Näin valitset talon arkkitehtuuriin sopivan ikkunatyylin
Ikkunatyylin valinta
Ikkunaremontissa huomio kiinnittyy helposti väriin, energialukuihin ja hintaan, vaikka talon ilmettä ratkaisee usein ensin ikkunoiden järjestys. Kun uusi ikkuna on hieman liian leveä, jaettu eri tavalla tai sijoitettu eri syvyyteen kuin muut, julkisivun rytmi voi muuttua enemmän kuin materiaalivalinnasta arvaisi. Toisaalta pelkkä vanhan mallin kopiointi ei aina palvele nykyistä käyttöä: keittiön tuuletus, kalusteiden sijoittelu, näkymät ja terassille kulkeminen voivat edellyttää toisenlaista ratkaisua. Hyvä valinta alkaa rakennuksen lukemisesta kokonaisuutena. Tarkastele ikkuna-aukkojen mittasuhteita, kerrosten välisiä linjoja, nurkkien etäisyyksiä, katon muotoa ja sisätilojen käyttöä. Vasta sen jälkeen päätä puitteiden määrä, ristikot, avautumistapa ja ovien suhde ikkunoihin. Näin tuotemalli valitaan taloa varten eikä talon ilmettä soviteta jälkikäteen tuotteeseen.
Aloita julkisivun rytmistä, älä yksittäisestä aukosta
Talon arkkitehtuuri ei yleensä muodostu yhdestä näyttävästä ikkunasta vaan aukkojen toistuvasta järjestyksestä. Kuvaa jokainen julkisivu mahdollisimman suoraan edestä ja merkitse luonnokseen aukkojen leveydet, korkeudet, välit, sokkelin ylälinja sekä räystään ja ikkunoiden välinen suhde. Katso, osuvatko ikkunoiden ylä- tai alareunat samaan linjaan ja jatkuvatko pystylinjat kerroksesta toiseen. Vanhemmassa talossa pienikin poikkeama voi katkaista harkitun rytmin. Pelkistetyssä uudisrakennuksessa puolestaan aukkojen epäsymmetria voi olla tarkoituksellista, mutta silloinkin sen taustalla on yleensä selkeä sommitteluperiaate. Yksittäisen ikkunan mittaa ei siksi kannata vahvistaa vertaamatta sitä viereisiin aukkoihin, seinäpinnan leveyteen ja rakennuksen päätyyn.
Jos talossa on kaksi samankokoista olohuoneen ikkunaa, niiden erilainen puitejako näyttää helposti vahingolta, vaikka molemmat toimisivat erikseen. Sama koskee oven vieressä olevaa ikkunaa: korkeus, pystylinja ja näkyvän kehyksen leveys vaikuttavat koko sisäänkäynnin mittakaavaan. Tee päätökset julkisivu kerrallaan, mutta vertaa myös etu-, sivu- ja pihajulkisivuja keskenään. Laajennuksessa kannattaa nimetä tavoite suoraan: jatkuuko vanhan osan rytmi vai saako uusi osa erottua hallitusti? Erottuva ratkaisu toimii parhaiten, kun uuden osan aukotusta ohjaa yksi johdonmukainen sääntö, kuten yhtenäinen ylälinja tai tietty lasipintojen suhde. Jos jokainen ikkuna noudattaa eri ajatusta, kokonaisuus hajoaa riippumatta yksittäisten tuotteiden laadusta. Hyödyllinen vertailutapa on peittää valokuvasta hetkeksi kaikki yksityiskohdat ja tarkastella vain aukkojen muodostamia tummia ja vaaleita alueita. Sen jälkeen kuvaan lisätään puitejaot yksi kerrallaan. Menetelmä näyttää, johtuuko ongelma itse aukon koosta vai liian voimakkaasta sisäisestä jaosta. Se auttaa myös vertaamaan vaihtoehtoja ilman, että väri tai pintakäsittely ohjaa päätöstä liian aikaisin. Tulosta kaksi samankokoista julkisivukuvaa, piirrä niihin eri jaot ja katso kuvia sekä läheltä että muutaman metrin päästä. Kirjaa havainto, älä vain mieltymystä: esimerkiksi ylälinja katkeaa, keskiosa raskautuu tai sisäänkäynti erottuu paremmin.
