessa lämmittimen on tarkoitus käynnistyä tarpeen mukaan, kun taas aktiivisessa kasvatuksessa tavoitellaan kasvuvaiheelle sopivia oloja. Käyttötapa vaikuttaa siihen, millaista säätöä ja seurantaa tarvitaan. Tarkista lämmittimen dokumenteista ilmoitettu teho, säätöalue ja käyttöedellytykset sekä se, mihin olosuhteisiin valmistajan tiedot perustuvat. Selvitä myös, onko lämpötila-anturi laitteen sisällä vai voidaanko mittaus tehdä erillisellä anturilla. Ohjauksen toiminta kannattaa tuntea: asetus, käynnistyminen ja pysähtyminen eivät välttämättä vastaa samaa lämpötilalukemaa. Valmistajan ohje kertoo, miten laite säätää lämpöä ja mitä käyttäjä voi muuttaa. Teho tai termostaatti ei yksin takaa tavoitteen toteutumista, jos kasvihuoneen lämpöhäviö ylittää lämmityksen mahdollisuudet. Suunnittele lisäksi, miten huomaat lämpötilan laskun laitevian tai sähkökatkon aikana. Jos käytät etäseurantaa, selvitä, mitä tapahtuu tiedonsiirron tai virransyötön katketessa ja miten hälytys välittyy. Hälytin ei korjaa tilannetta, joten nimeä myös henkilö, joka voi reagoida. Mahdollinen kasvien siirtäminen varatilaan on suunniteltava ennen kylmäjaksoa. Varmista laitteen dokumenteista sen toiminta häiriön jälkeen; älä oleta lämmityksen jatkuvan automaattisesti aiemmalla asetuksella.
Kasvihuoneen ja lämmittimen ominaisuuksia arvioidaan erikseen. Jos vertaat rajoitetun erän alumiinikasvihuoneita, kokoa valitun koon mitat ja rakennetiedot lämmityksen suunnittelua varten. Lämmittimestä tarvitaan puolestaan tiedot sen soveltuvuudesta suunniteltuun käyttöympäristöön sekä sijoituksen ja käytön rajoituksista. Kasvihuoneessa voi olla kosteutta ja vettä, joten tavalliseen sisätilaan tarkoitetun laitteen sopivuutta ei voi olettaa. Sähkölaitteiden liitäntöjen ja mahdollisen polttoainekäyttöisen laitteen turvallisuus on arvioitava laiteohjeiden ja pätevän ammattilaisen avulla. Älä ratkaise puuttuvaa lämmitystehoa vaihtamalla laitetta ennen kuin sopivuus ja käyttöedellytykset on selvitetty. Jatkuva talvikasvatus voi edellyttää eri kokonaisuutta kuin satunnainen pakkassuojaus.
05
Energiankulutus riippuu säästä ja tavoitelämpötilasta
Kasvihuoneen lämmityksen kustannusta ei voi arvioida luotettavasti pelkän neliömäärän tai lämmittimen ilmoitetun tehon perusteella. Tarvitaan tietoa rakenteesta, tuuletuksesta, tavoitelämpötilasta, käyttöajasta ja ulko-olosuhteista. Mitä suurempana sisä- ja ulkolämpötilan eroa ylläpidetään, sitä enemmän lämpöä yleensä siirtyy rakenteiden läpi. Lämmittimen nimellisteho ei myöskään tarkoita, että laite käyttäisi koko talven samaa määrää energiaa. Termostaatti, sää ja ilmanvaihto muuttavat todellista käyttöä. Ilman näitä lähtötietoja esitetty euromäärä olisi vain karkea oletus eikä lupaus tulevasta kulutuksesta.
Tee arvio omalla energiahinnalla ja erottele ainakin pakkassuojauksen sekä aktiivisen kasvatuksen käyttötilanteet. Käytä omaan sopimukseesi perustuvia hintoja, älä vanhaa yleistä esimerkkisummaa. Jos energia hinnoitellaan eri tavoin eri aikoina, myös kulutuksen ajoitus vaikuttaa kustannukseen. Erota kulutukseen sidotut maksut kiinteistä maksuista, jotta vertailu ei anna väärää kuvaa lämmityksen aiheuttamasta lisäkustannuksesta. Kirjaa kummallekin käyttötavalle tavoite, käyttökauden pituus ja arvioinnissa käytetyt sääolot. Pidä kasvihuoneen rakenne ja muut oletukset samoina, kun vertaat lämpötavoitteen vaikutusta. Talvikasvatuksessa lisää mukaan mahdollinen valaistus ja muut jatkuvasti käytettävät laitteet. Esitä tulos mieluummin eri oletuksiin perustuvina arvioina kuin yhtenä tarkkana talven hintana. Kun käyttö alkaa, vertaa toteutunutta kulutusta sääjaksoihin ja lämpötilahavaintoihin. Käyttöajan tai kulutuksen seurannassa tarvittavien laitteiden soveltuvuus on varmistettava; mittausta varten ei pidä tehdä omia sähköliitäntöjä. Ensimmäisen talven havainnot auttavat seuraavan kauden suunnittelussa, mutta leudon jakson kulutusta ei voi sellaisenaan yleistää kylmään talveen. Tavoitteen muuttaminen pakkassuojauksesta kasvatukseksi on arvioitava uudelleen, vaikka kasvihuone ja lämmitin pysyisivät samoina.
Mitä mallista on tarkistettava talvikäyttöä varten?
