Sähkösaunan käyttökulut: laske hinta kylpykertaa kohti
Sähkösaunan käyttökulut
Sähkösaunan käyttökulua ei voi päätellä kiukaan nimellistehosta eikä yhdestä yleisestä sähkönhinnasta. Laske saunomiskerran hinta mittaamalla energia koko lämmitys- ja saunomisjaksolta ja yhdistämällä kWh-lukema juuri siihen aikaan sovellettavaan oman sopimuksesi muuttuvaan kokonaishintaan. Kun rajaat mittauksen ja hinnan samalla tavalla, saat selville yksittäisen käyttökerran sähkökustannuksen ja voit vertailla oman saunasi käyttökertoja.
Hinta lasketaan mitatusta kilowattituntimäärästä
Laske yhden saunomiskerran sähkökustannus kertomalla mittarista saatu energia kyseisen käyttökerran kilowattituntihinnalla: kustannus euroina = E (kWh) × p (€/kWh). E tarkoittaa käyttökerran aikana kulunutta energiaa ja p siihen sovellettavaa muuttuvaa yksikköhintaa. Jos hinta näkyy sentteinä kilowattitunnilta, kaava on E × p (snt/kWh) ÷ 100. Jakaminen sadalla muuntaa tuloksen senteistä euroiksi. Kuvitteellisessa laskuesimerkissä mittari näyttää käyttökerran kulutukseksi 8,0 kWh ja muuttuva kokonaishinta on 20 snt/kWh. Silloin kustannus on 8,0 × 20 ÷ 100 = 1,60 euroa. Sama lasku euroina on 8,0 × 0,20 = 1,60 euroa. Nämä luvut havainnollistavat laskutapaa, eivät tietyn saunan kulutusta tai tämänhetkistä sähkönhintaa. Tarkista erityisesti desimaalierotin ja yksikkö, kun siirrät tietoja laskulta taulukkoon. Jos syötät senttihinnan eurohinnalle tarkoitettuun sarakkeeseen, tuloksesta tulee satakertainen. Koko laskutuskauden euromäärä ei sellaisenaan ole kilowattituntihinta, eikä sitä pidä sijoittaa kaavaan yksikköhinnan paikalle.
Kirjaa mittaus ja yksikköhinta erilleen, jotta voit päivittää laskelman hinnan muuttuessa ilman, että vanha energiankulutus katoaa. Säilytä välivaiheissa mittarin tarkkuus ja pyöristä vasta lopputulos, etenkin jos lasket myöhemmin usean käyttökerran yhteissummaa. Tulos kuvaa sähköstä aiheutuvaa kustannusta sovituilla rajauksilla, ei saunan hankintahintaa, ylläpitoa tai muita kuluja. Jos haluat esittää hinnan myös saunojakohtaisesti, voit jakaa yhden käyttökerran kokonaiskustannuksen osallistujien määrällä. Se on kuitenkin vain tapa jakaa kustannus henkilöille: mittarista saatu kWh-lukema ei muutu.
Käyttökertaan kuuluvat sekä lämmitys että saunominen
Valitse ensin laskennalle selkeä alku- ja loppuhetki. Tavallista käyttökertaa mitatessa aloita, kun kiuas käynnistetään, ja lopeta, kun se sammutetaan saunomisen jälkeen. Näin mukaan tulevat sekä esilämmitys että saunomisen aikana kulunut sähkö. Lämmitysvaihetta ei kannata jättää pois sillä perusteella, että saunominen alkaa vasta myöhemmin: ilman sitä tulos kertoo vain osasta käyttökertaa. Yleistä oikeaa saunomisajan pituutta ei tarvitse valita laskua varten. Mittauksen on tarkoitus vastata sitä tapaa, jolla itse käytät saunaa.
