Viljely sadekatoksessa vai kasvihuoneessa?
Viljelysuojien vertailu
Sadekatos ja kasvihuone voivat molemmat vähentää sään aiheuttamia ongelmia, mutta ne eivät tee kasveille samanlaista ympäristöä. Avoin katos torjuu ensisijaisesti ylhäältä tulevaa sadetta; ympäröivä ilma, tuuli ja lämpötila vaikuttavat kasveihin edelleen vapaasti. Kasvihuone puolestaan rajaa olosuhteita enemmän, mutta vaatii ilmanvaihdon ja kastelun suunnittelua. Vertailussa ratkaisevat kasvilajit, suojan tarve ja se, kuinka paljon haluat itse hallita arjen kasvuoloja.
Ostajan muistilista 1
Sadekatos suojaa sateelta, kasvihuone rajaa kasvuympäristöä
Sadekatos tarkoittaa tässä vertailussa katettua kasvatuspaikkaa, jonka sivut ovat avoimet tai ainakin selvästi kasvihuonetta avoimemmat. Katto vähentää suoran sateen osumista kasveihin ja kasvualustaan, mutta sivuttaissateen ja tuulen suoja riippuu rakenteesta. Nimitys ei yksin kerro, kuinka kattava suoja on. Kasvihuoneessa katto ja seinät rajaavat kasvien ympärille suljetumman tilan, vaikka ovien ja tuuletusaukkojen kautta ilmaa voidaan vaihtaa. Kasvihuone ei silti tarkoita automaattisesti lämmitettyä tai täysin säädeltyä tilaa. Molemmissa ratkaisevaa on se, mitä rakenne käytännössä peittää ja mitä se jättää sään varaan. Siksi nimen lisäksi kannattaa tarkastella rakennetta ja sen käyttöohjeita.
Sadekatoksen alla lämpötila, sivutuuli ja ilmankosteus seuraavat yleensä ulkoilman olosuhteita läheisemmin kuin seinien ympäröimässä tilassa. Kasvihuoneen lämpöoloihin puolestaan vaikuttavat auringonpaiste, kate, ilmanvaihto ja paikan olosuhteet. Valinnan lähtökohdaksi kannattaa ottaa nykyisessä viljelyssä havaittu ongelma: kastuvatko lehdet toistuvasti, vahingoittaako tuuli taimia vai jääkö lämpöä vaativien lajien kasvukausi liian lyhyeksi? Nämä ovat eri tarpeita, eikä sama suoja ratkaise niitä kaikkia. Jos tavoite on vain vähentää lehtien kastumista, suljettu tila voi tuoda tarpeettomasti lisää hoidettavaa. Jos kasvit tarvitsevat myös lämpimämmän kasvuympäristön, avoimelta katokselta ei kannata odottaa kasvihuoneen ominaisuuksia. Vertaa vaihtoehtoja saman kasvimäärän ja saman käyttöajan perusteella. Muutaman kesäkuukausina viljeltävän ruukun sateensuoja ja keväästä syksyyn käytettävä taimikasvatustila ovat hyvin erilaisia hankintoja, vaikka molemmille olisi puutarhassa yhtä paljon tilaa. Näin erotat kasvien tarvitseman suojan muista toiveista, kuten ulkonäöstä tai tarvikkeiden säilytyksestä.
Milloin sadekatos voi riittää?
Sadekatos on luonteva vaihtoehto, kun kasvi kasvaa muuten avoimessa puutarhassa ja haitta liittyy ensisijaisesti suoraan sateeseen. Katto voi vähentää lehtien kastumista ja kasvualustan roiskumista, mutta sivutuuli voi tuoda vettä katoksen alle. Avoin rakenne ei myöskään eristä kasveja ulkoilman lämpötilasta tai kosteudesta. Katos sopii harkittavaksi, kun haluat suojata tietyn penkin tai ruukkuryhmän ja pitää muun viljelyn ulkona. Suojan riittävyyttä kannattaa arvioida täysikasvuisen kasvuston, ei pelkkien taimien perusteella. Penkin keskellä oleva pieni taimi voi pysyä kuivana, vaikka myöhemmin katoksen reunalle ulottuvat lehdet kastuisivat sateella. Merkitse suunnitelmaan siksi sekä kasvualustan että lehdistön tarvitsema tila. Jos ruukkuja siirretään kesän aikana, niiden on mahduttava suojan alle myös uudessa järjestyksessä ilman, että kulku tukkeutuu. Avoimelle alueelle on helppo mennä hoitamaan kasveja eri suunnista, kun reunoille jätetään pääsy. Jos et tarvitse suljettua tilaa tai lämpöolojen aktiivisempaa hallintaa, kasvihuoneen lisäominaisuuksista ei ehkä ole vastaavaa hyötyä. Katos on tällöin rajattuun tarpeeseen valittu sateensuoja, ei pienempi versio kasvihuoneesta.
