Pelargonien talvetus kasvihuoneessa
RUUKKUKASVIEN TALVETUS
Pelargonien talvetus kasvihuoneessa onnistuu, kun kasvin talvihoito sovitetaan tilan todelliseen lämpöön ja valoon. Viileässä pidetty pelargoni kuluttaa vähän vettä ja kasvaa hitaasti; valoisassa, maltillisen lämpimässä se voi jatkaa kasvua. Kasvihuoneen päivälämpö ei silti kerro yöstä, eikä rakenne yksin takaa pakkassuojaa. Siksi tärkeintä on mitata lämpöä kasvien tasolta, seurata ruukkujen kuivumista ja erottaa lepäävän kasvin hoito aktiivisesti kasvavan kasvin hoidosta. Myös lajiryhmä ja lajike vaikuttavat siihen, millaiset olot ovat sopivat.
Kasvihuoneen valinta 1
Pelargonin talvetus levossa tai kasvussa
Pelargonilla tarkoitetaan tässä ruukussa kasvatettavaa Pelargonium-suvun kasvia, ei pihan monivuotista kurjenpolvea (Geranium). Talvetusta ei kannata ajatella vain kesähoidon jatkona: viileässä kasvihuoneessa kasvu hidastuu ja vedentarve pienenee, kun taas valoisassa ja hieman lämpimämmässä paikassa kasvi voi tehdä uusia versoja. Viileässä pidetty pelargoni voi silti säilyttää lehtensä, joten se ei välttämättä ole täysin lepotilassa. Kasvuun jäävä pelargoni ei puolestaan automaattisesti kuki talvella. Valitse tapa kasvin kunnon sekä kasvihuoneen yöaikaisen lämpötilan ja talvivalon perusteella, älä sen mukaan, miltä tila tuntuu aurinkoisena iltapäivänä. Erota myös talvetuksen tavoite kukinnan tavoittelusta: vanhan emokasvin säilyttäminen kevääseen ei edellytä, että se tuottaa koko talven uusia kukkia. Kasvun hidastuminen on eri asia kuin kasvin heikkeneminen. Kiinteät varret ja terveet jäljelle jäävät lehdet kertovat tilanteesta enemmän kuin uusien versojen määrä. Jos säilytät erityisen tärkeää lajiketta, kirjaa sen nimi ja aiempi talvetustapa muistiin, jotta voit verrata kasvin vointia aikaisempiin talviin.
Viileä talvetus sopii, jos pystyt pitämään ruukut pakkaselta suojassa ja vähentämään kastelua kasvun hidastuessa. Kasvun ylläpito puolestaan edellyttää riittävää valoa ja sopivaa lämpötilaa myös yön yli. Jos kasvi on lämpimässä mutta hämärässä, versot voivat venyä heikoiksi; jos se on kylmässä ja märässä, juuristo voi kärsiä. Kun talvetat useita pelargoneja, ryhmittele ne niiden talvisen kasvun ja hoitotarpeen mukaan. Lepotalvetus ja kasvun ylläpito ovat hoitotapoja, eivät kaikille lajiryhmille ennalta määrättyjä vaatimuksia. Näin samankaltaista hoitoa tarvitsevien kasvien kastelu ja seuranta on helpompi järjestää.
Pelargonin sopiva talvilämpötila
Kasvihuone voi lämmetä aurinkoisena päivänä mutta jäähtyä nopeasti yön aikana. Päivälämpö ei siksi kerro, millaisissa oloissa ruukut viettävät yön. Seuraa lämpöä minimi–maksimilämpömittarilla kasvien ja ruukkujen korkeudelta, ei vain katonrajasta tai kasvihuoneen ulkopuolelta. Jos kasvihuoneessa on selvästi eri lämpöisiä kohtia, mittaa ainakin sieltä, missä aiot pitää kasveja. Sijoita mittari niin, ettei suora auringonpaiste tai lämmittimen läheisyys vääristä kuvaa kasvien oloista. Kirjaa alimmat lämpötilat ja tarkista mittarin muistin nollaus käyttöohjeesta, jotta tiedät, miltä ajalta lukema on. Myös lehtien ja ruukkujen sijainti suhteessa kylmiin pintoihin kannattaa huomioida: käytävän keskeltä mitattu lämpötila ei välttämättä kuvaa lasin vieressä olevan kasvin oloja. Älä odota ensimmäiseen pakkasyöhön asti ennen kuin teet suunnitelman. Päätä etukäteen, minne ruukut voidaan siirtää ja miten ne saadaan sinne, jos lämpö laskee liian alas tai lämmitys keskeytyy. Lämmitykseen perustuvan talvetuksen turvallinen toteutus kannattaa tarvittaessa arvioida ammattilaisen kanssa.