Merkitse, alkoiko lämmitys kylmästä vai oliko sauna valmiiksi lämmin. Jos useampi saunoja käyttää samaa lämmintä saunaa peräkkäin, koko yhtenäinen lämmitysjakso on yleensä selkein laskentayksikkö. Ensimmäisen saunojan poistuminen ei päätä mittausta, jos kiuas jää seuraavia varten päälle. Myös saunojien välinen tauko kuuluu silloin jaksoon. Voit jakaa yhteisen kustannuksen henkilöille, mutta alkuperäinen esilämmitys on laskettava yhteissummaan vain kerran. Jos taas kiuas sammutetaan ja käynnistetään myöhemmin uudelleen, merkitse molempien jaksojen alku- ja loppuajat sekä jälkimmäisen jakson lähtötila. Näin valmiiksi lämpimän saunan käyttö ei näytä suoraan vertailukelpoiselta kylmästä alkavan lämmityksen kanssa. Esimerkiksi LC 260 -tynnyrisaunan tuotetiedot voivat toimia lähtökohtana hankinnan suunnittelulle, kun selvität, miten valittu kokoonpano palvelee oman taloutesi saunomistapaa. Käyttökulujen arviointiin tarvitaan lisäksi tieto siitä, saunovatko kaikki samalla lämmityksellä vai muodostuuko viikossa useita erillisiä lämmityskertoja. Sama saunojamäärä voi tarkoittaa näissä tapauksissa erilaista käyttöä. Kirjaa siksi sekä käyttökertojen määrä että niiden sisältö; pelkkä saunojien lukumäärä ei riitä kuukausibudjetin pohjaksi. Jos haluat verrata kustannusta henkilöä kohti, ilmoita jakoperuste näkyvästi äläkä esitä sitä laitteen ominaiskulutuksena.
Mittaa kulutus koko käyttökerran ajalta
Tarvitset mittaustavan, joka näyttää käyttökerran energiankulutuksen kilowattitunteina. Jos käytössäsi on kumulatiivista lukemaa näyttävä mittari, merkitse lukema ennen kiukaan käynnistystä ja uudelleen käyttökerran päätyttyä. Vähennä alkuarvo loppuarvosta; erotus on jakson kulutus. Hetkellinen teholukema kilowatteina ei yksin kerro, montako kilowattituntia koko käyttökerralla kului. Valitse vain mittausratkaisu, joka soveltuu kyseiseen kohteeseen. Kiinteästi kytketyn kiukaan mittaustavan ja tarvittavan laitteen valitsee sähköalan ammattilainen, eikä tavallisen pistorasiamittarin sopivuutta pidä olettaa.
Koko rakennuksen sähkönkulutusta näyttävä seuranta sisältää myös muut samanaikaiset kuormat. Taustakulutuksen vertaaminen samankaltaiseen ajanjaksoon antaa siksi vain arvion saunan osuudesta. Kuvitteellisessa esimerkissä koko talon kulutus saunomisen aikana on 10 kWh ja arvio samanpituisen jakson muusta kulutuksesta on 2 kWh. Erotus, 8 kWh, on arvio saunan kulutuksesta, ei erikseen mitattu saunalukema. Jos esimerkiksi lämmitys, ruoanlaitto tai auton lataus poikkeaa vertailujaksosta, erotus voi johtaa harhaan. Taustakulutusta ei myöskään voi vähentää toisesta jaksosta sellaisenaan, jos jaksojen pituudet ovat erilaiset. Tarkista seurantasovelluksesta, ovatko luvut aikajaksojen energiamääriä vai hetkellisiä tehoja ja onko kyse mitatusta vai arvioidusta tiedosta. Säilytä tarvittaessa mittauksen alkuperäiset tiedot, jotta voit palata laskelmaan myöhemmin. Jos harkitset HCF 300 -mallia, voit selvittää hankinnan yhteydessä sähköalan ammattilaiselta, millainen kulutusseuranta suunniteltuun kokoonpanoon sopisi. Tuotesivun olemassaolo ei tarkoita, että erillinen energiamittaus sisältyisi toimitukseen. Mittauksen suunnittelu etukäteen on hyödyllistä erityisesti silloin, kun haluat myöhemmin erottaa saunan kulutuksen rakennuksen muusta sähköstä. Varmista myös, että valitun seurannan lukemat ovat käytettävissä juuri haluamallasi aikavälillä eikä vain kuukausittaisena yhteissummana.
