Taimipöydän lämmitys vai koko kasvihuoneen lämmitys?
Kasvihuoneen lämmitys
Kasvihuoneen taimikasvatuksessa lämpöä voi kohdistaa joko kasvualustaan ja juuristoalueeseen tai koko tilaan. Valinta vaikuttaa siihen, mitä lämpötilaa seurataan, kuinka laajaa aluetta lämmitetään ja millaisissa oloissa taimien juuret ja maanpäälliset osat kasvavat. Taimipöydän lämmitys sopii tilanteeseen, jossa kylvöeriä kasvatetaan rajatulla alueella ja kasvihuoneen muun osan ei tarvitse olla lämmin. Se ei kuitenkaan lämmitä automaattisesti taimien ympärillä olevaa ilmaa eikä suojaa koko kasvihuonetta kylmältä. Koko tilan lämmitystä tarvitaan, jos myös ilman on pysyttävä kasveille sopivana. Vertailussa kannattaa erottaa kasvilajin ja kasvuvaiheen lämpötarve, mitattava kohta ja käyttöaika: kumpikaan vaihtoehto ei kuluta varmasti vähemmän energiaa ilman tietoja kasvihuoneesta, laitteesta ja käyttötavasta.
Mitä taimipöydän lämmitys lämmittää?
Taimipöydän lämmityksessä lämpö kohdistuu kylvöastioiden ja kasvualustan alueelle, ei ensisijaisesti koko kasvihuoneen ilmaan. Ratkaisu voi perustua esimerkiksi taimikasvatukseen tarkoitettuun lämpömattoon tai lämmitettävään pöytärakenteeseen. Laitteen käyttöohje ratkaisee, miten astiat sijoitetaan ja millainen alusta lämmittimelle sopii; erilaisia järjestelmiä ei voi käyttää samoilla oletuksilla. Lämpö siirtyy astioihin, mutta vaikutus riippuu laitteen rakenteesta ja astioiden kosketuksesta lämmitettävään pintaan. Pöytälevyn lämpötila ei kerro suoraan juuristoalueen olosuhteita: kasvualustan kosteus, astian materiaali ja koko sekä kosketus alustaan vaikuttavat lämmön siirtymiseen. Siksi lämpimältä tuntuva pöytä tai lähellä oleva ilman lämpömittari eivät yksin kerro, millaisessa lämmössä siemenet tai juuret ovat. Korkea ruukku ja matala kylvökenno eivät myöskään välttämättä lämpene samalla tavalla. Tavoitteena on saada kylvöastian sisällä oleva kasvualusta kasveille sopivaksi. Lämmityksen vaikutusta pitää siksi tarkastella siinä astiassa ja kasvualustassa, joita kasvatuksessa todella käytetään.
Siementen itäminen ja jo taimettuneen kasvin kasvu eivät välttämättä vaadi samanlaisia oloja. Lajit ja kasvatusvaiheet eroavat toisistaan, joten kylvöohjeesta tai siemenpakkauksesta kannattaa tarkistaa, viittaako annettu lämpötilasuositus kasvualustaan vai ilman lämpöön. Jos lämmitys jää päälle taimettumisen jälkeen, seurannan kohteeksi tulee myös taimi ja sen ympärillä oleva ilma, ei vain pöydän pinta. Juuriston lämpö ei korvaa riittävää valoa eikä tee epätasaisesta kastelusta sopivaa. Paikallista lämmitystä arvioitaessa määritä ensin, onko tavoitteena siementen idätys, taimien kasvatus vai molemmat. Mieti myös, muuttuuko tavoite kasvien kasvaessa tai kun ne siirretään toiseen paikkaan.
Milloin taimipöydän lämmitys sopii esikasvatukseen?