Brittiläisen puutarha-alan järjestön RHS:n pelargoniopas suosittelee ruukkukasvien talvetukseen valoisaa, ilmavaa ja pakkasetonta paikkaa. Oppaan mukaan monet pelargonit voivat jatkaa kukintaa 7–10 °C:ssa. Tätä havaintoa ei pidä tulkita kaikkien pelargonien tarkaksi talvetuslämpötilaksi, kylmänsietorajaksi tai lupaukseksi talvikukinnasta. Oppaassa ei anneta kotipelargoneille, riippapelargoneille ja kuningaspelargoneille erillisiä talvilämpötiloja. Selvitä siksi erityisesti erikoislajikkeen hoitotarpeet sen kasvattajalta ja arvioi lämpötilaa yhdessä valon sekä kasvin voinnin kanssa. Kasvihuoneen ilmoitettu pinta-ala ei kerro sen talvilämpötilasta: esimerkiksi alumiinisten kasvihuoneiden valikoimassa pinta-alat ulottuvat 3,77 m²:stä 28,08 m²:iin. Vertaa siis erikseen tilan kokoa ja sitä, pystytkö hallitsemaan talvioloja.
Kasvihuoneen valinta 2
Kuinka paljon valoa kasvava pelargoni tarvitsee?
Kasvua jatkava pelargoni tarvitsee valoa, ei pelkästään lämmintä paikkaa. Suomen talvella päivänvalo on vähäistä, joten kirkkaaltakin tuntuva kasvihuone voi olla kasville hämärä. RHS:n oppaassa kasvihuoneessa pidettäville pelargoneille suositellaan valoisaa paikkaa ja suojaa polttavalta keskipäivän auringolta. Ryhmien välillä on myös eroja: kuningaspelargonit suosivat kasvukaudella puolivarjoa, kun taas kotipelargonit sietävät jonkin verran varjoa. Tämä ei tarkoita, että kuningaspelargonia pitäisi varjostaa valmiiksi hämärässä talvitilassa. Sijoita ruukut niin, etteivät korkeammat kasvit tai tarvikkeet peitä niiden valoa. Tarkastele erityisesti alempia hyllyjä: ylempi ruukkurivi voi varjostaa niitä huomattavasti. Jos versot venyvät pitkiksi ja vaaleiksi, tarkista valon ja lämpötilan suhde. Lisälannoitus ei korjaa liian vähäistä valoa. Lisävalo voi olla tarpeen, jos haluat ylläpitää kasvua talven yli. Sen soveltuvuus kosteaan kasvihuonetilaan ja turvallinen käyttö on selvitettävä erikseen. Vertaa uusien lehtien kokoa, väriä ja versojen pituutta kasvin aiempaan kasvuun; hitaasti kasvavan pelargonin hoito ei ole sama kuin voimakkaasti versovan kasvin.
Viileässä levossa olevan pelargonin ei tarvitse kasvaa talven aikana, joten sen valontarve on pienempi kuin aktiivisella kasvilla. Tämä ei silti tarkoita, että lehdellisen ruukkukasvin voisi huoletta pitää lämpimässä ja pimeässä. Seinän, puiden ja muiden rakenteiden varjot vaikuttavat siihen, kuinka paljon valoa kasvihuoneeseen tulee, ja niiden vaikutus riippuu paikasta. Jos vertaat seinäkasvihuoneiden vaihtoehtoja, huomioi rakennuksen ja lähiseinän varjostus erikseen: valikoiman 3,69–14,34 m²:n pinta-alat kertovat koosta, eivät kasvupaikan valoisuudesta. Tarkastele varjoja myös silloin, kun aurinko on matalalla.