Kiukaan nimellisteho ei ole käyttökerran kulutus
Kilowatti kertoo tehon ja kilowattitunti ajan mittaan kuluneen energian. Kiukaan nimellisteho ilmaisee tehon tiettyjen käyttöedellytysten mukaan, mutta siitä ei voi suoraan päätellä yhden saunomiskerran kWh-määrää. Kiuas ei välttämättä käytä nimellistehoaan koko esilämmityksen ja saunomisen ajan: ohjaus voi säädellä lämmitystä, ja tarpeeseen vaikuttavat myös saunan lähtötilanne ja käyttö. Nimellistehon kertominen koko käyttöajan tunneilla kuvaa vain laskennallista tapausta, jossa teho pysyy samana koko ajan. Se ei korvaa mittausta eikä ole automaattisesti laskun mukainen kulutus.
Ilman mittausta voit tehdä tehoon ja oletettuun käyttöaikaan perustuvan laskelman, mutta nimeä se arvioksi ja kerro oletus jatkuvasta täydellä teholla käymisestä. Kuvitteellinen 6 kW:n kiuas kuluttaisi puolessatoista tunnissa 9 kWh, jos sen teho pysyisi koko ajan 6 kW:ssa. Lasku on 6 kW × 1,5 h = 9 kWh. Puolitoista tuntia on tässä 1,5 tuntia, ei 1,30 tuntia; minuutit on muutettava tunnin osiksi ennen kertolaskua. Esimerkin teho ja aika eivät ole saunamallin suosituksia. Todellinen kulutus voi poiketa laskusta ohjauksen ja käyttöolosuhteiden vuoksi, eikä tällainen arvio kata automaattisesti muita sähkölaitteita. LCF 300 -tynnyrisaunan vaihtoehtoja tarkasteltaessa olennaista on selvittää, mikä kiuas ja ohjaus hankittavaan kokoonpanoon kuuluvat tai valitaan erikseen. Saunan tuotetietoihin merkitty 6,89 m² ei ole kiukaan teholuku eikä tieto lämmitettävän tilan tilavuudesta. Kiukaan soveltuvuus tarkistetaan valmistajan ohjeista ja kokoonpanon tiedoista, ei kustannuskaavan avulla. Älä myöskään päättele suuremman nimellistehon merkitsevän suoraan samassa suhteessa suurempaa käyttökertakohtaista energiankulutusta: laskelman kannalta ratkaisevaa on tehon lisäksi sen käyttö ajan kuluessa. Kun toteutunut kWh-lukema on saatavilla, käytä sitä laskelman lähtötietona tehosta johdetun arvion sijasta.
Käytä oman sopimuksen muuttuvaa kokonaishintaa
Yhteen käyttökertaan sopiva yksikköhinta riippuu siitä, mitä haluat kustannukseen sisällyttää. Jos lasket kulutuksen aiheuttamaa sähkölaskun lisäystä, tarkista laskulta ja sopimusehdoista kulutuksen mukaan veloitettavat erät, kuten energiamaksu ja mahdolliset siirron kilowattituntimaksut sekä sähköön liittyvät verot. Ota huomioon myös se, näkyvätkö hinnat arvonlisäverollisina vai ilman sitä. Yhdistä hinnat oikein ja lisää kukin erä vain kerran. Pelkkä sähkön myyntihinta voi jättää osan muuttuvasta laskuvaikutuksesta pois, jos tavoitteena on laskea oman käytön kokonaishintaa.
Kuukausittainen perusmaksu on eri asia kuin kulutuksen mukaan veloitettava maksu: yhden saunomiskerran lisääminen ei sellaisenaan muuta jo sovittua kuukausisummaa. Jos haluat jakaa perusmaksuja käyttökerroille, tee siitä erillinen keskiarvolaskelma ja kerro, miten kohdistit maksun saunalle. Koko kodin sähköliittymän perusmaksun jakaminen vain saunomiskerroille ei osoita saunan todellista osuutta, vaan on valittu kirjanpidollinen jakotapa. Kuvitteellisessa esimerkissä saunalle kohdistetaan 6 euroa kuukauden kiinteistä maksuista ja kuukaudessa saunotaan kuusi kertaa. Kohdistettu osuus on silloin yksi euro käyttökertaa kohti. Jos kertoja on vain kolme, sama osuus on kaksi euroa kerralta, vaikka yhden kerran energiankulutus pysyisi ennallaan. Tämä selittää, miksi keskimääräinen kokonaiskustannus ja yhden lisäkerran sähkökustannus voivat erota. Esimerkiksi S 140 -saunan hankintaa harkitessasi voit pitää vertailutaulukossa erillään mitattuun tai arvioituun kulutukseen perustuvan sähkömenon ja itse valitsemasi kiinteiden maksujen osuuden. Näin harvempi käyttö ei näytä perusteettomasti laitteen heikompana energiatehokkuutena. Merkitse molempiin laskelmiin myös hintojen voimassaoloaika. Vanhan käyttökerran kustannus kannattaa säilyttää toteutuneella hinnalla, vaikka tekisit rinnalle uuden arvion nykyisen sopimuksen perusteella.