Paikallinen lämmitys sopii tilanteeseen, jossa lämmitettävä kasvatusalue on selvästi pienempi kuin koko kasvihuone. Esimerkiksi rajallinen määrä kylvölaatikoita, eri aikaan tehtävät kylvöt tai vain yhden pöydän käyttö eivät välttämättä edellytä käytävien ja tyhjien hyllyjen lämmittämistä. Ratkaisu voi helpottaa kylvöjen järjestämistä vaiheittain: kaikkia astioita ei tarvitse pitää samalla pöydällä tai samassa lämpötilassa koko ajan. Arvioi tilantarve kuitenkin vilkkaimman kylvöviikon mukaan, älä vain ensimmäisten siemenastioiden perusteella. Taimien koulinta eli siirtäminen väljempiin astioihin voi kasvattaa pöytätilan tarvetta, vaikka taimien määrä pysyisi samana. Jos idätys ja taimien jatkokasvatus tapahtuvat eri paikoissa, pieni lämmitettävä alue voi palvella peräkkäisiä kylvöeriä. Jos taas kaikki taimet jäävät sille viikoiksi, kapasiteetti täyttyy nopeasti. Paikallisuus on hyödyksi vain, jos kasvihuoneen muu ilma sopii kyseisille taimille. Lämmitetty kasvualusta ei takaa, että lehdet ja varret pysyvät samassa lämpötilassa. Vertaa siis myös lämmitettävän pöydän ulkopuolelle siirrettävien taimien oloja niiden kasvatusohjeeseen. Näin pöydän vapautuminen seuraavalle kylvölle ei perustu oletukseen, että taimettuminen yksin poistaisi lämmön tarpeen.
Mitoita lämmitettävä alue kylvöastioiden ja käytössä olevan pöydän mukaan, älä suoraan kasvihuoneen kokonaispinta-alan perusteella. Varaa tilaa taimien käsittelylle ja tarkista lämmittimen omista teknisistä tiedoista, että laite on tarkoitettu suunniteltuun käyttöön ja pöytäalalle. Kasvihuoneen kokoluokka auttaa hahmottamaan, kuinka suuri osa tilasta jäisi muuhun käyttöön: Limited Edition -kasvihuoneiden ilmoitetut pinta-alat vaihtelevat 3,77–28,08 neliömetrin välillä. Neliömäärä kuvaa rakennuksen kokoa, ei taimipöydän mittoja, lämmitystehoa tai energiankulutusta. Jos lämpöä tarvitaan vain lyhyen kylvöjakson ajan, huomioi vertailussa myös käyttökauden pituus.
Milloin koko kasvihuoneen lämmittäminen on tarpeen?
Koko tilan lämmitys on aiheellinen, kun kasvien lisäksi myös niiden ympärillä olevan ilman on pysyttävä kasveille sopivana. Näin voi olla, jos taimia kasvatetaan useilla pöydillä tai hyllyillä, ruukkuja sijoitetaan eri puolille kasvihuonetta tai taimien maanpäälliset osat tarvitsevat lämpimän ilman kaikissa kasvupaikoissa. Samalla työskentelytila pysyy lämpimämpänä, jos siellä hoidetaan kasveja usein, mutta käyttömukavuus ei yksin määritä kasvien lämpötarvetta. Ilman lämmitys ei myöskään takaa samaa lämpöä joka kohdassa. Oven, seinäpintojen ja nurkkien läheisyydessä lämpötila voi erota mittauspisteestä, joten seuranta kuuluu myös koko kasvihuoneen lämmitykseen.
Ratkaisevaa on, tarvitsevatko taimet lämpimämpää ilmaa vai vain lämpimämpää kasvualustaa. Jos kaikki käytössä olevat kasvupaikat edellyttävät samanlaista ilman lämpöä, lämmitys on arvioitava koko tilan eikä yksittäisen pöydän mukaan. Jos lämpöä tarvitsevat vain kylvölaatikot, koko kasvihuoneen lämmittäminen voi olla tarpeettoman laaja ratkaisu. Mallin ilmoittama pohjapinta-ala auttaa hahmottamaan kokoa: T-mallisten kasvihuoneiden kokovaihtoehdot kattavat 16,52–30 m². Pinta-ala ei kuitenkaan kerro tilan korkeutta, ilmanvaihtoa tai lämpöhäviöitä eikä yksin riitä lämmittimen mitoitukseen. Piirrä ennen valintaa, missä taimet ja muut kasvit tosiasiassa sijaitsevat. Merkitse myös myöhemmin käyttöön tulevat hyllyt ja pöydät, jotta vertailu ei koske vain kasvatuksen alkuviikkoja. Koko tilan lämmitys voi vähentää tarvetta siirtää astioita lämpimälle pöydälle ja sieltä pois, mutta samalla lämmitettävä alue kasvaa. Punnitse tätä käytännön työtä suhteessa siihen, kuinka monessa paikassa lämpöä todella tarvitaan. Jos osa kasvihuoneesta jää kokonaan tyhjäksi, sen lämmittämisen hyöty on erilainen kuin täydessä taimikasvatuksessa.
