Puulämmitteisen saunan käyttökulut: arvioi polttopuun hinta
Puusaunan käyttökulut
Puusaunan polttopuukulu selviää parhaiten omasta käytöstä ja paikallisesta hinnasta, ei yleisestä kulutusluvusta. Mittaa yhdellä lämmityskerralla käytetty puumäärä, selvitä ostamasi puuerän yksikköhinta ja kerro kulutus hinnalla samaa mittayksikköä käyttäen. Näin saat arvion käyttökerralle ja voit sovittaa sen omaan käyttökauteesi. Laskelma kuvaa polttopuun kustannusta eikä oleta, että puulämmitys olisi aina halvin vaihtoehto.
Laskelmaan tarvittavat tiedot 1
Mitä polttopuukulu kattaa?
Puulämmitteisen saunan käyttökuluista polttopuu kannattaa laskea erilleen hankintamenoista. Tässä laskelmassa arvioidaan lämmityksessä käytetyn polttopuun kustannusta. Saunarakennuksen ja kiukaan ostohinta, niiden kuljetus ja asennus sekä huollot ja korjaukset kuuluvat eri riveille. Polttopuun toimitusmaksu voidaan sen sijaan sisällyttää puuerän ostokustannukseen. Erottelu auttaa vastaamaan täsmälliseen kysymykseen: kuinka paljon juuri yksi saunomiskerta kuluttaa ostettua polttopuuta euroina? Se ei vielä kerro kaikkia saunan omistamisen menoja. Myös puun ostamiseen käytetty raha ja käytetyn puun kustannus ovat eri asioita. Kerralla hankittu erä voi riittää usealle kaudelle, joten koko ostolaskua ei pidä merkitä yhden kauden kulutukseksi, jos osa puusta jää varastoon. Merkitse laskelman alkuun tarkasteltava ajanjakso, jotta hankinnat ja kulutus eivät sekoitu myöhemminkään.
Päätä, sisällytätkö arvioon vain polttopuut vai myös ostetut sytykkeet. Jos sytykkeet ovat mukana, niiden käyttökertakohtainen osuus lisätään puukulun rinnalle eikä piiloteta puun yksikköhintaan. Omasta metsästä saatu tai muuten maksutta hankittu puu tarvitsee oman rajauksensa: ostohinta voi puuttua, mutta käsittelystä ja kuljetuksesta voi syntyä menoja. Oman työn voi kirjata ajankäyttönä tai arvioida erikseen rahaksi, kunhan laskentatapa näkyy eikä työ sekoitu ostetun puun hintaan. Saunan hankintavaiheessa esimerkiksi HCF-300-saunan tuotetiedot kuuluvat rakennuksen ja toimitussisällön tarkasteluun. Polttopuubudjetti tehdään niiden rinnalle erillisenä laskelmana. Näin rakennuksen hintaa, puuerän ostolaskua ja lämmityskerran polttoainekulua ei tule vahingossa verrattua keskenään. Sama rajaus kannattaa säilyttää myös silloin, kun myöhemmin vertaat eri hankintatapoja tai lämmitysmuotoja.
Mittaa yhden lämmityskerran puunkulutus
Määritä ensin, mitä tarkoitat yhdellä käyttökerralla. Käytännöllinen rajaus on yksi lämmitys ja siihen liittyvä saunominen, alkaen sytytyksestä ja sisältäen kaikki tähän käyttökertaan lisätyt puut. Jos samalla lämmityksellä saunoo useampi ryhmä, kyse on edelleen yhdestä lämmityskerrasta, mutta merkitse ryhmät ja käytön kesto muistiin. Varaa mitattu puumäärä erilleen muusta varastosta ja kirjaa mahdolliset lisäykset. Vähennä lopuksi käyttämättä jäänyt puu samalla mittaustavalla. Koko sisään kannettu määrä ei ole kulutus, jos osa jää seuraavaan kertaan. Tavoitteena on seurata kiukaaseen käytettyä polttopuuta, ei arvioida tulipesään jäänyttä materiaalia. Mittaamista varten ei tarvitse muuttaa lämmitystapaa tai käsitellä kuumaa kiuasta. Tee puiden mittaukset turvallisesti ennen käyttöä ja kirjaa tiedot niin, etteivät myöhemmin tehdyt lisäykset unohdu. Kirjanpidossa lähtömäärä, lisäykset ja käyttämättä jäänyt määrä kannattaa sijoittaa omiin sarakkeisiinsa. Niiden avulla kulutus voidaan laskea uudelleen, jos huomaat merkintävirheen. Jos joku muu lisää puita, sovi myös hänen kanssaan lisäysten kirjaamisesta. Mittaamatta jäänyttä lisäystä ei pidä korvata huomaamatta arvauksella: merkitse käyttökerta puutteellisesti mitatuksi. Voit säilyttää sen käyttöpäiväkirjassa, mutta jätä se pois mitattuun kulutukseen perustuvasta keskiarvosta. Näin havaintojen määrä tarkoittaa todella kokonaan seurattuja lämmityksiä eikä kaikkia kalenteriin merkittyjä saunomiskertoja.