Jos kasvihuone on vaihtoehto, pinta-ala kannattaa suhteuttaa kasvimäärään, kulkuun ja siihen, mitä oikeasti aiot kasvattaa. Esimerkiksi klassisten alumiinikasvihuoneiden kokoluokkia vertaillessa tuotesivulla ilmoitettu pinta-ala-alue on 3,77–28,08 m². Luku auttaa hahmottamaan kokoluokkaa, mutta ei kerro penkkien määrää, kulkuväylien leveyttä tai kasveille sopivuutta. Piirrä ensin kasvupaikat ja käytävät omaan tonttiin sopivaan pohjakuvaan. Laske mukaan myös ruukut, tukirakenteet ja tila, jota tarvitset hoitotöihin. Jos tarvitset vain sateensuojaa muutamalle viljelyriville, vertaa suunniteltua katettua aluetta tähän tarpeeseen äläkä valitse suljettua rakennetta vain oletetun viljelymäärän perusteella.
Ostajan muistilista 2
Avoimuus vaikuttaa ilmanvaihtoon ja kosteuteen
Avoimessa katoksessa ilma pääsee vaihtumaan sivuilta, joten kasvien ympäristö pysyy yleensä lähempänä ulkoilman olosuhteita. Tämä vähentää tarvetta ohjata tuuletusta, mutta jättää kasvuston alttiiksi ulkoilman kosteudelle ja lämpötilalle. Kasvihuoneessa seinät rajoittavat ilman vapaata vaihtumista. Aurinkoisena päivänä sisälämpötila voi nousta, ja kosteutta voi kertyä, jos ilma ei vaihdu riittävästi. Jokainen kasvihuone ei kuitenkaan kuumene samalla tavalla: koko, kate, aukot, ilman liike ja sää vaikuttavat lopputulokseen. Kosteutta tulee tilaan myös kasveista ja märästä kasvualustasta, joten pelkkä sateen pitäminen ulkopuolella ei tee sisäilmasta kuivaa. Viileille pinnoille voi tiivistyä vettä, vaikka katto olisi ehjä. Erot näkyvät erityisesti säätilan vaihtuessa: aamulla suljettu tila voi tarvita päivän mittaan tuuletusta, ja illalla olosuhteet muuttuvat jälleen. Hoidon kannalta olennaista on, kuka seuraa tilaa silloin, kun et itse ole paikalla. Mahdollisen automaattisen tuuletuksen saatavuus ja toimintatapa on selvitettävä erikseen. Avoin katos vähentää tätä säätötarvetta, mutta ei mahdollista yhtä laajaa kasvuolojen hallintaa.
Tuotetiedoissa ilmoitettu pinta-ala ei kerro, miten ilmanvaihto on toteutettu. Esimerkiksi seinäkasvihuoneiden kokoluokkia tarkastelemalla voi arvioida tilantarvetta: ilmoitettu pinta-ala-alue on 3,69–14,34 m². Tarkista erikseen, mitä ovia, ikkunoita tai muita tuuletusaukkoja malliin sisältyy ja millaisia käyttöohjeita niille annetaan; älä päättele niitä mallin nimestä tai koosta. Mieti myös, pääsetkö helposti säätämään aukkoja hoitotöiden aikana. Jos päivittäinen seuranta ja ilmanvaihdon käyttö eivät sovi viljelytapaasi, avoimen katoksen yksinkertaisempi ilmanvaihto voi olla käytännössä tärkeämpi etu kuin kasvihuoneen tarjoama lisäsuoja.