Vaihtelevan sähkönhinnan vaikutus laskelmaan
Jos sopimuksen muuttuva hinta vaihtuu käyttöajan kuluessa, koko kWh-määrää ei välttämättä voi kertoa yhdellä valitulla tuntihinnalla. Tarkempi lasku edellyttää tietoa siitä, kuinka paljon sähköä kului kullakin hinta-aikajaksolla. Jos jakson j kulutus on Eⱼ kilowattituntia ja kyseisen jakson muuttuva kokonaishinta pⱼ euroa kilowattitunnilta, käyttökerran kustannus on eri jaksojen Eⱼ × pⱼ -tulojen summa. Kuvitteellisessa esimerkissä ensimmäisellä hintajaksolla kuluu 5 kWh hinnalla 0,15 €/kWh ja toisella 3 kWh hinnalla 0,30 €/kWh. Kustannukset ovat 0,75 euroa ja 0,90 euroa, yhteensä 1,65 euroa. Kokonaiskulutus on 8 kWh ja kulutuksella painotettu keskihinta 1,65 ÷ 8 = 0,20625 €/kWh. Hintojen tavallinen keskiarvo olisi 0,225 €/kWh ja antaisi tässä eri tuloksen. Esimerkki ei kuvaa nykyisiä markkinahintoja. Rajaa kulutus- ja hintajaksot samoihin kellonaikoihin. Jos myös jokin muu muuttuva maksu riippuu ajankohdasta, käsittele se vastaavasti.
Koko käyttökerran kWh-lukema ja tieto saunomisajasta eivät yksin paljasta kulutuksen jakautumista eri hintajaksoille. Jos jaksokohtaista mittausta ei ole, voit käyttää arvioitua, kulutuksella painotettua keskihintaa, mutta merkitse se arvioksi ja kuvaa painotuksen peruste. Pelkkä jakson alku- ja loppuajan välinen tasainen jako on oletus, ei tieto kiukaan toiminnasta. Myös seurannan tarkkuudella on merkitystä: jos mittausjakso sisältää aikaa ennen kiukaan käynnistystä tai sen sammuttamisen jälkeen, koko jakson lukemaa ei voi suoraan lukea saunalle. Tarkista, tarkoittaako aikaleima jakson alkua vai loppua, ja käytä hintatiedossa samaa aikavyöhykettä kuin kulutustiedoissa. Jos vain osa mittausjaksosta osuu tietylle hinnalle, kerro laskelmaan jäävä epätarkkuus. HC150-tynnyrimallin tuotetietoja tarkastellessa käyttökulujen vertailuun voi liittää oman suunnitelman tavallisista saunomisajankohdista. Älä kuitenkaan vertaa yhden vaihtoehdon kustannusta halvan hintajakson ja toisen kalliin jakson perusteella, jos tarkoitus on arvioida itse saunojen kulutuseroa. Käytä silloin rinnakkaisessa laskelmassa samaa hintaperustetta. Todellisen sähkölaskun ennakointia varten ajankohtien vaikutus on puolestaan säilytettävä mukana. Näin erotat kaksi eri kysymystä: kuinka paljon energiaa kuluu ja mitä tuo energia omalla sopimuksellasi maksaa.
Lähtötila ja olosuhteet selittävät käyttökertojen eroja
Saman kiukaan kWh-lukema voi vaihdella, vaikka saunomiskerran rajaus pysyy samana. Vertailuun vaikuttavat esimerkiksi se, alkaako lämmitys kylmästä vai valmiiksi lämpimästä saunasta, millaiset ulko-olosuhteet ovat sekä miten ovea, ilmanvaihtoa ja lämpötilan säätöä käytetään. Myös käyttökerran pituus ja tauot voivat muuttaa sitä, kuinka pitkään lämpöä pidetään yllä. Yksittäinen suuri lukema ei siis vielä osoita mittausvirhettä, eikä yhtä käyttökertaa pidä esittää kaikkien olosuhteiden pysyvänä kulutuksena. Kirjaa poikkeavat lähtötilanteet ja käyttötavat mittaustuloksen viereen.