Lue rakennuksen mittasuhteet ennen tyylin valintaa
Kapea ja korkea ikkuna korostaa pystysuuntaa, kun taas leveä vaakasuuntainen aukko venyttää julkisivua sivusuunnassa. Tämä perusvaikutus auttaa arvioimaan, mikä sopii rakennuksen massaan. Korkeahkossa, jyrkkäkattoisessa talossa pystympi jako voi tukea rakennuksen nousua. Matalassa ja pitkänomaisessa talossa liian monet kapeat pystyaiheet voivat tehdä seinästä levottoman. Vertaa myös aukon kokoa sitä ympäröivään umpinaiseen seinäpintaan. Aivan nurkan tai räystään tuntumaan ulottuva ikkuna vaikuttaa erilaiselta kuin samanmittainen aukko keskellä väljää seinää. Tarkastele vaihtoehtoa sekä läheltä että tontin tavallisista katselusuunnista, sillä sisällä tasapainoiselta näyttävä puitejako voi etäältä kadota tai muuttua tarpeettoman hallitsevaksi.
Ikkunan koko ei ole vain valon määrää koskeva kysymys. Suuri aukko voi olla luonteva, jos seinäpinta, näkymä ja sisätila tukevat sitä, mutta pienempien aukkojen sarjaan lisätty suuri elementti tarvitsee sommittelullisen syyn, kuten terassiyhteyden tai pääoleskelutilan näkymän. Rauhalliseen, nykyarkkitehtoniseen julkisivuun selkeälinjainen kiinteä ikkuna voi sopia, kun tarkoitus on kehystää näkymä ilman avautuvan puitteen näkyvää jakoa. Se on silti vain yksi osa ratkaisua, eikä se huolehdi huoneen tuuletuksesta. Kirjaa jokaiselle aukolle päätehtävä: näkymä, päivänvalo, tuuletus, kulku tai usean tarpeen yhdistelmä. Kun tehtävät ovat näkyvissä, avautuvia osia ei tarvitse lisätä sattumanvaraisesti jokaiseen lasipintaan.
Puitejako kertoo enemmän kuin pelkkä kehysväri
Puitejako määrittää lasipintojen mittakaavan ja sen, miten silmä lukee aukon. Yksipuitteinen ikkuna antaa yhtenäisen, vähäeleisen vaikutelman, kun taas kaksipuitteinen malli rytmittää aukon selvästi kahteen osaan. Kumpikaan ei ole automaattisesti oikea: ratkaisevaa on jaon suhde aukon leveyteen sekä sen toistuminen muualla talossa. Kapea pystysuora aukko voi näyttää tasapainoiselta yhdellä puitteella, kun leveä aukko voi saada kahdesta osasta luontevamman mittakaavan. Tarkastele lisäksi karmien, puitteiden ja välipuiden näkyvää leveyttä. Sama nimellinen ruutujako voi näyttää kevyeltä tai raskaalta sen mukaan, kuinka paljon umpinaista kehystä lasien väliin jää ja kuinka jako kohtaa viereisen oven tai ikkunan.
Perinteistä ilmettä tavoittelevassa kohteessa perinnetyylinen kaksipuitteinen ulosaukeava sivusaranoitu ikkuna tarjoaa vertailukohdan, jossa kaksijako ja avautuva luonne näkyvät julkisivussa. Tuotenimike kertoo perinnetyylisestä, kaksipuitteisesta ja ulosaukeavasta sivusaranoidusta kokoonpanosta, mutta tilausta varten tarvitaan silti kohdekohtaiset mitat, kätisyydet ja ulkonäkövalinnat. Älä päätä jakoa pelkän tuotekuvan perusteella. Pyydä koko julkisivusta mittakaavallinen luonnos ja tarkista, kohtaavatko ikkunan pystylinjat kuistin, parvekkeen, sisäänkäynnin tai yläkerran aukkojen kanssa. Vertaa myös eri leveyksiä: sama kaksijako voi näyttää yhdessä aukossa tasapainoiselta ja toisessa liian ahtaalta. Tarvittaessa tee kaksi rinnakkaista julkisivuversiota ennen kuin yksittäisiä ikkunoita hinnoitellaan lopullisesti.