Kasvihuoneen lämpötila päivällä ja yöllä
Kasvihuoneeseen tuleva auringonsäteily voi lämmittää ilmaa ja pintoja päivällä. Kun aurinko laskee tai pilvipeite muuttuu, lämpötila voi taas laskea, eikä seinien ja katon olemassaolo takaa taimille tiettyä yölämpöä. Sadekatos ei yleensä pidätä lämpöä samalla tavalla, vaikka senkin alla aurinko voi lämmittää kasveja ja kasvualustaa. Kasvihuoneen hankkimista ei siksi pidä rinnastaa lämmitysjärjestelmän hankintaan. Jos kasvit eivät siedä kylmää, selvitä niiden lämpövaatimukset ja seuraa oman kasvupaikan olosuhteita mittaamalla. Pelkkä iltapäivällä luettu lämpömittari voi antaa liian myönteisen kuvan: vuorokauden alin lämpötila kertoo eri asiasta kuin päivän korkein lukema. Minimi- ja maksimilämpötilan tallentava mittari auttaa hahmottamaan vaihtelua. Mittauspaikan tulee kuvata kasvien oloja, joten suoraan auringossa lämpenevän mittarin lukemaa ei pidä tulkita varjossa olevan ilman lämpötilaksi. Myös lämpötilan erot kasvuston eri kohdissa voivat olla olennaisia. Useamman päivän havaintojen perusteella näet paremmin, onko ongelmana kylmä yö, kuuma päivä vai molemmat. Tällöin ratkaisu voidaan kohdistaa todelliseen tarpeeseen.
Kasvukauden pidentäminen on tavoitteena usein silloin, kun halutaan aloittaa taimien kasvatus aiemmin tai pitää lämpöä vaativat kasvit suojassa pidempään. Kasvihuone voi tarjota siihen enemmän mahdollisuuksia kuin avoin sadekatos, mutta tulos riippuu ilmanvaihdosta, valosta ja mahdollisesta erillisestä lämmityksestä. Esimerkiksi rajoitetun erän alumiinikasvihuoneiden kokoluokkia esitellään 3,77–28,08 m²:n pinta-aloilla; pinta-ala ei itsessään kerro lämpöhäviöstä, katteen ominaisuuksista tai pakkassuojasta. Vertaile mallikohtaisia rakenne- ja katetietoja ja sovita ne omaan tavoitteeseesi. Kylmien öiden mahdollisuus ja kasvatettavien kasvien tarpeet vaikuttavat siihen, milloin viljelyä voi käytännössä jatkaa.
Ostajan muistilista 3
Kastelu muuttuu, kun sade ei yllä kasvualustaan
Sadekatoksen tai kasvihuoneen katto vähentää suoran sateen pääsyä peitetylle kasvualustalle. Kasvit tarvitsevat siksi suunnitellun kastelutavan, vaikka katoksen reunojen kautta tulisi joskus sivuttaissadetta. Kasvihuoneessa sade ei tavallisesti pääse katettuun tilaan ylhäältä, joten ulkona kasvaneiden taimien kastelurytmiä ei pidä siirtää sellaisenaan sisätilaan. Tarve vaihtelee kasvin, ruukun tai penkin, kasvualustan ja sääolojen mukaan. Tarkista kasvualustan kosteus äläkä päättele kastelutarvetta pelkästään siitä, sataako ulkona. Ruukkujen ja maahan perustettujen penkkien tarpeet kannattaa arvioida erikseen, sillä kasvualustan määrä ja rakenne vaikuttavat veden pidättymiseen. Avoimen katoksen reunoilla kosteus voi myös jakautua epätasaisesti: yksi ruukku saa sivuttaissadetta, kun toinen pysyy kokonaan kuivana. Kastelusuunnitelmassa on hyvä erottaa tällaiset alueet toisistaan. Mieti, mistä saat veden ja miten kastelu onnistuu poissaolon aikana. Jos harkitset kastelujärjestelmää, selvitä sen yhteensopivuus kasvatusastioiden ja käytettävissä olevan vedenlähteen kanssa. Järjestelmäkään ei poista tarvetta tarkkailla, saavatko eri kasvit sopivasti vettä.