Ilmanvaihto, valo ja kastelu vaikuttavat lämmityksen rinnalla
Kasvihuoneen lämpö ja ilmanvaihto kytkeytyvät toisiinsa. Tuuletus vaihtaa ilmaa, ja samalla lämpöä voi poistua ulos, joten lämmitystä ei pidä arvioida olettaen, että ilmanvaihto on aina suljettu. Taimia varten tarvittava tuuletus riippuu kasvatustilanteesta, eikä lämmityksen ohjaus korvaa ilmanvaihdon hallintaa. Koko tilan lämmityksessä tavoite koskee kasvihuoneen ilmaa, joka muuttuu tuuletuksen ja sääolojen mukana. Taimipöydän lämmityksessä kasvualustan lämpö ja ympäröivä ilma voivat puolestaan erota toisistaan. Seuraa tilannetta myös silloin, kun ovia tai tuuletusaukkoja käytetään, äläkä päättele taimien oloja pelkästä lämmittimen asetuksesta.
Lämpö ei korjaa liian vähäistä valoa eikä vaikuta taimien kehitykseen samalla tavalla kaikissa oloissa. Lämmitetty kasvualusta voi muuttaa veden kulumista kylvöastioissa, mutta kastelutarpeeseen vaikuttavat myös valo, ilman liike, astian koko ja kasvilaji. Tarkista siksi kasvualustan kosteus itse sen sijaan, että muuttaisit kastelua vain lämmittimen asetuksen perusteella. Samalla pöydällä olevat pienet kennot ja suuret ruukut voivat tarvita kastelua eri aikaan. Pidä astiaryhmät tunnistettavina, jotta yhden kuivan astian perusteella ei kastella koko pöytää. Myös mahdollinen kylvökansi muuttaa astian lähiympäristöä: kannen alla mitattu ilman lämpö ei kuvaa koko kasvihuonetta. Käytä kantta kasvin kasvatusohjeen mukaan ja seuraa olosuhteita sen sisällä erikseen. Kasvihuonetta valitessa pyramidinmuotoisen kasvihuoneen pinta-alavaihtoehdot auttavat vertaamaan 5,53–18,9 m²:n kokoluokkia. Selvitä lisäksi pohjapiirroksesta, mihin taimipöytä mahtuu ja kuinka sitä voidaan hoitaa. Lämmityksen kannalta käyttökelpoinen pöytäpaikka tarvitsee myös kasveille sopivan valon ja toimivan kastelujärjestelyn. Pelkkä vapaa lattianeliö ei siksi vielä osoita parasta paikkaa esikasvatukselle.
Miten lämmitystavat vaikuttavat energiankulutukseen?
Energiankulutus riippuu siitä, mitä lämmitetään, millaisena lämpötila pidetään ja kuinka pitkään. Koko kasvihuoneessa lämpöä siirtyy rakenteiden kautta ulos; arvioon vaikuttavat ulkolämpötila, tuuli, vaipan ominaisuudet, ilmavuodot ja tuuletus. Myös sisä- ja ulkolämpötilan ero vaikuttaa lämmitystarpeeseen. Taimipöydän lämmityksessä lämpö kohdistuu pienemmälle alueelle, mutta pöydän alapuolelle ja reunoille tapahtuvat häviöt sekä astioiden ja kasvualustan lämmittäminen kuuluvat kokonaisuuteen. Siksi paikallinen lämmitys ei automaattisesti kuluta vähemmän energiaa. Pelkkä lämmittimen nimellisteho tai kasvihuoneen pohjapinta-ala ei myöskään kerro kausikulutusta. Ratkaisuja pitää verrata samoilla käyttö- ja sääoletuksilla.