Ristikko ja jakopuite eivät ole sama asia
Ristikko ja jakopuite kannattaa nimetä oikein jo tarjouspyynnössä. Ristikko luo lasipintaan tai sen yhteyteen visuaalisen ruutujaon. Jakopuite puolestaan jakaa ikkunan lasipinnan erillisiin osiin, joten se vaikuttaa vahvemmin ikkunan rakenteelliseen jäsentelyyn. Ero näkyy erityisesti läheltä, valon heijastuksissa ja siinä, kuinka syvältä jako vaikuttaa. Jos tavoitteena on säilyttää vanhan ikkunan voimakas pieniruutuinen luonne, kevyt ristikko ei välttämättä tuota samaa vaikutelmaa. Jos taas halutaan vain hienovarainen viittaus rakennuksen aikakauteen, jakopuite voi tehdä aukosta tarpeettoman raskaan. Päätä ensin, onko ruutujako talon keskeinen tunnusmerkki vai täydentävä yksityiskohta, ja vertaile vasta sitten toteutustapoja.
Ruutujen määrä suhteutetaan aina aukon kokoon eikä valita irrallisena kuviomallina. Hyvin pienet ruudut laajassa nykyarkkitehtuurin aukossa voivat näyttää päälle lisätyltä koristeelta. Suuri yhtenäinen lasi pienessä, selvästi perinteisesti jäsennellyssä aukossa voi puolestaan muuttaa rakennuksen luonnetta paljon. Tarkista, jatkuuko sama ruutulinja viereisissä ikkunoissa ja ovissa, ovatko yläruudut keskenään saman korkuisia ja miten jako näkyy sisältä katsottuna. Pyydä toimittajalta piirros, jossa ruutujen mitat, välit ja reunojen suhteet ovat näkyvissä. Merkitse tilausasiakirjoihin yksiselitteisesti ristikko, jakopuite tai toteutus ilman ristikoita. Sanat kuten perinteinen tai klassinen eivät yksin kerro, millainen jako valmistetaan, joten niitä ei pidä käyttää mittojen korvikkeena. Ristikoiden vertailussa kannattaa tarkastella myös kulmaikkunoita ja vierekkäisiä aukkoja. Jos jokaisen ikkunan ruudut mitoitetaan vain oman aukon mukaan, vaakalinjat voivat siirtyä seinällä ikkunasta toiseen. Päätä siksi, onko tärkeämpää säilyttää kaikissa yhtä suurelta näyttävä ruutu vai jatkaa tiettyä vaakalinjaa koko julkisivun läpi. Molemmat tavoitteet eivät aina toteudu erilevyisissä ja erikorkuisissa aukoissa. Mittakaavallinen piirros paljastaa kompromissin ennen tilausta. Merkitse valittu periaate ikkunakorttiin, jotta myöhemmin lisättävä tai uusittava ikkuna voidaan sovittaa samaan järjestykseen ilman uuden ruutujaon arvaamista.
Avautumistapa kuuluu sekä julkisivuun että arkeen
Avautuva ikkuna tuo julkisivuun puitteen rajoja, saranoihin liittyviä yksityiskohtia ja toiminnallisen jaon. Sisäänaukeava ratkaisu tarvitsee huoneessa vapaan liikeradan, joten sen eteen ei voi sijoittaa korkeaa kalustetta tai syvää työtasoa ilman huolellista tarkistusta. Ulosaukeava ratkaisu puolestaan vaikuttaa ulkotilan käyttöön, kuten kulkuun, istutuksiin ja terassin kalusteisiin. Arkkitehtonisesti olennaista on, että samassa ikkunaryhmässä avautuvien ja kiinteiden osien rajat näyttävät tarkoituksellisilta. Jos yksi kapea tuuletusosa katkaisee muuten yhtenäisen lasipinnan, sijoita se kohtaan, jossa sen pystylinja liittyy muuhun julkisivuun. Tee avautumisesta piirros sekä suljettuna että auki, jotta käytön vaatima tila ei jää arvailuksi.