Ennen mallin valintaa kokoa yhteen kasvien tavoite, lämmitettävän tilan mitat ja kasvihuoneesta saatavilla olevat tekniset tiedot. Prestige-kasvihuoneen vertailussa merkitse muistiin valittu koko ja kokoonpano, jotta tarjous, pohjakuva ja varustetiedot koskevat samaa vaihtoehtoa. Erota vakiorakenne, mukaan valitut varusteet ja vielä avoimet kysymykset. Tarkista erityisesti lasitus, ovet, tuuletusratkaisut ja mahdolliset dokumentoidut eristystiedot. Jos harkitset lisäeristystä tai tilan rajaamista, selvitä yhteensopivuus ja kiinnitystapa valmistajalta ennen hankintaa. Tuotekuva ei osoita, että kuvassa näkyvä varuste sisältyy valittuun kokoonpanoon. Pyydä puuttuvat olennaiset tiedot täsmällisesti, jotta talvikäytön arvio voidaan tehdä saman tietopohjan varassa.
Tee valinnasta lopuksi käytännöllinen talvisuunnitelma. Merkitse, milloin kasvit siirtyvät sisään, kuinka usein niiden oloja seurataan ja kuka vastaa hoidosta poissaolosi aikana. Varaa seurannalle aikaa myös silloin, kun sää muuttuu nopeasti tai kasvihuone lämpenee auringossa. Hoitajan pitää tietää kasviryhmien tavoitteet, mittareiden sijainnit ja sovitut toimintarajat, eikä vain lämmittimen asetus. Päätä myös etukäteen, mitä tehdään, jos tilan olot eivät vastaa tavoitetta. Onko herkimmille kasveille toinen paikka, vai voidaanko talvikasvatuksen aloitusta siirtää myöhemmäksi? Kaikkien kasvien ei tarvitse viettää koko talvea samassa tilassa, jos niiden tarpeet tai käytettävissä oleva varustelu eivät sovi yhteen. Aloita rajatulla kasvimäärällä, jos tilan talvioloista ei vielä ole havaintoja. Suunnitelman onnistumista voi arvioida keväällä vertaamalla kasvien kuntoa, mittaustietoja ja toteutunutta käyttöä alkuperäiseen tavoitteeseen. Jos pakkassuojaus riitti talvetukseen, korkeampaa lämpötilaa ei tarvitse valita seuraavalle kaudelle vain varmuuden vuoksi. Jos taas tavoitteena oli aktiivinen kasvu, tarkastele lämpöä, valoa ja hoitoa yhdessä ennen muutoksia. Näin talvikäyttöä voidaan kehittää todellisten havaintojen perusteella.
Usein kysyttyä
Mitä lämpötilaa kasvihuoneen pakkassuojauksessa kannattaa tavoitella?
Yhtä kaikille kasveille sopivaa lukua ei ole. Tarkista kylmänsieto kasvilajikohtaisesta hoito-ohjeesta ja huomioi, koskeeko vähimmäislämpötila lyhyttä kylmäjaksoa vai pidempää talvetusta. Mittaa myös kasvuston läheltä: termostaatin asetus ei kerro, millaisissa oloissa kasvit todellisuudessa ovat.
Riittääkö lämmittämätön kasvihuone kasvien talvetukseen?
Sitä ei voi olettaa pakkasettomaksi. Kasvihuone voi lämmetä auringossa, mutta lämpötila vaihtelee sään ja rakenteen mukaan ja laskee yöllä. Lämmittämätön tila sopii vain kasveille, joiden kylmänsieto riittää todellisiin oloihin. Seuraa minimi- ja maksimilämpötilaa ennen kuin jätät kasvit talveksi sinne.
Voiko talvella kasvattaa, jos kasvihuone pysyy lämpimänä?
Lämpö yksin ei takaa kasvua. Kasvi tarvitsee myös lajille ja kasvuvaiheelle sopivaa valoa, kosteutta ja ilmanvaihtoa. Talven vähäinen luonnonvalo voi rajoittaa kasvua, vaikka lämpötila olisi korkea. Selvitä kasvin vaatimukset kokonaisuutena ja arvioi valaistus erikseen.
Voinko käyttää samaa lämpötavoitetta kaikille kasveille?
Vain jos kasvien tarpeet sopivat yhteen. Toiset talvehtivat viileässä, kun taas toiset tarvitsevat suojaa jo melko viileiltä oloilta tai jatkavat kasvua. Yhteinen asetus valitaan käytännössä herkimmän ryhmän mukaan, mikä voi lisätä lämmitystarvetta. Eri tarpeet kannattaa tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan ryhmitellä.
Miten kasvihuoneen lämmityskustannusta voi arvioida?
Tarvitset arvion kasvihuoneen lämpöhäviöstä, tavoitelämpötilasta, lämmittimen dokumentoiduista tiedoista, käyttöajasta ja oman sähkösopimuksesi tai muun energian hinnasta. Tarkastele eri sääjaksoja ja käyttötilanteita, älä oleta lämmittimen käyvän aina samalla teholla. Ilman näitä lähtötietoja yleinen kustannusluku olisi arvailua.
Valitse talvitavoite sen mukaan, mitä kasvien on tarkoitus tehdä. Pelkkään talvetukseen voi riittää pakkassuojaus, jos kasvilajikohtainen kylmänsieto tunnetaan ja mitatut olot pysyvät sen rajoissa. Aktiivinen kasvatus vaatii lisäksi sopivan valon ja kosteuden hallinnan. Kun vertaat kasvihuonetta ja lämmitintä, nojaa valitun kokoonpanon tietoihin ja todellisiin mittauksiin. Näin talven suunnitelma palvelee kasveja eikä perustu oletukseen siitä, mitä lämmin kasvihuone tai pakkassuojaus automaattisesti tarkoittaa.