Punnitse puut tai käytä selkeästi määriteltyä astiaa. Punnituksessa vähennä astian paino ja käytä samaa vaakaa koko seurantajakson ajan. Astiamittauksessa astian koko, täyttötapa ja puiden asettelu vaikuttavat tuloksen vertailukelpoisuuteen, joten pidä ne mahdollisimman samanlaisina. Merkitse myös vajaat astialliset; pelkkä täysien kantokertojen laskeminen voi jättää osan kulutuksesta pois. Toista mittaus useammalla tavallisella käyttökerralla ja säilytä jokainen havainto erikseen. Kirjanpidon tunnisteeksi käy saunamalli, mutta lisää sen rinnalle todellinen kiuas ja muut olennaiset kokoonpanotiedot. Jos harkitset LCF-300-mallia, selvitä ensin tarkasteltavan toimituksen kiuaskokoonpano. Pelkkä tuotesivun nimi ei osoita, millä kiukaalla mahdollinen kulutushavainto on saatu. Jos mittaustapa vaihtuu kesken seurannan, merkitse vaihtumispäivä ja pidä eri tavoilla saadut havainnot erillään, kunnes niiden vertailukelpoisuus on varmistettu.
Laskelmaan tarvittavat tiedot 2
Sovita mittayksikkö ostotapaan
Polttopuuta voidaan ostaa painon, säkin tai tilavuuden mukaan. Tilavuushinnassa tarkista, puhutaanko irto-, pino- vai kiintokuutiosta: nimitykset eivät tarkoita samaa mittaustapaa. Säkkikin käy laskelman yksiköksi, jos tunnet ostettujen säkkien määrän ja pystyt mittaamaan kulutuksen samanlaisina säkkeinä tai niiden osuuksina. Kirjaa myyjän ilmoittama yksikkö kokonaisuudessaan ostotositteen yhteyteen. Pelkkä merkintä kuutio tai säkki ei välttämättä riitä myöhempään vertailuun. Jos käytät omaa kantokoria, se ei automaattisesti vastaa myyjän myyntiyksikköä, vaikka molemmat olisivat tilavuusmittoja. Korin koko ja täyttötapa ovat osa mittaustietoa. Eri pituiset tai eri tavoin ladotut klapit voivat täyttää saman astian eri tavalla, joten astiamittauksen tuloksia ei pidä käsitellä tarkempina kuin mittaustapa sallii. Yksikön täsmällinen kuvaus tekee laskelmasta myös myöhemmin ymmärrettävän.
Jos ostotapa ja oman mittauksen yksikkö eroavat, ne on muutettava samaksi ennen kustannuslaskua. Tilavuuden muuttaminen painoksi vaatii kyseistä puuerää koskevaa tietoa; yleinen oletus ei huomioi esimerkiksi puun kosteutta tai ladontaa. Säkeittäin ostetun erän voit punnita itse ja laskea hinnan mitattua kokonaispainoa kohti. Tällöin kulutus kannattaa mitata saman erän puista vastaavassa kunnossa. Jos punnitset vain osan erästä, tulos on otokseen perustuva arvio, ja tämä pitää merkitä laskelmaan. Säilytä alkuperäinen ostomäärä sekä käytetty muunnos, jotta lasku on tarkistettavissa. Oman kantokorin voi yhdistää ostoyksikköön mittaamalla, kuinka monta samalla tavalla täytettyä korillista tunnetusta puumäärästä saadaan. Kirjaa myös viimeinen vajaa korillinen. Näin saat kyseistä erää ja täyttötapaa koskevan suhteen, et yleistä muuntokerrointa kaikelle polttopuulle. Uuden erän erilainen klapikoko voi edellyttää uutta mittausta. Jos vastaavuutta ei pysty määrittämään luotettavasti, valitse toinen kulutuksen mittaustapa sen sijaan, että laskisit hinnan epävarman muunnoksen varaan. Saunoja vertailtaessa sama yksikkö helpottaa lukemista: esimerkiksi S-140-saunan mahdollinen kulutushavainto kirjataan samalla tavalla kuin muidenkin kokoonpanojen havainto. Mittayksikön yhtenäistäminen ei kuitenkaan yksin tee eri käyttötilanteista keskenään vertailukelpoisia; myös mittausten rajausten pitää vastata toisiaan.