Kun sisätilan käyttö ja tavoiteltu jako edellyttävät sisäänpäin avautumista, kaksipuitteinen sisäänaukeava ikkuna voi olla vertailtava vaihtoehto selkeästi kaksiosaiseen aukkoon. Varaa molemmille puitteille todellinen avautumistila ja tarkista verhot, kaihtimet, patterit, valaisimet sekä keittiön tai kodinhoitotilan työtasot. Mieti tavallista käyttötilannetta: mistä kohdasta ikkuna avataan, jääkö puite kulkureitille ja voiko ikkunan lähellä oleva pöytä olla paikallaan? Tarkista myös kahvan saavutettavuus eikä vain sen ulkonäköä piirustuksessa. Tuuletuksen kokonaisuus on käsiteltävä osana rakennuksen suunnittelua; yksittäistä ikkunamallia ei pidä olettaa yleispäteväksi ratkaisuksi kaikkiin huoneisiin. Toimiva valinta yhdistää julkisivun jaon, sisätilan käytön ja hallitun avaamisen samaan päätökseen.
Vanhaa taloa uudistetaan tunnistamalla sen oma sääntö
Vanhan talon nykyiset ikkunat eivät aina ole alkuperäisiä, mutta niissä voi silti näkyä rakennuksen mittakaavaan vakiintunut järjestys. Selvitä ensin, mitkä piirteet ovat säilyttämisen arvoisia: aukkojen koko, pystysuuntainen jako, ristikoiden ruuturytmi, karmien sijainti seinän syvyydessä, värikontrasti tai avautuvien puitteiden sijoitus. Kaikkea ei tarvitse jäljentää. Tärkeää on erottaa rakennuksen ilmettä kannattelevat tunnusmerkit myöhemmistä sattumanvaraisista muutoksista. Vanhat valokuvat ja piirustukset voivat auttaa muutosten tunnistamisessa, mutta niitäkin luetaan suhteessa nykyiseen rakennukseen. Ota lähikuvia liittymistä ja kauempaa otettuja kuvia koko seinästä. Pelkkä puitteen lähikuva ei kerro, miksi kyseinen ikkuna näyttää sopivalta juuri siinä aukossa.
Jos julkisivussa on sivusaranoitujen ikkunoiden rauhallinen rytmi, perinnetyylinen yksipuitteinen ulosaukeava sivusaranoitu ikkuna voi olla johdonmukainen vaihtoehto aukkoon, jossa yksi pystypuite vastaa tavoiteltua mittakaavaa. Älä silti vaihda vain näkyvintä ikkunaa eri periaatteella kuin muita saman julkisivun aukkoja. Laadi hankkeelle ikkunakortti, johon merkitään jokaisen aukon mitat, puitteiden määrä, avautumissuunta, ristikko tai jakopuite, väri sekä sisä- ja ulkopuolen mahdolliset erot. Lisää valokuva ja huonetunnus, jotta samankokoiset aukot eivät sekoitu tilauksessa. Kortti helpottaa tarjousten vertailua: silloin huomaat, perustuuko hintaero samaan kokoonpanoon vai siihen, että jokin tarjoaja on tulkinnut jaon, avautumisen tai viimeistelyn eri tavalla.