Pelargonien valmistelu ennen kasvihuoneeseen siirtoa
Tarkista kasvit ennen siirtoa ja tee se hyvissä ajoin ennen pakkasriskiä. Katso lehtien alapinnat, versojen haarakohdat ja ruukun pinta. Tutki myös tiheän kasvuston sisäosat, joihin kuihtuneita kukkia voi jäädä huomaamatta. Erota epäilyttävä tai tuholaisia kantava yksilö muista, jotta ongelma ei leviä koko kokoelmaan. Uuden kasvin sijoittaminen heti vanhojen väliin vaikeuttaa myöhemmin sen selvittämistä, mistä mahdollinen ongelma alkoi. Poista kuolleet lehdet, kuihtuneet kukinnot ja selvästi vioittuneet osat. Leikkauksen ajankohta riippuu talvetustavasta: RHS:n mukaan valoisassa talvetettavan ruukkupelargonin voi leikata syksyllä pienemmäksi, mutta kasvussa säilytettävän kasvin voimakkaan leikkauksen voi jättää kevääseen. Syysleikkaus vähentää tilantarvetta, ja leikattu kasvi tarvitsee talvella hyvin vähän vettä. Älä silti sovella samaa leikkausta automaattisesti kaikkiin lajikkeisiin, vaan huomioi kasvin kunto ja lajiryhmän ohjeet. Käsittele pitkiä versoja varovasti siirron aikana. Merkitse muistiin, mitä kasville tehtiin ennen siirtoa: silloin talven aikana ilmeneviä muutoksia on helpompi arvioida. Tarkista vielä ruukun vedenpoisto ja aluslautasen kunto ennen lopullista sijoittamista.
Vähennä kastelua vähitellen, jos siirto viileään paikkaan hidastaa kasvua. Älä kuitenkaan kuivata juuripaakkua läpikotaisin jo ennen kuin tiedät, millaisissa oloissa kasvi talvehtii. Tyhjennä aluslautaset ja poista ruukun ympäriltä kuolleet kasvinosat, jotta ne eivät jää kosteuden keskelle. Merkitse kasvien lajikkeet tai ryhmät, jos ne eivät ole enää muuten tunnistettavissa; nimilappu auttaa muistamaan, mitkä tarvitsevat enemmän valoa tai eri lämpötilan. Jos haluat pitää käsineet ja muut hoitotarvikkeet erillään ruukkualasta, voit vertailla sisäänrakennetulla säilytystilalla varustettuja kasvihuoneita. Valikoiman pinta-alat ovat 5,52–28,08 m²; tarkista mallikohtaisista tiedoista, millainen säilytystila juuri tuotteeseen kuuluu.
Kasvihuoneen valinta 3
Kasvihuoneessa kasvavan pelargonin talvihoito
Kasvussa pidettävälle pelargonille valitaan mahdollisimman tasainen, valoisa paikka. Kasvu on talvella usein hitaampaa kuin kesällä, joten kasvi ei tarvitse kesäistä määrää vettä tai ravinteita. Lämmin ilma ja vähäinen valo voivat saada versot kasvamaan pitkiksi ja harvoiksi; tällöin lämpötilan maltillistaminen voi olla hyödyllisempää kuin lisälannoitus. Seuraa nimenomaan uutta kasvua: vanhojen lehtien säilyminen ei yksin tarkoita, että kasvi kasvaa aktiivisesti. Uusien lehtien avautuminen ja versojen pidentyminen auttavat arvioimaan hoidon tarvetta. Tarkista myös, kasvaako pelargoni tasaisesti vai vain valon puolelta. Ruukun asentoa voi tarvittaessa muuttaa varovasti, jos versot suuntautuvat voimakkaasti yhteen suuntaan. Jätä ruukkujen väliin tilaa, jotta pystyt tarkastamaan lehdet ja kastelemaan jokaisen kasvin erikseen. Poista kuihtuneet kukat ja kellastuneet lehdet sitä mukaa kun niitä ilmestyy, mutta vältä terveiden lehtien tarpeetonta nyppimistä. Jos kasvi tekee talvella nuppuja, tarkkaile sen kokonaiskuntoa äläkä lisää vettä tai lannoitetta pelkästään kukkien perusteella. Kukinta ei poista tarvetta sovittaa hoitoa valoon ja kasvualustan kuivumiseen.