Kirjaa arvioon lämmityksen tavoite, lämmitettävä alue, käyttöajat, ilmanvaihdon oletus ja ulko-olosuhteet. Vertaa kulutusta mahdollisuuksien mukaan mittaamalla tai käyttämällä laitteen dokumentoituja tehotietoja ja toteutunutta käyttöaikaa. Termostaattiohjatun laitteen nimellisteho ei tarkoita, että se kävisi jatkuvasti täydellä teholla, eikä laitteen päälläoloaika ole välttämättä sama kuin sen lämmitysaika. Sähkölämmityksen kustannusarviossa käytä oman sopimuksesi kulutukseen sidottua kokonaishintaa, johon voivat kuulua energia, siirto ja verot. Kiinteät kuukausimaksut on hyvä pitää erillään, jos ne eivät muutu lämmitysratkaisun mukana. Vaihtelevalla sähkön hinnalla myös kulutuksen ajankohta vaikuttaa kustannukseen. Rakennuksen kokoa vertaillessa säilytystilallisten kasvihuoneiden ilmoitetut pinta-alat ovat 5,52–28,08 m². Selvitä pohjapiirroksesta, miten taimikasvatus ja säilytys jakautuvat tilassa, ja käytä vertailussa todellista lämmitettävää kokonaisuutta. Taimipöydän ja tilalämmityksen kokeilujaksoja ei kannata verrata suoraan, jos toinen osuu leutoon ja toinen kylmään säähän. Kirjaa sää ja saavutetut lämpötilat kulutuslukemien rinnalle. Jos toinen ratkaisu ei yllä kasvien tarvitsemaan lämpöön, sen pienempi kulutus ei yksin osoita sitä paremmaksi. Jos mitoitus jää epäselväksi, pyydä ammattilaiselta arvio, jossa oletukset ja laitetiedot näkyvät.
Mittaa kasvualustan ja taimien ympärillä olevan ilman lämpö erikseen
Taimipöydän lämmitystä ei kannata arvioida vain huoneilman lämpömittarin perusteella. Mittaa kasvualustaa kylvöastiasta ja vertaa samaan aikaan ilman lämpöä taimien korkeudella. Pöydän pinnasta mitattu lukema ei kerro suoraan juuristoalueen lämpöä, eikä astian ulkopinta välttämättä vastaa sen sisällä olevan kasvualustan oloja. Tarkista tarvittaessa useampi astia tai pöydän eri kohta, sillä astioiden kosketus lämmitettyyn pintaan ja kasvualustan kosteus vaikuttavat tulokseen. Päivän ja yön lukemat kannattaa erottaa, jos kasvihuoneen olosuhteet vaihtelevat. Vertaa mittauksia kyseisen kasvin kasvatusohjeeseen, älä yhteen kaikkia taimia koskevaan lukemaan.
Koko kasvihuoneen lämmityksessä mittaa, pysyykö ilma sopivana myös kasvien luona eikä vain lämmittimen tai säätimen vieressä. Vertaa eri alueiden lukemia, kuten pöydän ja viileämmältä vaikuttavan nurkan lämpötilaa, ja seuraa muutosta eri vuorokaudenaikoina. Noudata säätimen anturin sijoitusohjetta, mutta käytä taimien olojen tarkistamiseen myös erillistä mittausta. Lämmitystapojen vertailua varten riittää selkeä seurantataulukko: merkitse kasvualustan ja ilman lämpö, mittauspaikka, kellonaika sekä käytössä ollut lämmitys. Lisää tieto tuuletuksesta ja siitä, oliko pöytä täynnä vai vain osittain käytössä. Mittaa vertailukerroilla vastaavanlaisista astioista, sillä astian vaihtuminen voi muuttaa tulosta lämmitystavasta riippumatta. Kirjaa myös alimmat ja korkeimmat lukemat, jos mittari tallentaa ne. Yksi päiväsaikaan tehty mittaus ei kerro yön kylmimmästä hetkestä. Usean päivän seuranta auttaa erottamaan yksittäisen säämuutoksen toistuvasta ongelmasta. Kun kylvöerä vaihtuu tai astiat siirretään, tarkista olosuhteet uudelleen. Aiemman erän onnistuminen ei vielä osoita, että sama asetus tuottaisi sopivan lämpötilan erilaisissa ruukuissa tai toisessa kasvuvaiheessa.