Saunan koko ja rakenne ovat hyödyllistä taustatietoa, mutta pelkkä pinta-ala ei anna kWh-ennustetta. HC 225 -tynnyrisaunan tuotetiedoissa ilmoitettu 4,4 m² voi auttaa tunnistamaan vaihtoehdon; lämmitettävän saunatilan mitat, rakenne ja valitun kiukaan soveltuvuus on selvitettävä erikseen. Jos vertailet eri saunoja ennen hankintaa, pyydä kokoonpanojen tiedot samassa muodossa, jotta esimerkiksi koko rakennuksen pinta-ala ei sekoitu löylyhuoneen kokoon. Käytössä olevan saunan mittauksia varten kirjaa ulko-olosuhteet ja lähtötila lyhyesti, ilman tarvetta muuttaa niitä laskennallisiksi korjauskertoimiksi. Kylmästä alkava talvinen käyttökerta ja lämpimänä alkava kesäinen käyttökerta voidaan pitää eri ryhmissä. Jos kokeilet oman käyttötavan vaikutusta, muuta vertailussa vain yhtä asiaa kerrallaan ja säilytä muut olosuhteet mahdollisimman samanlaisina. Silloinkin tulos kertoo ensisijaisesti juuri omasta saunastasi. Kulujen vähentämiseksi ei pidä muuttaa ilmanvaihtoa, kiukaan toimintaa tai muita käyttöjärjestelyjä valmistajan ohjeiden vastaisesti. Mittaus voi auttaa havaitsemaan tarpeettoman pitkän lämpimänäpitovaiheen, mutta sen perusteella ei voi yksin päätellä teknistä vikaa. Selvästi muuttunut kulutus yhdessä muuttuneen toiminnan kanssa on syy tarkistaa käyttöohjeet ja pyytää tarvittaessa ammattilaista arvioimaan laite. Näin kustannusseuranta pysyy käyttöä kuvaavana havaintona eikä muutu perusteettomaksi diagnoosiksi.
Päätä, mittaatko kiukaan vai koko saunatilan
Ennen mittaamista valitse, tarkoittaako käyttökerran hinta pelkän kiukaan kulutusta vai kaikkien saunomiseen liittyvien sähkölaitteiden kulutusta. Jos mittaus kattaa myös esimerkiksi valaistuksen tai muita samaan mittausjaksoon sisältyviä laitteita, kustannus kuuluu valitsemallasi rajauksella koko käyttökerran sähkömenoihin. Jos tarkoituksena on verrata vain kiukaan kulutusta, muiden laitteiden sähköä ei pidä huomaamatta lukea sen osaksi. Kirjoita laskelmaan, mitä mittari kattoi; muuten kaksi samansuuruista kWh-lukemaa voivat kuvata eri asioita.
Rajauksen pitää olla sama myös toistuvissa mittauksissa. Jos koko rakennuksen seuranta sisältää käyttöön kuulumattomia laitteita, tulos on arvio, ellei saunan osuutta pystytä erottamaan luotettavasti. Saunomiseen voi liittyä myös erikseen mitattavaa kulutusta, kuten valaistusta tai peseytymisveden lämmitystä. Voit sisällyttää tällaiset erät laajempaan saunomiskerran kustannukseen, kun niiden energiankulutus ja hinta ovat tiedossa, mutta nimeä tulos sen mukaisesti. Pelkän kiukaan sähkökustannus ja saunomiseen liittyvä kokonaismeno ovat eri vertailulukuja. Varo kaksinkertaista laskentaa: jos valaistus sisältyy jo yhteiseen mittarilukemaan, sitä ei lisätä uudelleen erillisenä arviona. Jos vedenlämmitys tapahtuu eri aikaan, sen hintaa ei myöskään voi automaattisesti laskea saunomisen aikaisella sähkönhinnalla. N 210 -saunan kokoonpanoa selvittäessäsi tarkista, mitkä laitteet kuuluvat toimitukseen ja mitkä suunnitellaan kohteeseen erikseen. Tämä auttaa määrittelemään myöhemmän kulutusseurannan sisällön ilman oletusta siitä, että kaikki saunaan liittyvät sähkömenot näkyisivät samassa mittarissa. Laskentataulukkoon voi tehdä erilliset rivit kiukaalle, muille mitatuille sähkölaitteille ja mahdollisille arvioille. Summaa vain toisistaan erilliset erät ja pidä arviot tunnistettavina. Jos jonkin lisäkulun määrä ei ole tiedossa, jätä se erikseen selvitettäväksi sen sijaan, että piilottaisit sen kiukaan kWh-lukuun.