Suunnittele kastelun lisäksi, mihin ylimääräinen vesi poistuu ja pääseekö jokaiselle ruukulle tai penkille kurottamatta muiden kasvien yli. Käytävien sijoittelu vaikuttaa kasteluun, sadonkorjuuseen ja siihen, kuinka paljon pohjapinta-alasta jää kasvutilaksi. T-mallisen kasvihuoneen tuotesivulla ilmoitettu pinta-ala on 16,52–30 m², mutta pinta-ala ei kerro pohjan tarkkoja mittoja tai penkkien asettelua. Tarkista mallikohtainen piirros ja vertaa sitä omaan viljelysuunnitelmaasi. Arvioi samalla, mahtuuko kasteluastia tai muu tarpeellinen väline kulkemaan kasvuston ollessa täysikokoinen. Jos käytät letkua, hahmottele sen reitti niin, ettei sitä tarvitse vetää taimien läpi tai jättää kulkuväylälle. Ruukkujen alustat ja penkkien reunat voivat muuttaa veden kulkua, joten myös niiden sijainti kuuluu suunnitelmaan. Kastelupaikalta roiskuva tai valuva vesi ei saisi tehdä tärkeimmästä kulkureitistä jatkuvasti märkää. Näin kasvien vedensaanti ja tilan käytettävyys voidaan arvioida yhdessä jo ennen rakenteen valintaa.
Tuuli, pölytys ja tuholaisten pääsy
Avoin sivu antaa tuulen kulkea kasvuston läpi, joten sadekatos ei yleensä suojaa samalla tavalla sivutuulelta kuin seinällinen tila. Tuuli voi liikuttaa taimia, kuivattaa kasvualustaa ja kuljettaa sadetta katon alle. Kasvihuone vähentää suoraa altistusta, mutta sen aukot ja kulkuväylä vaikuttavat siihen, miten ilma liikkuu ja mitä pääsee sisään. Pelkkä rakenne ei siis poista tuulen tai tuholaisten huomioimista, eikä kasvihuone ole automaattisesti suljettu hyönteissuoja. Arvioi paikan tuulisuus sekä ovien ja aukkojen käytännöllisyys ennen valintaa. Myös kasvien sijoittelu ja tarvittava hoitotila vaikuttavat siihen, miten helposti kasvustoa voi tarkkailla.
Kasvien pölytys kannattaa ottaa mukaan suunnitelmaan, jos viljelet lajeja, joiden sadon muodostuminen riippuu pölytyksestä. Kaikki kasvit eivät tarvitse siihen samoja olosuhteita, joten selvitä kasvatettavan lajin ja lajikkeen tarpeet. Avoimessa katoksessa hyönteiset pääsevät yleensä kasvustoon esteettä, kun taas kasvihuoneessa sisäänpääsy riippuu ovien ja tuuletusaukkojen käytöstä. Hyönteisverkko voi rajata sekä tuholaisten että pölyttäjien kulkua, joten näitä tavoitteita ei voi aina ratkaista toisistaan riippumatta. Tuholaisia voi kulkeutua myös taimien, kasvualustan tai työvälineiden mukana; seinät eivät korvaa kasvuston tarkkailua. Uusien taimien kunto kannattaa tutkia ennen niiden sijoittamista muun kasvuston joukkoon. Jätä kasvien väliin myös pääsy lehtien ja versojen tarkastamiseen, sillä tiheän kasvuston sisällä muutoksia on vaikeampi huomata. Pyramidikasvihuoneen tuotetiedoissa ilmoitettu pinta-ala-alue on 5,53–18,9 m². Muodon tai kokoluokan perusteella ei kuitenkaan voi päätellä aukkojen, pölytyksen tai hyönteissuojauksen ratkaisuja. Tarkista nämä yksityiskohdat mallikohtaisista tiedoista ja sovita viljelytapasi niiden mukaan.
Ostajan muistilista 4
Pinta-ala ei ole sama kuin kasvutila
Kasvihuonetta tai katosta mitoittaessa laske mukaan kasvualan lisäksi kulkureitit ja hoitotila. Kasvit tarvitsevat tilaa kasvaa, ja kastelua, tukemista, leikkaamista sekä sadon keruuta varten niiden luo on päästävä helposti. Pienellä alueella leveä käytävä voi viedä tuntuvan osuuden pohjasta; suuremmassa tilassa useampi penkki voi olla käytännöllinen, jos kaikkia kasveja pääsee hoitamaan. Kasvien lopullinen koko vaikuttaa suunnitelmaan, joten pelkkä taimien istutusväli ei aina riitä mitoituksen lähtökohdaksi. Huomioi myös korkeus: korkeaksi kasvavalle kasville tarvitaan tilaa juuri sen sijoituspaikassa, eikä rakenteen suurin sisäkorkeus kuvaa koko kasvatusaluetta. Hyllyt voivat lisätä ruukuille käytettävää tilaa, mutta niiden alle jäävien kasvien valo-olot muuttuvat. Piirrä siksi pohjakuvan rinnalle yksinkertainen sivukuva, jossa näkyvät kasvien arvioitu korkeus, hyllyt ja tukirakenteet. Sadekatoksen alla huomioi avoimet reunat ja se, mihin asti sade voi tuulen mukana tulla. Kasvihuoneessa taas sisäänkäynnin ja tuuletusaukkojen käyttö ei saa estyä kasvuston kasvaessa. Näin kokonaispinta-ala voidaan muuttaa realistiseksi viljelysuunnitelmaksi.