Laske puuerälle paikallinen yksikköhinta
Käytä hintana ostamastasi puuerästä maksettua summaa tai oman alueesi myyjän ajantasaista tarjousta. Toteutunut ostohinta sopii jo käytetyn puun kustannuksen laskemiseen, kun taas uusi tarjous auttaa arvioimaan seuraavan erän menoja. Älä vaihda näitä huomaamatta kesken laskelman. Puuerän yksikköhinta saadaan jakamalla kokonaishinta ostetulla määrällä. Kiloina ilmoitetusta määrästä saadaan kilohinta ja säkkeinä ilmoitetusta määrästä säkkihinta. Tarkista, että hinnassa ja määrässä on kyse samasta toimituksesta ja että käytät lopullista maksettavaa summaa. Merkitse hinnan yhteyteen myyjä, päivämäärä ja puuerän kuvaus. Jos käytät tarjousta, säilytä myös tieto siitä, mitä määrä koskee ja mitkä maksut siihen sisältyvät. Näin voit myöhemmin erottaa hinnan muutoksen siitä, että uuden tarjouksen määrä tai toimitussisältö on erilainen.
Jos puuerän toimituksesta veloitetaan erikseen, lisää maksu kokonaishintaan silloin, kun haluat arvioida kotiin saadun puun todellista ostokustannusta. Jakaminen koko erän määrällä kohdistaa toimitusmaksun myös niihin puihin, jotka käytetään myöhemmin. Älä lisää samaa maksua tämän jälkeen uudelleen jokaisen saunomiskerran kuluihin. Jos samalla toimituksella hankitaan puuta useaan käyttötarkoitukseen, koko erälle laskettu yksikköhinta toimii lähtökohtana myös saunan osuudelle. Oman noutomatkan kulut voit käsitellä erillisellä rivillä, jos ne kuuluvat valitsemaasi rajaukseen. Saunarakennuksen toimitus on eri meno: esimerkiksi HC-150-mallin tuotesivulla tarkasteltavan saunan hankinta- ja toimitustiedot eivät kuulu puuerän yksikköhintaan. Pidä nämä menot erillään myös silloin, kun kokoat samalle taulukolle sekä hankintabudjettia että käyttökuluarviota. Tällöin taulukon yhteissumma ei myöskään näytä yhden lämmityskerran hinnalta.
Laskelmaan tarvittavat tiedot 3
Muodosta kustannus käyttökertaa kohti
Kun kulutus ja hinta ovat samassa yksikössä, lasku on suoraviivainen. Merkitse yhden lämmityskerran puumääräksi q, puuerän kokonaishinnaksi C ja ostetuksi määräksi U. Puun yksikköhinta on C ÷ U, ja käyttökerran polttopuukulu on q × (C ÷ U). Kulutuksen q ja ostomäärän U pitää olla samassa mittayksikössä. Jos molemmat ovat kilogrammoina ja kokonaishinta euroina, lopputulos on euroja käyttökertaa kohti. Kaava ei vaadi oletusta tavallisesta klapimäärästä tai valtakunnallisesta polttopuun hinnasta. Voit rakentaa taulukkoon sarakkeet päivämäärälle, puuerälle, kulutukselle, yksikköhinnalle ja käyttökerran kustannukselle. Laske yksikköhinta riittävällä tarkkuudella ja pyöristä vasta lopullinen rahasumma, jotta toistuva pyöristäminen ei vääristä kausisummaa. Tarkista vielä yksiköt ennen laskentaa: oikeakin kaava antaa väärän tuloksen, jos kulutus ja ostomäärä tarkoittavat eri mittoja. Taulukkolaskennassa puuerän yksikköhinta kannattaa tallentaa yhteen paikkaan ja viitata siihen saman erän käyttöriveillä. Näin hinnan korjaus päivittyy kaikkiin kyseisen erän laskuihin. Jätä puuttuva kulutus tai hinta tyhjäksi äläkä merkitse sitä nollaksi, sillä nolla näyttäisi maksuttomalta käyttökerralta. Ostomäärän on oltava suurempi kuin nolla, jotta yksikköhinta voidaan laskea. Tarkista lopuksi yhden rivin tulos erillisellä laskulla ennen kuin kopioit kaavan koko seurantajaksolle.