Uudemmassa arkkitehtuurissa vähäeleisyys vaatii tarkkuutta
Pelkistetty julkisivu ei tarkoita, että kaikki ikkunat olisivat suuria ja samanlaisia. Vähäeleinen vaikutelma syntyy usein tarkkaan harkituista reunoista, linjoista ja lasipintojen keskinäisistä suhteista. Korkea ikkuna voi jatkaa portaikon liikettä, vaakasuuntainen aukko rajata keittiön näkymää ja kiinteä lasiosa avata oleskelutilan pihalle. Kun näkyviä jakoja on vähän, jokainen poikkeama korostuu. Siksi yläreunojen, nurkkaetäisyyksien ja ovien vieressä olevien pystylinjojen pitää muodostaa tietoinen kokonaisuus. Tarkista myös ikkuna-aukon sijoittuminen seinän syvyyteen, sillä varjolinja vaikuttaa julkisivuun. Päätöstä ei kannata tehdä vain aurinkoisesta havainnekuvasta, vaan ilmettä on arvioitava myös tasaisessa päivänvalossa, jolloin kehysten suhteet erottuvat selvemmin.
Kun samassa aukossa tarvitaan kiinteitä ja avautuvia osia, Kombi-mallin yhdistelmäikkuna voi toimia vertailtavana kokoonpanona. Pyydä tarkka esitys siitä, miten osat jakautuvat juuri kyseisessä aukossa ja miltä niiden reunat näyttävät ulkoa. Vältä ratkaisua, jossa avautuva osa sijoitetaan vain teknisenä lisänä keskelle muuten rauhallista lasipintaa. Luontevampi lähtökohta on jatkaa sen rajalla muuta pystylinjaa tai sijoittaa osa harkitusti reunaan. Sisällä sama ratkaisu voi vapauttaa keskeisen näkymän ja pitää kahvan saavutettavana. Vertaa vähintään kahta vaihtoehtoa samassa mittakaavassa: suurempaa kiinteää osaa ja näkyvämpää toiminnallista jakoa. Näin valinta ei perustu siihen, kumpi tuotekuva näyttää kiinnostavammalta, vaan siihen, kumpi ylläpitää rakennuksen sommittelua ja toimii huoneessa.
Terassiovi on julkisivun suurin liikkuva aukko
Terassiovi valitaan ikkunoiden jatkeena eikä pelkkänä kulkuaukkona. Oven korkeus, lehtijako ja näkyvien kehysten määrä voivat joko sitoa oleskelutilan julkisivuun tai tehdä ovesta irrallisen elementin. Kaksilehtinen ovi tuo aukkoon keskijaon ja avautuvien lehtien rytmin, kun taas liukuva ratkaisu painottaa laajaa lasipintaa. Arkkitehtonisen vaikutuksen lisäksi arvioi käyttöä: kuljetaanko ovesta päivittäin, kannetaanko sen kautta kalusteita ja mihin suuntaan ihmiset luonnostaan liikkuvat terassilla? Merkitse pohjapiirrokseen pöytä, sohva, verhot ja ulkokalusteet oven ollessa käytössä. Ratkaisu, joka näyttää julkisivussa tasapainoiselta mutta vaatii kalusteiden jatkuvaa siirtämistä, ei ole onnistunut kokonaisuus.
Laajaa näkymää ja suoraviivaista ilmettä tavoiteltaessa liukuovet ovat yksi vaihtoehto, kun taas näkyvä lehtijako voi liittyä luontevammin pienempään tai perinteisesti jäsenneltyyn aukkoon. Kysy, miten oven pystylinjat suhteutuvat vieressä oleviin ikkunoihin: jatkuuko ikkunan jako ovessa, asettuuko oven keskilinja seinäjakson kannalta perusteltuun kohtaan ja jääkö aukon sivuille tasapainoisesti seinäpintaa? Tarkista samalla kynnyksen liittyminen, verhojen vaatima tila ja käytön kannalta vapaa alue. Jos olohuoneessa on useita lasiaukkoja, tarkastele niitä yhtenä ryhmänä eikä erillisinä tuotteina. Oven vaikutus on suurimmillaan silloin, kun se näkyy yhtä aikaa pihalta, sisätilasta ja viereiseltä kulkureitiltä, joten eri katselusuunnat kannattaa valokuvata ennen päätöstä.