Taimien suojaaminen kylminä öinä ja lämmityskatkon aikana
Taimipöydän lämpö ei estä ympäröivän ilman tai taimien lehtien jäähtymistä, joten sitä ei voi pitää koko kasvihuoneen pakkassuojana. Jos ilma kylmenee, juuristo voi olla lämmin samalla kun maanpäälliset osat jäävät kylmään. Koko kasvihuoneen lämmityksessäkin tarkkaile lämpötilaa kasvien tasolla: oven ja seinäpintojen läheisyydessä olosuhteet voivat poiketa säätimen lukemasta. Selvitä kasvilajin lämpötilaa koskevat vaatimukset ennen kylmää jaksoa, ei vasta silloin, kun lämpö ei pysy tavoitteessa. Eri kasvuvaiheet voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka suuri merkitys kasvualustan ja ilman lämpötilalla on.
Mieti etukäteen, miten toimit sähkökatkon tai lämmittimen vian aikana. Voitko siirtää herkät kylvöt toiseen sopivaan tilaan, ja miten huomaat lämpötilan laskun ajoissa? Suunnitelman pitää vastata taimimäärää: muutaman kylvölaatikon siirtäminen on eri tehtävä kuin usean täyden pöydän tyhjentäminen. Pidä astioiden kasvilajit ja kylvöerät tunnistettavina myös siirron jälkeen. Tarkista mahdollisen lämpötilahälyttimen dokumentaatiosta, miten se toimii sähkökatkossa ja tarvitseeko ilmoituksen välittäminen verkkoyhteyttä. Älä oleta automatiikan tai varalämmittimen toimivan ilman käyttöohjeiden tarkistamista. Kosteaan kasvihuoneympäristöön soveltuva sähkölämmityslaite ja sen sähkösyöttö on syytä varmistaa pätevän sähköalan ammattilaisen kanssa; tilapäiset omat kytkentäratkaisut eivät kuulu taimikasvatuksen suunnitteluun. Rakennuksen laajuutta havainnollistaa tilavan kasvihuoneen kokoluokka, joka on 47–70 m². Suuremmassa kasvatuksessa varasuunnitelmaan kuuluu siksi myös se, mitkä kylvöerät voidaan siirtää ja missä niitä voidaan jatkaa. Tuotesivun pinta-ala ei kerro, kuinka pitkään lämpö säilyy katkon aikana. Älä perusta siirtopäätöstä oletettuun tuntimäärään, vaan seuraa taimien olosuhteita ja niiden kasvilajikohtaisia tarpeita.
Taimipöydän koko ja sijainti määrittävät lämmitettävän alueen
Paikallista lämmitystä suunnitellessa rajaa ensin alue, jolla kylvöastiat todella ovat. Huomioi pöydän lisäksi astioiden asettelu, mahdolliset tyhjät kohdat ja se, kuinka usein kylvöeriä siirretään. Lämmittimen aiottu käyttöala ja laitteen omat tekniset tiedot pitää sovittaa yhteen, eikä sopivuutta voi päätellä kasvihuoneen mallista. Pöydälle tarvitaan myös tilaa taimien hoitamiseen, kasteluun ja siirtämiseen; jos astiat ovat hankalasti käsiteltävissä, lämpötilan seuranta ja kasvatusvaiheiden erottelu vaikeutuvat. Mieti samalla, jääkö lämmitettävä alue helposti muun kasvihuoneen ilmavirran tai ovesta tulevan ilman vaikutuspiiriin. Tarkka sijainti auttaa määrittämään, mistä kohdista lämpöä kannattaa mitata.
Rakennuksen kokoa vertaillessa Prestige-kasvihuoneiden pinta-alavaihtoehdot ovat 3,77–28,08 m². Sovita suunniteltu taimipöytä valitun koon pohjapiirrokseen ja tarkista sen ympärille jäävä työskentelytila. Astioihin pitää päästä käsiksi ilman, että koko pöytä tyhjennetään kastelua tai yksittäisen taimen siirtämistä varten. Jos pöytä on käytettävissä vain yhdeltä sivulta, sen syvyys vaikuttaa siihen, yltääkö takimmaisiin astioihin vaivatta. Huomioi myös ovien käyttö, kulkureitti ja kasteluvälineiden säilytys. Tee astioiden sijoittelusta suunnitelma niiden todellisten ulkomittojen avulla, sillä nimellinen pöytäala ei aina vastaa astioille käyttökelpoista alaa. Merkitse lämmitettävä alue erikseen, jotta sen ulkopuolelle jääviä astioita ei pidetä vahingossa samassa lämpötilassa olevina. Jos kasvatat yhtä aikaa eri vaiheissa olevia taimia, varaa omat paikat idätykselle ja jatkokasvatukselle. Tarkista lämmittimen dokumentaatiosta sallitut sijoittelu- ja käyttöolosuhteet ennen pöydän lopullista järjestämistä. Käytännöllinen järjestys tekee paikallisesta lämmityksestä helpommin hyödynnettävän: vapautuva paikka voidaan ottaa uudelle kylvölle ilman, että muiden erien hoito tai seuranta vaikeutuu.