Lannoita vasta, kun kasvi todella tekee uutta kasvua, ja noudata lannoitteen käyttöohjetta. Jos versot eivät kasva ja valo on niukkaa, lannoitteesta ei ole hyötyä samalla tavoin kuin aktiivisena kasvukautena. Kasvihuoneen tilaa arvioidessa laske ruukkujen lisäksi mukaan hoitoreitti ja työskentelytila. Jos kasvihuoneella on suuren ruukkukokoelman lisäksi muitakin käyttötarkoituksia, Tilava kasvihuone -valikoiman 47–70 m²:n pinta-alaluokka tarjoaa yhden kokoluokan vertailukohdan. Pelargonien talvetus yksinään ei kuitenkaan edellytä näin suurta tilaa: käytännöllisyys riippuu kasvien määrästä ja siitä, pääsetkö niiden luo.
Pelargonien kastelu talvella
Viileässä levossa olevan pelargonin vedenkulutus on pieni. Tarkista mullan kosteus ennen kastelua esimerkiksi tunnustelemalla pintaa ja nostamalla ruukkua: keventynyt ruukku voi kertoa kuivumisesta paremmin kuin kalenteriin merkitty kastelupäivä. Pelkkä kuiva pinta ei kuitenkaan osoita, että koko juuripaakku olisi kuiva. Syvemmän kasvualustan kosteutta voi arvioida varovasti ruukun reunalta juuria tarpeettomasti vaurioittamatta. Opettele tunnistamaan kunkin ruukun paino kastelun jälkeen ja sen keventyminen kuivumisen aikana. Kastele niin, että juuripaakku saa kosteutta, ja anna ylimääräisen veden valua pois. Älä jätä ruukkua seisomaan täyteen aluslautaseen. Kylmässä kasvualusta kuivuu hitaasti, joten usein toistettu pieni kastelu voi pitää juuret jatkuvasti märkinä. Toisaalta ruukkua ei ole tarkoitus päästää täysin rutikuivaksi. Ruukun materiaali, kasvualustan rakenne ja juurten täyttämä tila vaikuttavat siihen, miten vesi jakautuu ja poistuu. Jos vesi valuu heti läpi mutta paakku tuntuu edelleen kuivalta, älä tulkitse valumista todisteeksi tasaisesta kastumisesta. Tarkista tilanne uudelleen ennen seuraavaa kastelua.
Kasvussa olevan pelargonin kastelutarve vaihtelee valon, lämpötilan, ruukun koon ja lehtimäärän mukaan. Esimerkiksi valoisassa kasvava, lehtevä riippapelargoni käyttää yleensä enemmän vettä kuin viileässä hidastunut kotipelargoni, mutta tästäkään ei seuraa yhtä kaikille sopivaa kasteluväliä. Anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä ja tarkista ruukut yksitellen; pienet ruukut voivat kuivua nopeammin kuin suuret. Talvikastelussa auttaa, jos kasvien luo pääsee helposti. Esimerkiksi rajoitetun erän alumiinikasvihuoneiden pinta-alat vaihtelevat 3,77 m²:stä 28,08 m²:iin, mutta pinta-ala ei yksin kerro, jääkö ruukuille ja kulkureitille riittävästi tilaa.