Erikoismuotoja käytetään rakennuksen geometrian ehdoilla
Kolmio-, vino-, pyöreä- ja puolipyöreä ikkuna voivat tehdä julkisivusta tunnistettavan, mutta niiden muodon pitäisi seurata rakennuksen geometriaa. Harjapäädyn kolmio voi jatkaa kattolinjaa, ja pyöreä aukko voi muodostaa hallitun vastakohdan suorakulmaisille ikkunoille. Satunnainen erikoismuoto näyttää helposti irralliselta, jos se ei liity kattoon, portaikkoon, päätyyn tai sisätilan erityiseen kohtaan. Piirrä aukko aina myös sisältä katsottuna. Muoto vaikuttaa verhoihin, kalusteisiin, näkymän rajautumiseen ja siihen, mihin valo suuntautuu. Tarkista lisäksi, onko erikoisikkuna tarkoitus pitää kiinteänä vai tarvitaanko samassa tilassa erillinen avattava ikkuna. Näin näyttävästä muodosta ei yritetä tehdä kaikkien käyttötarpeiden kompromissia.
Päätyyn suunnitellut kiinteät kolmio- ja vinoikkunat ovat luonteva vertailukohta, kun aukko seuraa katon tai seinän kulmaa. Kaltevan katon yhteydessä voidaan erikseen arvioida myös kääntyvää kattoikkunaa, jos ikkunan paikka kuuluu kattopintaan eikä päätyseinään. Tuotenimikkeet kertovat kokoonpanon perusmuodon, eivät kohteeseen sopivia mittoja, liittymiä tai asennustapaa. Älä pakota erikoismuotoa suorakulmaiseen aukkoon vain näyttävän yksityiskohdan vuoksi. Usein oikein linjattu suorakulmainen ikkuna on arkkitehtonisesti vahvempi. Jätä erikoismuodon ympärille rauhallista pinta-alaa ja tarkista sen suhde räystääseen, nurkkiin sekä muihin aukkoihin. Jos samalla julkisivulla on useita erikoismuotoja, niiden välille tarvitaan yhteinen geometrinen periaate, jotta lopputulos ei muistuta erillisten ideoiden kokoelmaa.
Vahvista valinta julkisivupiirroksella ja tilauslistalla
Ennen tilausta kokoa kaikki näkyvät julkisivut samaan mittakaavaan. Merkitse jokaiseen aukkoon tunnus, leveys ja korkeus, puitteiden jako, avautuva tai kiinteä osa, saranapuoli, avautumissuunta, ristikko tai jakopuite sekä ulko- ja sisäpuolen värit. Lisää samaan kuvaan ulko-ovet ja terassiovet. Kokonaiskuva paljastaa nopeasti, jos yhdessä ikkunassa on poikkeava korkeuslinja, väärään suuntaan jatkuva jako tai muihin nähden raskas kehys. Tee sen jälkeen huonekohtainen käyttökierros: avaa kuvitteellinen puite, vedä verhot sivuun ja tarkista kulku. Julkisivupiirros ja pohjapiirros vastaavat eri kysymyksiin, joten kumpaakaan ei pidä käyttää yksin. Merkitse kaikki muutokset päivättyyn versioon, jotta hyväksytty suunnitelma ei sekoitu aikaisempaan luonnokseen.
Käy tilauslista läpi huone huoneelta, mutta hyväksy se vasta julkisivu julkisivulta. Varmista, tarkoittaako mitta aukkoa vai tilattavaa elementtiä, mikä jako näkyy ulkopuolelle, mikä puite avautuu, kummalla puolella saranat ovat ja mihin kahva sijoittuu. Tarkista lisäksi ikkunoiden liittyminen verhoukseen ja se, ovatko saman ryhmän tuotteet ulkoasultaan johdonmukaisia. Pyydä epäselvät kohdat kirjallisina ja vertaa vahvistusta omaan ikkunakorttiin. Jos rakennuksessa tehdään laajempi muutos, kohde on suojeltu tai tarvittavat hyväksynnät ovat epäselviä, varmista menettely pätevältä suunnittelijalta ja kyseisen kunnan rakennusvalvonnasta ennen tilausta. Bloomcabinin ikkunoilla ja ovilla on 5 vuoden takuu. Toimitusaika on 4–6 viikkoa tilausvahvistuksen mukaisesti, joten remontin muut työvaiheet sovitetaan vahvistettuun aikatauluun.