Täytä q mittauskirjanpidostasi ja C sekä U ostotositteesta tai käyttämästäsi tarjouksesta. Jos yhden lämmityksen aikana käytetään kahdesta eri hintaisesta puuerästä otettuja puita, laske kummankin erän kustannus erikseen ja lisää tulokset yhteen. Tämä on täsmällisempää kuin uuden erän hinnan käyttäminen myös vanhoille puille. Lisää mahdolliset ostetut sytykkeet omana osuutenaan, jos ne kuuluvat laskelmaan. Osallistujamäärällä jakaminen antaa kustannuksen henkilöä kohti, mutta ei muuta koko lämmityksen polttopuukulua. Hankintavertailussa voit yhdistää laskelman esimerkiksi HC-225-saunan tuotetietoihin, kun tarkasteltava kiuaskokoonpano on selvillä. Pidä silti mitattu kulutus erillään tuotteen hankintahinnasta. Ennen oman mittauksen saamista laskelman kulutussolu kannattaa jättää avoimeksi tai merkitä oletukseksi sen sijaan, että mallin nimestä muodostettaisiin näennäisen tarkka käyttökulu.
Miksi puuta kuluu eri kerroilla eri määrä?
Yksittäisen lämmityksen kulutukseen vaikuttavat lähtötilanne, olosuhteet ja saunan käyttötapa. Sauna voi olla lämmityksen alussa eri lämpöinen, ja ulkoilman lämpötila sekä tuuli voivat vaihdella. Myös lämmityksen ja saunomisen kesto, ovien avaaminen sekä saunan ja kiukaan kokoonpano voivat vaikuttaa lämmöntarpeeseen. Puuerän ominaisuudet, kuten kosteus ja puulaji, voivat näkyä palamisessa ja mitatussa kulutuksessa. Pelkkä puiden kappalemäärä ei siksi välttämättä kuvaa eroa hyvin, sillä klapien koko voi muuttua. Älä tulkitse yhtä suurta kulutuslukemaa automaattisesti kiukaan viaksi tai yhtä pientä lukemaa pysyväksi säästöksi. Ensin on selvitettävä, olivatko käyttötilanteet samankaltaisia. Mittaus kertoo kyseisen käyttökerran tuloksen, mutta yksin se ei osoita muutoksen syytä eikä mahdollista luotettavaa arviota yksittäisen tekijän vaikutuksesta.
Kirjaa kulutuslukeman viereen päivämäärä, puuerä, saunan lähtötilanne sekä lämmityksen ja saunomisen kestot. Sään yleiskuvaus ja tavallisuudesta poikkeava käyttö auttavat tulkitsemaan eroja myöhemmin. Jos esimerkiksi saunomisjakso on ollut selvästi pidempi, merkitse se poikkeukseksi sen sijaan, että poistaisit havainnon kokonaan. Se voi olla hyödyllinen pidemmän käyttökerran budjetoinnissa. Älä muuta ilmanvaihtoa, puiden lisäämistä tai muita kiukaan käyttötapoja pelkän kustannusmittauksen vuoksi, vaan noudata käyttöohjetta. Jos tarkastelet N-210-mallin toimituskokonaisuutta, kirjaa mukaan valittu kiuas, jotta rakennuksen nimi ei jää ainoaksi tunnistetiedoksi. Kokoonpanon vaihtuessa aloita erillinen seurantajakso. Näin vanhan kiukaan havaintoja ei yhdistetä uuden kulutukseen ikään kuin kyse olisi samanlaisesta käytöstä. Vertailuun voi silti säilyttää molemmat jaksot, kun niiden erot näkyvät selvästi.