Vertaa käyttökertoja samoilla rajauksilla
Yksi mittaus kertoo yhden käyttökerran toteumasta, ei välttämättä tavallisesta kulutuksesta. Tee useampi mittaus, jos haluat arvioida omaa keskimääräistä käyttöäsi, ja pidä aloitustilanne sekä mittausrajat mahdollisimman samanlaisina. Kirjaa jokaiselle kerralle sekä kWh että kyseisellä ajalla sovellettu sähkönhinta. Näin näet erikseen, johtuuko kustannusero kuluneesta energiasta, hinnan vaihtelusta vai molemmista. Jos haluat esittää tyypillistä käyttökertaa, kerro lisäksi, millaisia kertoja keskiarvoon sisältyi. Selvästi erilaiset lämmitystilanteet voi pitää omana ryhmänään sen sijaan, että ne peittäisivät toisensa.
Kuukausi- tai vuosiarvion saat laskemalla yhteen arvioitujen käyttökertojen kustannukset. Jos käytät keskimääräistä kertakulua, kerro se suunnitellulla käyttökertojen määrällä ja ilmoita, mihin mittausjoukkoon keskiarvo perustuu. Esimerkiksi neljän mitatun kerran keskimääräinen sähkökustannus saadaan jakamalla niiden kustannusten summa neljällä, ei ottamalla kulutuksista ja hinnoista erikseen keskiarvoja ja kertomalla niitä keskenään. Erillisten keskiarvojen tulo ei välttämättä vastaa toteutunutta kustannusta, jos kulutus ja hinnat vaihtelevat. Lyhyen mittausjakson tulosta ei myöskään pidä suoraan nimetä vuosikeskiarvoksi. Käyttömäärä voi muuttua lomien, vuodenaikojen tai talouden aikataulujen mukana. N 250 -tynnyrisaunaa arvioidessasi voit tehdä kuukausibudjetin omalle suunnitellulle käyttötavallesi ja päivittää sen myöhemmin mitatuilla tiedoilla. Pidä harvinaiset pitkät käyttökerrat näkyvissä, vaikka ne eivät kuuluisi tavallisen arki-illan keskiarvoon. Ne kuuluvat silti koko ajanjakson todellisiin menoihin. Jos haluat erottaa energiankulutuksen muutoksen sähkönhinnan muutoksesta, laske eri ajanjaksojen kWh-määrille myös rinnakkainen kustannus samalla vertailuhinnalla. Säilytä toteutuneilla hinnoilla lasketut summat erikseen. Näin näet, onko kuukausimenon muutos seurausta käyttötavasta, käyttökertojen määrästä vai hinnasta, etkä tulkitse koko eroa saunan ominaisuudeksi.
Ennen hankintaa kustannus on arvio, käytön jälkeen mittaustulos
Jos vasta suunnittelet sähkösaunaa, käyttökertakohtaista toteumaa ei vielä ole. Selvitä arviointia varten valittavan saunan ja kiukaan kokoonpano, kiukaan valmistajan ilmoittamat tiedot, todennäköinen lämmitys- ja saunomistapa sekä oman sähkösopimuksesi sovellettava hinta. Älä päättele kulutusta pelkästä saunamallin nimestä tai pinta-alatiedosta. Jos myyjä tai valmistaja esittää kulutusarvion, tarkista, mitä kokoonpanoa, lähtölämpötilaa, käyttöaikaa ja mittausrajausta se koskee. Samalta näyttävä euromäärä ei ole vertailukelpoinen, jos toisesta puuttuu esilämmitys tai laskuissa käytetään eri sähkönhintaa. Puuttuvat lähtötiedot on merkittävä oletuksiksi. Voit tehdä erilliset laskelmat tavalliselle ja pidemmälle käyttökerralle sen sijaan, että esität yhden tarkalta näyttävän luvun. Näytä myös, miten oman sopimuksesi hinnan muutos vaikuttaisi samaan oletettuun kWh-määrään; näin hinnan epävarmuus ei sekoitu kulutusarvion epävarmuuteen. Kiinteän kiukaan mittausta koskevissa kysymyksissä sopivan ratkaisun arvioi sähköalan ammattilainen.