Usein kysyttyä
Pitäisikö kaikkien talon ikkunoiden olla samanlaisia?
Ei välttämättä. Eri huoneet voivat tarvita erilaisen koon, avautumisen tai näkymän. Julkisivussa pitää silti olla tunnistettava järjestys: saman ryhmän ikkunoissa toistuvat esimerkiksi ylälinja, puitejako tai kehysten mittakaava. Poikkeuksen kannattaa liittyä rakennuksen todelliseen kohtaan, kuten portaikkoon, sisäänkäyntiin tai terassiyhteyteen, eikä sattumanvaraiseen tuotemalliin.
Milloin ristikko on parempi kuin jakopuite?
Ristikko sopii tilanteeseen, jossa tavoitteena on ensisijaisesti visuaalinen ruuturytmi. Jakopuite on perustellumpi, kun lasipinnan todellinen jäsentely on olennainen osa tavoiteltua ilmettä. Päätös tehdään koko julkisivun perusteella. Pyydä mittapiirros ja varmista erikseen, miltä jako näyttää ulkoa, sisältä ja viereisten ikkunoiden rinnalla.
Voiko samalla seinällä yhdistää kiinteitä ja avautuvia ikkunoita?
Voi, kun toiminnallisten osien rajat näyttävät harkituilta. Sijoita avautuva osa paikkaan, jossa sitä voidaan käyttää kalusteista ja verhoista huolimatta. Anna kiinteän osan palvella näkymää tai yhtenäistä lasipintaa. Tarkista ulkoa, että puitteiden rajat jatkavat ikkunaryhmän päälinjoja eivätkä synnytä yhtä perusteetonta poikkeusta.
Sopiiko ulosaukeava ikkuna jokaiseen kohteeseen?
Sopivuus riippuu julkisivusta, aukon ympäristöstä ja ulkotilan käytöstä. Ulos aukeava puite tarvitsee vapaan liikeradan. Tarkista kulkureitit, terassin kalusteet, istutukset ja ikkunan käsittely. Sisäpuolelle voi jäädä enemmän vapaata tilaa, mutta valinta on silti sovitettava koko ikkunaryhmän jakoon ja huoneen tarpeisiin.
Mitä aineistoa kannattaa liittää tarjouspyyntöön?
Lähetä suorat kuvat kaikista julkisivuista, lähikuvat nykyisistä puitteista ja seinäliittymistä sekä sisäkuvat avautuvien ikkunoiden ympäriltä. Lisää aukkojen tunnukset, mitat, avautumissuunnat ja terassiovien vapaat käyttöalueet. Vanha piirustus tai valokuva on hyödyllinen, jos haluat selvittää aikaisemman puitejaon tai julkisivun alkuperäistä rytmiä.
Seuraavat vaiheet
Arkkitehtuuriin sopiva ikkuna ei ole yksi ennalta määrätty malli, vaan rakennuksen mittasuhteista, julkisivun rytmistä ja arjen käytöstä johdettu kokonaisuus. Kun aukkojen linjat, puitejako, ristikot, jakopuitteet ja avautuminen ratkaistaan yhdessä, eri huoneiden tarpeet voidaan sovittaa samaan suunnitelmaan. Tee ensin mittakaavallinen julkisivukuva, vertaile siinä vaihtoehtoja ja tarkista sen jälkeen käyttö sisällä sekä pihalla. Vahvista lopuksi jokaisen aukon mitat, kätisyys ja näkyvä jako ikkunakorttiin. Näin arkkitehtoninen ajatus muuttuu yksiselitteiseksi tilaukseksi eikä kokonaisuus hajoa viime hetken tuotekohtaisiin päätöksiin.