Laskelmaan tarvittavat tiedot 4
Arvioi käyttökauden polttopuukulut
Käyttökauden polttopuukulu saadaan kertomalla käyttökertakohtainen kustannus arvioidulla käyttökertojen määrällä. Valitse ensin ajanjakso: se voi olla koko vuosi tai vain se osa vuodesta, jolloin sauna on käytössä. Arvioi käyttökerrat oman kalenterisi perusteella ja huomioi mahdolliset käyttökatkot sekä tavallista tiheämmän käytön jaksot. Jos käyttökerrat muistuttavat toisiaan, mittausten keskiarvo voi toimia lähtökohtana. Laske se jakamalla havaintojen kokonaiskulutus havaintojen määrällä ja kerro tulos vastaavalla yksikköhinnalla. Jos taas lyhyet ja pitkät käyttökerrat eroavat selvästi, laske kummallekin ryhmälle oma kustannus ja kerro se ryhmän arvioidulla käyttökertojen määrällä. Ryhmien summat muodostavat kausiarvion. Menetelmä säilyttää yhteyden omaan käyttöön eikä oleta, että jokainen saunominen kuluttaisi täsmälleen saman määrän puuta tai että eri kausien käyttömäärä pysyisi muuttumattomana.
Pidä kulutetun puun kustannus ja tulevien puuostojen rahantarve erillisinä myös kausitasolla. Jos varastossa on jo maksettua puuta, kauden kulutuksella on kustannus, vaikka uutta ostolaskua ei heti tulisikaan. Vastaavasti suuri uusi toimitus voi nostaa kauden maksuja, vaikka osa puusta jää seuraavalle kaudelle. Ostotarvetta arvioidessasi vähennä arvioidusta kausikulutuksesta käyttöön varattu varastomäärä samassa mittayksikössä. Jos puuta käytetään myös muualla, saunalle ei voi laskea koko varastoa. Ennen saunan hankintaa esimerkiksi N-250-saunan tuotetiedot auttavat yksilöimään tarkasteltavan rakennuksen, mutta käyttökauden polttopuubudjetti vaatii erikseen kokoonpano- ja käyttötiedot. Kirjaa arvioitu käyttömäärä näkyviin, jotta kausisummaa voidaan päivittää ilman koko laskelman rakentamista uudelleen. Merkitse myös, perustuuko varaston määrä mittaukseen vai silmämääräiseen arvioon; se vaikuttaa ostotarpeen arvion tarkkuuteen.
Vertaa polttopuuostoja samoilla perusteilla
Edullisin ilmoitettu ostohinta ei yksin kerro, mikä puuerä tuottaa pienimmän kulun käyttökertaa kohti. Vertaa ensin myyntiyksikköä, toimitettavaa määrää ja kaikkia laskelmaan sisällyttämiäsi maksuja. Tarkista myyjältä puulaji, ilmoitettu kosteus tai kuivuuden kuvaus, klapikoko sekä määrän mittaustapa. Jos ilmoitus ei kerro näitä, puuttuva tieto kannattaa selvittää ennen hintavertailua. Toimitettu puu ja itse noudettu puu voivat näyttää eri hintaisilta jo siksi, että palvelun sisältö eroaa. Suurempaa erää arvioitaessa huomioi myös, pystytkö säilyttämään sen asianmukaisesti ja käyttämään sen omassa saunassasi valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pelkkä suuri ostomäärä ei osoita säästöä, jos vertailtavat puuerät tai laskelmaan sisältyvät kulut ovat erilaisia. Vertailutaulukossa hinnan vieressä pitää siksi näkyä myös se, mitä kyseisellä hinnalla todella hankitaan.
Eri puuerien todellista käyttökertakustannusta voit verrata vasta, kun sekä hinta että kulutus ovat tiedossa. Mittaa uuden erän käyttöä mahdollisimman samanlaisissa tilanteissa kuin edellisenkin, mutta pidä erien havainnot erillään. Jos samalla vaihtuvat sää, saunomisen kesto ja puuerä, kulutuseroa ei voi luotettavasti selittää pelkällä puulla. Kilohintakaan ei yksin ratkaise vertailua, jos erien kosteudet poikkeavat: painoon sisältyvä kosteus vaikeuttaa suoraviivaista päätelmää. Saunarakennuksen vaihtuminen muuttaa vertailua edelleen. Jos harkitset esimerkiksi LC-260-mallia, tarvitset sen valittua kiuaskokoonpanoa koskevat tiedot ennen kuin vanhan saunan puukulua voi käyttää edes alustavana lähtökohtana. Käytännöllinen vertailutulos kertoo aina, mitä puuerää, kokoonpanoa ja käyttötapaa havainto koskee. Ilman näitä tietoja pienempi euromäärä voi kuvata erilaista saunomiskertaa eikä edullisempaa polttopuuostosta.