Jos kasvitarvikkeille tarvitaan oma säilytyspaikka, se vaikuttaa käytettävissä olevaan kasvatusalaan ja työreitteihin. Säilytystilalla varustettujen alumiinikasvihuoneiden tuotesivulla ilmoitettu pinta-ala-alue on 5,52–28,08 m². Tämä auttaa hahmottamaan mallin kokoluokkaa, mutta ei kerro, kuinka paljon pinta-alasta jää viljelypenkeille tai miten säilytystila sijoittuu. Tarkista pohjapiirros, sisämitat ja oviaukon sijainti ennen kuin vertaat mallia omaan puutarhaasi. Mieti myös, tarvitsetko säilytystilaa kasvualustoille, ruukuille vai työvälineille. Usein käytettävien välineiden tulee olla helposti saatavilla, kun taas harvemmin tarvittavat tarvikkeet voivat olla muualla. Kaikkien tarvikkeiden säilytysolosuhteet eivät myöskään vastaa kasvien kasvuoloja: tarkista esimerkiksi pakkauksista, miten kasvualustat ja muut viljelytarvikkeet tulee säilyttää. Erillinen säilytystila on hyödyllinen vain, jos sen sijainti ja olosuhteet sopivat aiottuun käyttöön. Kun tarvikkeille on suunniteltu paikka etukäteen, niitä ei tarvitse jättää viljelyreiteille.
Katemateriaali vaikuttaa valoon ja ylläpitoon
Sadekatos ja kasvihuone tarvitsevat katteen, mutta sen valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon valoa kasveihin pääsee ja millaista puhdistusta tai kunnossapitoa rakenne vaatii. Materiaalin nimi tai tuotekuva ei yksin riitä vertailuun: etsi valmistajan tiedot valonläpäisystä, UV-suojauksesta, puhdistuksesta ja mahdollisesta osien vaihdosta. Kasveille tuleva valo riippuu katteen lisäksi rakennuksen sijainnista, ympäristön varjoista ja kasvuston omasta tiheydestä. Myös lika ja katteen päälle kertyvät lehdet voivat vähentää valoa. Selvitä siksi jo hankintavaiheessa, miten katteen ulkopinta voidaan puhdistaa turvallisesti valmistajan ohjeiden mukaan. Korkealle tai hankalaan paikkaan sijoitettu kate voi vaatia erilaista huoltojärjestelyä kuin helposti saavutettava pinta. Katteen ei pidä olettaa kestävän kävelyä. Varjostuksen merkitys puolestaan riippuu kasvupaikasta, kasveista ja katteen ominaisuuksista: kesällä hyödyllinen lisävarjostus voi vähentää keväällä kaivattua valoa. Jos suunnittelet erillistä varjostusta, selvitä sen yhteensopivuus rakenteen kanssa. Vertaa tuoteasiakirjoja keskenään ja tarkista, koskevatko tiedot juuri suunnittelemaasi kokoonpanoa.
Rakenteen kokonaisuutta arvioitaessa kannattaa erottaa toisistaan runkomateriaali, kate ja tuuletus: yhden osan nimi ei kerro muiden ominaisuuksista. Esimerkiksi Prestige-kasvihuoneen tuotetiedoissa ilmoitettu pinta-ala-alue on 3,77–28,08 m², mutta pinta-alatieto ei kerro katteen valonläpäisystä tai huollon tarpeesta. Etsi kyseisen kokoonpanon tiedot erikseen ja tarkista, koskevatko samat ominaisuudet kaikkia tarjolla olevia kokoja. Huolto-ohjeet ja varaosien saatavuus ovat olennaisia myös pitkäaikaisessa käytössä. Selvitä, onko yksittäinen vaurioitunut kateosa vaihdettavissa ja miten oikea varaosa tunnistetaan. Jos vertaat sadekatosta kasvihuoneeseen, vertaa samalla tavoin kummankin huollon vaatimaa pääsyä, puhdistusta ja osien vaihtamista. Pelkkä hankittavan rakenteen koko ei kuvaa näitä töitä. Tuotemallin nimestä tai kuvasta ei voi päätellä huoltoväliä, käyttöikää tai varaosien saatavuutta.