Pidä laskentataulukossa erilliset sarakkeet saunamallille, alkutilalle, käynnistys- ja sammutusajalle, mitatulle kWh-määrälle, sovelletulle yksikköhinnalle sekä mittaukseen kuuluville laitteille. Kun hinnan lähde ja mittausjakso näkyvät, laskelman voi tarkistaa tai laskea uudelleen sähkösopimuksen muuttuessa. Ensimmäiset mittaukset voivat myös osoittaa, millaiset käyttökerrat omassa arjessasi kannattaa erottaa toisistaan. Saunomiskerran sähkökustannus on tällöin käytännön kulutuksen laskelma; se ei sisällä saunan hankinta-, toimitus- tai asennuskuluja, ellei niitä lasketa erikseen.
Usein kysyttyä
Pitääkö lämmitysaika laskea mukaan?
Kyllä, jos lasket yhden tavallisen saunomiskerran kokonaiskulun. Aloita mittaus, kun kiuas käynnistetään, ja päätä se saunomisen jälkeen, kun kiuas sammutetaan. Näin sekä esilämmitys että saunomisen aikana kulunut sähkö sisältyvät tulokseen.
Voiko hinnan laskea kiukaan nimellistehosta?
Nimellisteho kertoo tehon kilowatteina, ei toteutunutta energiankulutusta. Tehon kertominen koko käyttöajalla kuvaa tilannetta, jossa kiuas käyttää nimellistehoaan jatkuvasti. Todellisen kulutuksen saat mittaamalla kWh-lukeman koko käyttökerralta.
Kuuluvatko sähkönsiirron perusmaksut yhden käyttökerran hintaan?
Kulutuksen mukaan laskutettavat siirtomaksut voi ottaa mukaan muuttuvaan yksikköhintaan. Kuukausittainen perusmaksu ei muutu yhden saunomiskerran vuoksi. Jos jaat sen käyttökertojen kesken, esitä tulos erikseen keskimääräisenä kustannuksena.
Miten käyttökerran hinta lasketaan, jos sähkön hinta vaihtelee?
Jos mittauksesta selviää kulutus eri hinta-aikoina, laske kunkin jakson kilowattitunnit kyseisen jakson hinnalla ja laske tulokset yhteen. Pelkän kokonaiskulutuksen kanssa tarvitset arvion jaksojen painotetusta keskihinnasta; tavallinen tuntihintojen keskiarvo ei välttämättä vastaa sitä.
Voiko saunan kulutuksen erottaa koko talon mittarista?
Koko talon mittari näyttää myös muiden laitteiden kulutuksen. Jos erillistä saunakohtaista mittausta ei ole, vertailu samanlaiseen taustajaksoon voi antaa karkean arvion, mutta muut samanaikaiset sähkölaitteet heikentävät tarkkuutta. Merkitse tällainen tulos arvioksi.
Luotettava hinta yhdelle saunomiskerralle syntyy kahdesta omasta lähtötiedosta: koko käyttökerran kWh-määrästä ja siihen soveltuvasta muuttuvasta kokonaishinnasta. Lämmityksen sisällyttäminen, mittauksen rajaus ja hinnan ajankohta ratkaisevat, mitä lopputulos oikeastaan kuvaa. Nimellisteho, saunamallin pinta-alatieto tai yleinen sähkönhintaluku voivat auttaa arvioinnin taustalla, mutta ne eivät korvaa käyttöjakson mittausta. Kun tallennat olosuhteet ja lasket vaihtelevat hinnat niiden omilta jaksoilta, yksittäiset tulokset on helpompi suhteuttaa omaan saunomistapaasi.