Laskelmaan tarvittavat tiedot 5
Saunamallin ja kiukaan tiedot kustannusarviossa
Saunarakennuksen mallinimi ei kerro sen polttopuunkulutusta. Myöskään yksittäinen pinta-alatieto ei riitä käyttökulun laskemiseen, sillä tarvitaan tietoa lämmityskokoonpanosta ja käyttötilanteesta. Ennen hankintaa tehty arvio on siksi erotettava oman saunan mitatusta tuloksesta. Jos käytössäsi on valmistajan kulutustietoa, tarkista, mitä kiuasta, saunaa, polttoainetta ja käyttöolosuhteita se koskee. Kirjaa tiedon lähde ja sen rajaukset laskelman yhteyteen. Toisen saunan mittaus voi auttaa hahmottamaan, mitä kannattaa seurata, mutta sitä ei pidä esittää oman valinnan vahvistettuna kulutuksena. Jos vertailukelpoista tietoa ei ole, voit silti laskea paikallisen puun yksikköhinnan ja suunnitella käyttökertojen määrän. Jätä silloin lopullinen käyttökertakustannus avoimeksi, kunnes kulutukselle on perusteltu lähtötieto. Puuttuvan tiedon näkyminen on hyödyllisempää kuin tarkka euromäärä, jonka taustalla on dokumentoimaton oletus.
Selvitä tuotetiedoista tai myyjältä, sisältyykö tarkasteltavaan toimitukseen kiuas ja mikä sen tarkka malli on. Varmista myös, että kyse on suunnittelemastasi lämmitystavasta; saunarakennuksen nimi ei yksin vahvista puulämmitteistä kokoonpanoa. Pyydä valitun kiukaan käyttöohjeet ja tarkista niistä sallittu polttoaine sekä käyttöä ja huoltoa koskevat tiedot. Kiukaan ja siihen liittyvien osien soveltuvuus kokonaisuuteen pitää varmistaa valmistajan tietojen ja tarvittaessa pätevän ammattilaisen avulla. Asennuksen suunnittelu ei kuulu polttopuukulun laskentaan. Sen sijaan tarkka kokoonpanotieto kuuluu: tallenna se samaan paikkaan mittauskirjanpidon kanssa, jotta myöhemmät havainnot voidaan yhdistää oikeaan laitteeseen. Kun sauna on käytössä, korvaa alustava kulutusoletus omilla havainnoilla. Jos kiuas tai muu olennainen osa vaihtuu, päivitä myös laskelman tunnistetiedot, älä pelkästään viimeistä kulutuslukua.
Päivitä laskelma kulutuksen ja hinnan muuttuessa
Arvion tarkkuus riippuu siitä, kuinka hyvin mittaukset kuvaavat tavallista käyttöäsi. Jos kirjatuissa kerroissa on eroja, näytä keskiarvon rinnalla havaittujen kulutusten vaihteluväli. Kerro pienin ja suurin havaittu määrä samalla yksikköhinnalla, jos haluat havainnollistaa pelkän kulutuksen vaihtelua. Toteutuneiden käyttökertojen kustannuksia tarkasteltaessa käytä sen sijaan kunkin kerran todellista puuerän hintaa. Nämä ovat eri kysymyksiä, joten nimeä tulokset sen mukaisesti. Havaintojen pienin ja suurin arvo eivät ole lupaus tulevien kertojen rajoista; uusi käyttötapa voi tuottaa niiden ulkopuolisen tuloksen. Merkitse myös havaintojen määrä ja ajanjakso. Muutaman samankaltaisen käyttökerran arvio voi olla hyödyllinen, mutta se ei vielä kuvaa koko vuoden vaihtelevia olosuhteita. Rahasumman esitystarkkuuden kannattaa vastata lähtötietojen tarkkuutta eikä antaa mittauksesta tarpeettoman täsmällistä vaikutelmaa.