Kasvihuoneen pohjapinta-ala ei kerro koko lämpöhäviötä
Neliömetrit kertovat kasvihuoneen pohjan laajuudesta, mutta koko tilan lämmitystarpeeseen vaikuttavat lisäksi tilavuus ja lämpöä ympäristöön siirtävien pintojen määrä. Rakennuksen korkeus, ovien ja muiden aukkojen tiiviys, ilmanvaihto sekä rakenteiden ominaisuudet voivat muuttaa arviota. Siksi kahta saman pohjapinta-alan kasvihuonetta ei voi olettaa lämmitystarpeeltaan samanlaisiksi ilman tarkempia tietoja. Paikallisen lämmityksen kannalta olennaista on puolestaan se, missä pöytä sijaitsee ja kuinka paljon kasvualustaa lämmitetään. Älä siis käytä rakennuksen pinta-alaa taimipöydän lämmittimen mitoitustietona, äläkä päättele siitä yksin koko kasvihuoneen energiankulutusta.
Mallia valitessa ilmoitettu pinta-ala on hyödyllinen ensimmäinen rajaus. Esimerkiksi alumiinisten kasvihuoneiden kokovaihtoehdot ovat 3,77–28,08 m². Tarkempaa lämmitysvertailua varten kokoa valitusta mallista tiedot mitoista, katteesta, ovista ja tuuletusmahdollisuuksista. Selvitä myös, mitä valmistaja kertoo mahdollisten lisävarusteiden yhteensopivuudesta. Jos eristystä tai muuta lämpöhäviöihin vaikuttavaa ratkaisua harkitaan, sitä ei pidä sisällyttää laskelmaan oletettuna ominaisuutena ennen kuin toteutus ja soveltuvuus on varmistettu. Erottele vertailumuistiinpanoissa tuotetiedoista saadut luvut, omat mittaukset ja vielä avoimet tiedot. Näin epävarma oletus ei muutu huomaamatta lämmityslaitteen valintaperusteeksi. Puuttuvasta lämpöhäviötiedosta ei voi päätellä rakennuksen olevan hyvin tai huonosti eristetty. Koko tilan tavoitelämpötilaa arvioitaessa ammattilaisen on voitava tunnistaa, mihin rakennetietoihin ja sääoloihin arvio perustuu. Paikallista lämmitystä varten tarvitaan puolestaan tiedot pöydästä, astioista ja laitteen tarkoitetusta käyttöalasta. Sama kasvihuone-esite ei siis yksin vastaa molempiin mitoituskysymyksiin, vaikka se auttaa rakennuksen koon valinnassa.
Kasvihuonemalli ja lämmitystapa ovat eri valintoja
Päätä ensin, mikä tarvitsee lämpöä: kylvöastioiden kasvualusta, taimien ympärillä oleva ilma vai molemmat. Jos vain rajattu määrä kasvualustaa tarvitsee lämpöä ja kasvihuoneen muu ilma sopii kasveille, paikallinen ratkaisu voi vastata tarvetta. Jos taimet ovat hajallaan tai ilman pitää olla lämpimämpi kaikkialla, arvioi koko tilan lämmitystä. Joissakin kasvatustilanteissa näitä voi myös yhdistää, mutta silloin mittaa ja säädä kasvualustan ja ilman lämpö erillisinä tavoitteina. Kasvihuoneen muoto tai nimi ei ratkaise asiaa, eikä mallisivun pinta-ala yksin kerro, kuinka paljon lämpöä tarvitaan.