Ostajan muistilista 5
Valinta riippuu kasveista ja viljelykauden tavoitteesta
Jos kasvatat lajeja, joiden pääasiallinen ongelma on suora sade mutta jotka viihtyvät ulkoilman lämpötilassa, sadekatos voi olla tarkoituksenmukainen ratkaisu. Se pitää tavoitteen rajattuna: sateensuoja ei ole lämpösuoja eikä suoja tuulelta kaikista suunnista. Kasvihuonetta kannattaa harkita, kun samassa tilassa halutaan kasvattaa taimia, viljellä lämpöä vaativampia kasveja tai jatkaa käyttöä keväällä ja syksyllä. Silloinkin tavoitteet on suhteutettava rakenteen ominaisuuksiin ja säähän. Kirjaa kasvilistan lisäksi tilan käyttö eri vaiheissa: missä kevään taimet ovat, milloin kesän kasvusto tarvitsee koko alan ja mitä haluat kasvattaa sadonkorjuun jälkeen. Kevään taimipöydät voivat tarvita eri järjestelyn kuin kesän korkeat kasvit. Jos samat kasvit jäävät tilaan pitkäksi aikaa, ne voivat puolestaan estää seuraavan viljelyn aloittamisen. Eri kasvilajien lämpö-, kosteus- ja tilantarpeet eivät aina sovi yhteen samassa suljetussa tilassa. Yhden kasvin vuoksi tehty tuuletus tai varjostus vaikuttaa myös muihin. Käyttösuunnitelma auttaa siksi arvioimaan sekä kasvukauden pituutta että sitä, kuinka monipuolisesti tila todella palvelee omaa viljelyäsi.
Tilantarve kannattaa arvioida kasvien ja työskentelyn kautta, ei pelkän mallin suuren pinta-alaluvun perusteella. Esimerkiksi tilavan kasvihuoneen tuotesivulla ilmoitetaan pinta-alaksi 47–70 m². Nimellinen ala ei tarkoita, että koko alue olisi viljelypenkkiä, eikä se itsessään osoita kasvihuoneen soveltuvuutta tietylle kasvilajille. Pohjakuva, käytävät, säilytystarve ja puutarhassa käytettävissä oleva tila ratkaisevat, onko tällainen mittakaava järkevä. Pienempään, sateelta suojattuun viljelytarpeeseen voi riittää rajatumpi ratkaisu. Laajan kasvivalikoiman suunnittelussa taas kasvatusalueiden, kulkureittien ja työskentelytilan erottelu auttaa arvioimaan, mitä pinta-alasta todella jää käyttöön.
Tarkista paikka ja rakenteen tiedot ennen valintaa
Katso valittua kohtaa puutarhassa eri vuorokaudenaikoina: puiden ja rakennusten varjot, kulkureitit ja tuulisuus vaikuttavat käyttöön. Yhden kesäpäivän havainto ei kuvaa koko suunniteltua viljelykautta, sillä auringon korkeus ja puiden lehdistö muuttuvat vuoden aikana. Jos tavoittelet kevät- ja syyskäyttöä, arvioi varjostusta myös silloin. Mieti, pääsetkö hoitamaan kasvustoa tarvittavilta puolilta ja kuljettamaan mullan, ruukut sekä kasteluvälineet paikalle. Lähellä oleva vesipiste voi helpottaa arkea, mutta tarkista myös letkun tai kantoreitin käytännöllisyys. Selvitä, mihin katolta valuva vesi ohjautuu ja pysyykö kulkualue käyttökelpoisena sateella. Katto kokoaa vettä pienemmälle alueelle, joten reunojen ympäristö voi kastua eri tavalla kuin avoin penkki. Merkitse maahan suunniteltu ulkomitta sekä oven tai kulkuaukon tarvitsema tila ja kokeile tavallisia hoitoreittejä. Huomioi myös puiden oksat ja muut esteet, jotka vaikeuttaisivat rakenteen huoltoa. Näin paikkaa arvioidaan valmiin viljelytilan eikä vain tyhjän maa-alan perusteella.