Kasvihuoneen valinta 4
Ilmanvaihto ja ilmankosteus talvetuksessa
Kasvihuoneen pinnoille voi tiivistyä kosteutta, kun kostea ilma kohtaa kylmän pinnan. Runsas kondenssivesi on syy tarkastella tilan kosteutta ja ilmanvaihtoa, mutta se ei yksin kerro kasvien lehtien olosuhteista. Tarkista, jääkö lehdistö märäksi ja tippuuko katosta vettä samojen ruukkujen päälle. Pelargonien ympärille kannattaa jättää tilaa, jotta lehdet eivät ole tiiviisti vastakkain ja ilma pääsee liikkumaan kasvien lomassa. Myös tiheästi täytetyt hyllyt ja ruukkujen ympärille jätetyt suojat voivat estää ilman liikkumista paikallisesti. Ilmankosteusmittari auttaa seuraamaan muutoksia, mutta yksittäistä lukemaa hyödyllisempää on tarkkailla, milloin kosteus lisääntyy ja miten kauan märkyys jatkuu. Tuuleta silloin, kun ulko- ja sisäolosuhteet sen sallivat, ja seuraa samalla kasvien tasolla olevaa lämpötilaa. Pitkä tuuletus kylmällä säällä voi pudottaa lämpöä liikaa. Kosteutta lisääviä tekijöitä ovat myös seisova kasteluvesi ja märät kasvijätteet, joten ilmanvaihdon rinnalla kannattaa vähentää niiden kertymistä. Tavoitteena ei ole kuivattaa kasvualustaa mahdollisimman nopeasti vaan välttää pitkäkestoista märkyyttä kasvustossa.
Pelargonien lehtiä ei tarvitse sumuttaa talvella. Märkä lehdistö ja huono ilmanvaihto voivat edistää harmaahomeen kaltaisia ongelmia, etenkin jos kukkien ja lehtien kuolleita osia jää kasvustoon. Kasvihuonetta valitessa selvitä mallikohtaisesti, millaiset ilmanvaihtoratkaisut tuotteeseen kuuluvat; pelkkä mallin nimi ei kerro niiden määrästä tai sijainnista. Prestige-kasvihuoneiden valikoiman pinta-alat ovat 3,77–28,08 m², mutta myös ilmanvaihdon toteutus ja huollettavuus on tarkistettava tuotekohtaisista tiedoista. Kasvien talvetuksessa toimiva ilmankierto ei korvaa lämpötilan seurantaa.
Tuholaiset ja oireet talvikaudella
Tarkista lehtien alapinnat ja versojen kärjet säännöllisesti. Pelargoneissa voi esiintyä esimerkiksi kirvoja, jauhiaisiä ja punkkeja; hieno seitti, pienet hyönteiset tai lehtien tahmeus ovat syitä tutkia kasvi tarkemmin. Katso oireilevaa lehteä sekä ylä- että alapuolelta ja vertaa sitä saman kasvin terveisiin lehtiin. Tarvittaessa suurennuslasi tai lähikuva auttaa havaitsemaan pieniä tuholaisia. Ulkoa kasvihuoneeseen tuotavat kasvit kannattaa tarkastaa ennen kuin ne sijoitetaan muiden viereen. Jos löydät tuholaisen, eristä kasvi ja tarkista myös sen lähellä olevat ruukut. Merkitse oireiden sijainti ja havaintopäivä muistiin, jotta huomaat, leviääkö ongelma uusiin versoihin vai pysyykö se yksittäisissä lehdissä. Tunnista ongelma ennen torjuntaa ja noudata mahdollisen kasvinsuojelutuotteen käyttöohjetta. Varmista erityisesti, että tuotteen käyttökohde ja käyttöympäristö vastaavat omaa tilannettasi. Yksittäisen lehden kellastuminen ei vielä todista tuholaista tai tautia, joten katso samalla kasvin yleiskunto ja kasvualustan kosteus. Älä muuta kastelua, lannoitusta ja lämpötilaa yhtä aikaa vain yhden epäselvän oireen perusteella.
Pitkiksi venyvät, vaaleat versot viittaavat usein siihen, että valoa on liian vähän suhteessa lämpöön. Kellastuneita alalehtiä voi tulla myös luonnollisesti, mutta jos niitä ilmestyy paljon ja multa on märkä, tarkista kastelu ja juuriston olot. Harmaa nukka kuolleissa kasvinosissa voi olla harmaahometta; poista vaurioituneet osat ja vähennä kosteuden kertymistä. Kuivaksi päässyt kasvi taas voi nuokkua, vaikka kasvualusta ei olisi märkä. Oireiden tutkiminen on helpompaa, kun lehtiin pääsee käsiksi: esimerkiksi pyramidinmuotoisten kasvihuoneiden valikoiman pinta-alat ovat 5,53–18,9 m², mutta kasvien välinen tila ja huoltoreitit on suunniteltava erikseen.