Jos vertailet esimerkiksi seinäkasvihuoneen pinta-alatietoja, sivulla ilmoitetut kokovaihtoehdot ovat 3,69–14,34 m². Tarkista valitun mallin pohjapiirroksesta taimipöydän paikka ja selvitä rakenteita, ilmanvaihtoa ja katetta koskevat tiedot. Seinäkasvihuoneen nimeä ei pidä tulkita lupaukseksi viereisestä rakennuksesta saatavasta lämmöstä. Tee sen jälkeen kahdesta lämmitysvaihtoehdosta rinnakkainen vertailu, jossa kummankin on täytettävä samojen taimien tarpeet. Kirjaa tarvittava laitteisto, ohjaus, käyttöjakso, seurantatapa ja mahdolliset hankintakulut erikseen käyttökuluista. Lyhyessä idätyskäytössä hankintakulujen merkitys voi olla erilainen kuin pitkään jatkuvassa taimikasvatuksessa, mutta ilman tarjouksia ja kulutustietoja edullisempaa vaihtoehtoa ei voi nimetä. Huomioi myös päivittäinen työ: tarvitseeko astioita siirtää, kuinka kastelu onnistuu ja miten lämpötilaa seurataan. Jos harkitset yhdistelmää, ota vertailuun mukaan molempien laitteiden kulutus ja ohjaus. Paikallinen lämmitys ei silloin poista tilalämmityksen kustannusta. Paras ratkaisu on se, joka tuottaa tarvittavat olosuhteet omalle taimimäärälle ja käyttöjaksolle ilman tarpeettoman laajaa lämmitystä tai hankalaksi muuttuvaa hoitoa.
Usein kysyttyä
Suojaako lämmitetty taimipöytä taimia pakkaselta?
Ei luotettavasti koko tainta eikä kasvihuonetta. Taimipöydän lämmitys kohdistuu ensisijaisesti kasvualustaan, joten taimien maanpäälliset osat ja ympäröivä ilma voivat jäähtyä liikaa. Selvitä kasvilajin ilman lämpötilaa koskevat vaatimukset ja tarkista olosuhteet taimien korkeudelta.
Kumpi lämmitystapa kuluttaa vähemmän energiaa?
Sitä ei voi päätellä pelkästään lämmittimen tyypistä. Kulutus riippuu lämmitettävästä alueesta, tavoitelämpötilasta, käyttöajasta, kasvihuoneen lämpöhäviöistä ja tuuletuksesta. Vertaa ratkaisuja samoilla oletuksilla ja oman energiahintasi mukaan.
Mistä taimipöydän lämpötilasta kannattaa huolehtia?
Tarkista kylvöohjeesta, koskeeko suositus kasvualustaa vai ilmaa, ja mittaa nämä erikseen. Itämisen ja taimettumisen jälkeen sopivat olosuhteet voivat olla erilaiset, joten yhtä kaikkia kasveja koskevaa lukemaa ei ole.
Voiko taimipöydän ja koko kasvihuoneen lämmityksen yhdistää?
Voi, jos kasvien juuristo ja ympäröivä ilma tarvitsevat erilaista lämpöä. Kummankin lämmityksen ohjauksen ja mittauksen tulee vastata omaa tavoitettaan. Seuraa myös yhteisvaikutusta: ilman lämpeneminen voi muuttaa kasvualustan lämmitystarvetta. Vertaa yhdistelmän kokonaiskulutusta, älä vain taimipöydän lämmittimen kulutusta.
Mistä mittauksesta näkee, saavatko taimet riittävästi lämpöä?
Mittaa kasvualustaa kylvöastiasta sekä ilmaa taimien korkeudelta. Tarkista tarvittaessa useampi kohta ja eri vuorokaudenaika, ja vertaa tuloksia kyseisen kasvin kasvatusohjeeseen.
Taimipöydän lämmitys kohdistaa lämmön rajattuun kasvualustaan, kun taas koko kasvihuoneen lämmitys lämmittää taimien ympärillä olevaa ilmaa laajemmin. Esikasvatuksessa valinta riippuu taimien sijainnista, kasvuvaiheesta ja tarvittavista olosuhteista. Energiankulutukseen vaikuttavat lämmitettävän alueen lisäksi kasvihuoneen ominaisuudet, lämpötilatavoitteet ja käyttöajat; energian hinta ratkaisee kulutuksen kustannuksen. Rajattu idätysalue ja eri puolille kasvihuonetta levittäytyvä taimikasvatus voivat siksi tarvita eri ratkaisut. Kasvualustan ja ilman erillinen mittaaminen osoittaa, täyttääkö valittu lämmitystapa taimierien tarpeet myös käytännössä.