Vertaa mahdollisia tuotteita samoin perustein: ulkomitat ja ilmoitettu pinta-ala, kattoratkaisu, tuuletusaukot, sisäänkäynti, asennusohjeet sekä käyttöön jäävä kasvutila. Tarkista dokumenteista, mitä kokoonpanoon sisältyy ja mitkä tiedot koskevat juuri valitsemaasi kokoa. Kuvasta ei voi päätellä teknisiä ominaisuuksia. Jos perustuksen, kiinnityksen tai paikallisten tuuli- ja lumikuormien sopivuus mietityttää, pyydä pätevältä ammattilaiselta arvio ennen rakentamista; näitä asioita ei voi päätellä pelkästä pinta-alasta. Sadekatoksen kohdalla tarkista lisäksi, suojaako katto juuri sitä kasvialuetta, jonka aiot peittää, ja mitä jää avoimien reunojen varaan.
Usein kysyttyä
Pidentääkö sadekatos kasvukautta?
Sadekatos voi helpottaa viljelyä suojaamalla kasveja suoralta sateelta, mutta avoimet sivut eivät rajaa lämpötilaa samalla tavoin kuin kasvihuone. Se ei yksin takaa aikaisempaa istutusta tai lämpimämpää yötä. Jos tavoitteena on kasvattaa taimia tai lämpöä vaativia kasveja pidempään, arvioi myös kasvihuoneen tuuletus, kate ja mahdollinen lämmitys.
Pitääkö katoksen alla olevia kasveja kastella?
Kyllä. Katto vähentää suoran sadeveden pääsyä sen alla oleville kasveille ja kasvualustaan. Sivuttaissade voi kastella osan alueesta, mutta siihen ei kannata luottaa kasvien kastelussa. Tarkista kasvualustan kosteus ja suunnittele kastelu ruukkujen, penkkien ja kasvilajien tarpeiden mukaan.
Tarvitseeko kasvihuoneessa huolehtia ilmanvaihdosta?
Tarvitsee. Suljetummassa tilassa lämpö ja kosteus voivat kertyä, etenkin aurinkoisella säällä. Tuuletusaukkojen tai ovien käyttö riippuu kasvihuoneen rakenteesta ja olosuhteista. Tarkista mallikohtaiset ohjeet ja seuraa kasvuoloja sen sijaan, että olettaisit kasvihuoneen säätelevän lämpötilaa itsestään.
Suojaako kasvihuone kasveja tuholaisilta?
Se voi rajata suoraa pääsyä kasvustoon, mutta kasvihuone ei ole automaattisesti hyönteisiltä suljettu. Ovet ja tuuletusaukot päästävät ilmaa sisään, ja tuholaisia voi kulkeutua myös taimien tai kasvualustan mukana. Kasvuston tarkkailu ja mahdollisten hyönteisverkkojen tarkistaminen mallikohtaisista tiedoista ovat edelleen tarpeen.
Kumpi sopii paremmin lämpöä vaativille kasveille?
Kasvihuone tarjoaa sadekatosta rajatumman kasvuympäristön ja siten enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa olosuhteisiin. Se ei kuitenkaan takaa tiettyä lämpötilaa eikä korvaa lämmitystä. Valinta riippuu kasvien lämpötarpeesta, kasvukauden tavoitteesta, kasvihuoneen rakenteesta ja siitä, kuinka valmis olet seuraamaan ilmanvaihtoa ja lämpötilaa.
Valinta ei ratkea sillä, kumpi rakenne on yleisesti parempi, vaan sillä, mitä ongelmaa haluat vähentää. Suora sateensuoja riittää, kun muu viljely voi pysyä ulkona. Kasvihuone on perustellumpi, kun tarvitset rajatumman tilan ja olet valmis seuraamaan sen lämpöä, kosteutta, ilmanvaihtoa ja kastelua. Piirrä oma viljelyalue, arvioi kasvien tarpeet ja varmista valitun rakenteen dokumentoidut ominaisuudet. Näin suoja palvelee viljelytapaasi eikä jää varmuuden vuoksi valituksi rakennelmaksi.