Kasvihuoneen valinta 5
Kasvihuoneen koko ja käytännön järjestelyt
Laske ensin talvetettavien ruukkujen määrä ja arvioi, miten usein niitä pitää tarkastaa ja kastella. Mittaa tilantarve lehdistön, ei pelkästään ruukun pohjan mukaan. Pelkkä ruukkualalle mahtuminen ei riitä, jos takaosan kasveihin ei yllä tai lehdet jäävät muiden taakse. Varaa reitti ruukkujen siirtämiseen ja tilaa kasvien väliin, jotta voit etsiä tuholaisia ja poistaa kuolleita osia. Riippapelargonien versot voivat tarvita tilaa sivuille tai alas sen mukaan, miten ruukut asetetaan. Mittaa siksi myös hyllytasojen välinen vapaa korkeus ja huomioi, etteivät alaspäin kasvavat versot peitä alempia kasveja. Varmista hyllyjen soveltuvuus kasteltujen ruukkujen painolle niiden valmistajalta. Tee halutessasi sijoitussuunnitelma ruukkujen ja kulkureittien todellisilla mitoilla ennen kasvihuoneen valintaa. Jos pidät samassa kasvihuoneessa sekä lepääviä että aktiivisesti kasvavia pelargoneja, arvioi ensin, voidaanko niiden erilaiset olot todella toteuttaa. Pelkkä sijoittaminen eri puolille kasvihuonetta ei takaa erillisiä lämpötiloja. Jos sopivia olosuhteita ei voida järjestää molemmille, talvetus kahdessa eri tilassa voi olla käytännöllisempi ratkaisu.
Mallia vertaillessa tarkista ilmoitetun pinta-alan lisäksi sisätilan mitat, käyttökelpoinen korkeus, ovien ja tuuletusaukkojen sijainti sekä se, miten ruukut voi sijoittaa. Tuotteen nimi tai kasvihuoneen muoto ei yksin kerro, kuinka hyvin omat hyllyt ja kasvit tilaan sopivat. Esimerkiksi T-mallisten kasvihuoneiden vaihtoehtojen ilmoitetut pinta-alat ovat 16,52–30 m²; arvioi kokoluokan ohella pohjaratkaisua ja kulkutilaa. Jos aiot ylläpitää kasvihuoneessa talvilämpöä, selvitä erikseen, pystytäänkö tavoiteolosuhteisiin ja turvalliseen lämmitykseen. Kasvihuoneen pinta-ala ei itsessään ole lupaus pakkassuojasta.
Keväällä takaisin aktiiviseen kasvuun
Kun päivät pitenevät ja kasvi alkaa tehdä uusia lehtiä, lisää hoitoa vähitellen. Nosta kastelun määrää kasvin kulutuksen mukaan sen sijaan, että palaisit heti kesärytmiin. Tarkista samalla juuripaakku: jos juuret täyttävät ruukun tiiviisti tai kasvualusta on tiivistynyt, ruukunvaihto voi olla tarpeen. Pelkät vedenpoistoreiästä näkyvät juurenkärjet eivät vielä yksin ratkaise vaihtotarvetta. Arvioi myös, kuivuuko ruukku nopeasti ja onko kasvin kasvuun enää riittävästi tilaa. Valitse vedenpoistoltaan toimiva ruukku äläkä siirrä pientä juuripaakkua tarpeettoman suureen multamäärään, joka voi pysyä pitkään märkänä. Poista talven aikana kuivuneet ja vaurioituneet versot. Muotoiluleikkausta suunnitellessa tarkista lajiryhmän hoito-ohjeet ja huomioi kasvin kunto sekä mahdolliset nuput; kaikkia pelargoneja ei tarvitse käsitellä samalla tavalla. Vältä useiden voimakkaiden muutosten tekemistä kerralla. Aloita lannoitus vasta, kun kasvu on selvästi käynnissä, ja huomioi, saako kasvi uudesta kasvualustasta jo ravinteita. Keväisen hoidon onnistumista arvioidaan uusista terveistä lehdistä ja tasapainoisesta kasvusta, ei vain kastelu- tai lannoituskertojen lisääntymisestä.