Päivitä laskelma, kun ostat uuden puuerän, hintatieto vaihtuu tai saunan käyttö muuttuu selvästi. Säilytä vanha versio päiväyksineen ja lähtötietoineen. Kulutuksen ja hinnan vaikutuksia voit erottaa laskemalla ensin vanhan kulutuksen uudella hinnalla ja sitten uuden kulutuksen samalla uudella hinnalla. Ensimmäinen vertailu näyttää hinnan vaikutuksen ja toinen kulutuksen muutoksen vaikutuksen valitulla hinnalla. Tarkista samalla, ettei laskelmaan ole tullut uutta mittayksikköä tai erilaista toimituskulujen rajausta. Kuittiin perustuva aiemman käytön kustannus ja uuden tarjouksen perusteella tehty tuleva arvio kannattaa nimetä erikseen. Jos seuraat lyhyitä ja pitkiä käyttökertoja erillisinä ryhminä, vertaa myös niiden osuuksia. Keskimääräinen käyttökertakustannus voi nousta pelkästään siksi, että pitkiä saunomiskertoja on enemmän kuin aiemmin. Vertaa tällöin ensin saman ryhmän havaintoja keskenään ja laske vasta sen jälkeen koko kauden keskiarvo. Myös kausikulun kasvu voi johtua lisääntyneestä käyttökertojen määrästä ilman, että yksittäinen lämmitys maksaa enemmän. Näytä siksi kausisummaa tarkastellessasi sekä käyttökertojen määrä että keskimääräinen kustannus käyttökertaa kohti. Kun kirjanpidossa säilyvät kulutus, puuerä, yksikkö, hinta ja käyttökerran kuvaus, seuraavan päivityksen voi tehdä samoilla laskentasäännöillä. Tällöin myös kustannuksen nousun tai laskun syy on helpompi ymmärtää kuin vertaamalla pelkkiä kauden loppusummia keskenään.
Usein kysyttyä
Miten puusaunan polttopuukulu lasketaan yhdelle käyttökerralle?
Laske ensin puuerän hinta yhtä ostoyksikköä kohti. Kerro se samalla yksiköllä mitatulla, yhden lämmityskerran aikana käytetyllä puumäärällä. Esimerkiksi kilogrammoina kirjattu kulutus tarvitsee hinnan kilogrammalta.
Voinko verrata puun kilohintaa omaan kuutiomääräiseen kulutukseeni?
Et suoraan. Kulutus ja hinta on ensin saatava samaan mittayksikköön. Käytä muunnoksessa myyjän ilmoittamaa toimitustietoa tai muuta luotettavaa mittausta, älä arvaa eri kuutiomittojen vastaavuutta.
Lasketaanko toimitusmaksu polttopuun käyttökuluun?
Voit sisällyttää puuerän saamisesta maksetun toimitusmaksun, jos haluat laskea todellisen ostokustannuksen. Lisää se silloin erän kokonaishintaan ennen yksikköhinnan laskemista ja käytä samaa rajausta myös muita eriä verratessasi.
Miksi saman saunan puunkulutus vaihtelee?
Kulutukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi lähtötilanne, sää, lämmityksen ja saunomisen kesto, kiuaskokoonpano sekä puuerän ominaisuudet. Kirjaa nämä tiedot, jotta poikkeava käyttökerta ei vääristä tyypillistä arviota.
Onko puulämmitteinen sauna aina sähkölämmitteistä halvempi?
Ei voi päätellä yleisesti. Vertailu vaatii oman puunkulutuksen ja paikallisen puun hinnan lisäksi vastaavan käytön sähkönkulutuksen ja voimassa olevan sähkön hinnan. Eri laskelmien rajauksen pitää olla sama.
Puusaunan polttopuukulu muodostuu mitatusta puumäärästä ja kyseisen puuerän yksikköhinnasta. Kun kirjaat myös saunomisen keston, puuerän ja laskelmaan sisältyvät maksut, voit erottaa tavallisen käyttökerran poikkeavasta ja arvioida käyttökauden menot omien havaintojesi perusteella. Säilytä kulutuksen kustannus erillään puuostojen maksuista: varastoon jäänyt puu palvelee vasta myöhempiä lämmityksiä.