Kasvihuoneesta ulos siirrettävä pelargoni totutetaan vähitellen kirkkaampaan aurinkoon ja ulkoilmaan. Suora siirto varjoisasta talvipaikasta paahteeseen voi rasittaa lehtiä, ja kylmät yöt voivat vahingoittaa kasvia. Etene kasvin voinnin ja paikallisten olosuhteiden mukaan; pelkkä lämmin päivä ei vielä kerro, ovatko ulko-olot sopivat. Jos kasvi viettää kevään kasvihuoneessa, seuraa sen lämpöä myös tuuletuksen aikana. Talvella käytetty lepo- tai kasvatusrytmi vaihtuu kesähoidoksi vähitellen, kun kasvin kasvu, valo ja lämpötila tukevat sitä.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko pelargonit talvettaa lämmittämättömässä kasvihuoneessa?
Vain jos lämpötila pysyy kasveille sopivana eikä ruukkuihin tai kasvustoon pääse pakkanen. Lämmittämätön kasvihuone ei itsessään takaa pakkassuojaa, ja lämpö voi pudota öisin nopeasti. Seuraa minimiä kasvien korkeudelta. Jos et pysty pitämään tilaa riittävän lämpimänä, siirrä ruukut talveksi muuhun pakkaselta suojattuun paikkaan.
Mikä lämpötila sopii pelargonien talvetukseen?
RHS suosittelee ruukussa talvetettaville pelargoneille valoisaa, ilmavaa ja pakkasetonta paikkaa. Sen mukaan monet pelargonit voivat jatkaa kukintaa 7–10 °C:ssa, mutta tämä ei ole kaikkien lajikkeiden talvetussuositus tai kylmänsietoraja. Selvitä oman lajikkeesi tarpeet ja seuraa erityisesti kasvihuoneen yölämpötilaa. Lämpötilaa on arvioitava yhdessä valon ja kasvin kasvun kanssa.
Kuinka usein pelargoneja kastellaan talvella?
Kiinteää kasteluväliä ei ole. Tarkista mullan kuivuminen ja ruukun paino: viileässä levossa olevaa kasvia kastellaan niukasti, kasvussa olevaa useammin. Anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä, mutta älä päästä juuripaakkua kuivumaan läpikotaisin. Tyhjennä aluslautaselle jäänyt vesi.
Voiko pelargonin talvettaa pimeässä?
Viileässä pidetyn, lähes lepäävän kasvin valontarve on pienempi kuin aktiivisesti kasvavan pelargonin, mutta pimeä ja lämmin tila on huono yhdistelmä: versot voivat venyä ja heikentyä. Jos kasvi säilyttää lehtensä, sille on hyvä tarjota valoa. Kasvua jatkavan pelargonin pitää olla selvästi valoisammassa paikassa.
Voiko eri pelargonilajikkeita talvettaa yhdessä?
Voi, jos niille sopivat samankaltaiset lämpö- ja valo-olot. Ryhmittele lähes levossa pidettävät kasvit erilleen kasvua jatkavista ja seuraa ruukkuja yksitellen, sillä niiden kuivuminen voi olla erilaista. Tarkista myös ulkoa tuotujen kasvien lehdet ja varret tuholaisten varalta ennen kuin sijoitat ne muiden kasvien viereen.
Pelargonien talvetuksessa lämpötila, valo ja kastelu on sovitettava yhteen. Viileässä lähes levossa olevan kasvin hoito eroaa valoisassa kasvua jatkavan pelargonin hoidosta, eikä sama kastelurytmi välttämättä sovi vierekkäisillekään ruukuille. Kasvihuoneen tärkeimmät käytännön ominaisuudet ovat mahdollisuus ylläpitää tarvittavia oloja ja päästä tarkastamaan jokainen kasvi. Talven tavoitteena on säilyttää pelargonit hyväkuntoisina kevääseen; jatkuva kukinta tai runsas versominen ei ole onnistumisen edellytys.
