Pitävätkö vesitynnyrit kasvihuoneen lämpimänä yön yli?
Kasvihuoneen lämmönhallinta
Vesitynnyrit voivat tasata kasvihuoneen lämpötilan vaihtelua, mutta ne eivät ole varma yön yli toimiva lämmitin. Vesi sitoo lämpöä päivällä ja luovuttaa sitä jäähtyessään. Hyödyn suuruus riippuu veden määrästä, päivän aikana saavutetusta veden lämpötilasta sekä kasvihuoneen yöaikaisesta lämpöhäviöstä. Tynnyrien lukumäärä ei siksi yksin kerro, säilyykö kasveille sopiva lämpötila. Tässä oppaassa lasketaan ensin veden teoreettinen lämpövarasto, verrataan sitä rakennuksesta poistuvaan energiaan ja käydään läpi mittaukset, joiden avulla vaikutusta voi arvioida omassa kasvihuoneessa.
Ostajan muistilista 1
Mitä vesitynnyri tekee kasvihuoneessa?
Vesitynnyri toimii lämpövarastona. Kun päivän aikana auringon säteily tai lämmin kasvihuoneilma lämmittää vettä, osa energiasta siirtyy tynnyriin. Illalla ja yöllä ympäristöä lämpimämpi vesi voi luovuttaa osan varastosta ilmaan ja jäähtyy samalla. Lämpömassa voi näin loiventaa lämpötilan nopeaa laskua, mutta se ei lisää lämpöä eikä korvaa puuttuvaa energialähdettä. Vesi ei myöskään lämpene pelkästään siksi, että tynnyri on kasvihuoneessa: se tarvitsee energiaa auringosta tai ympäröivästä lämpimämmästä ilmasta. Jos päivä ei lämmitä vettä, yön alussa käytettävissä oleva varasto jää pieneksi.
Yöllä vaikutus riippuu sekä veden että kasvihuoneilman lämpötilasta. Jos vesi on aluksi ilmaa viileämpää, se ottaa lämpöä ympäristöstä sen sijaan, että lämmittäisi sitä. Jos vesi on lämpimämpää, se luovuttaa lämpöä, mutta luovutus hidastuu lämpötilaeron pienentyessä. Pitkä, pilvistä päivää seuraava pakkasyö voi viedä lämpöä enemmän kuin lyhyt leuto yö; myös tuuli ja ilmanvaihto vaikuttavat lämpöhäviöön. Tynnyrin lämmittävää vaikutusta ei siksi voi päätellä yhdestä iltalukemasta tai säätiedotteen minimilämpötilasta. On myös erotettava lämpötilan vaihtelun tasaaminen ja tietyn vähimmäislämpötilan ylläpitäminen. Tynnyri voi hidastaa jäähtymistä illalla, vaikka aamuyön alin lämpötila olisi kasveille liian matala. Hyöty ei tällöin ole olematon, mutta se ei vastaa pakkassuojausta. Jos tavoite on vain vähentää nopeita lämpötilan muutoksia, pienikin varasto voi olla kokeilemisen arvoinen. Jos taas kasvien on pysyttävä koko yö tietyn lämpötilan yläpuolella, arvioinnissa ratkaisee yön kylmin vaihe eikä lämpimien iltatuntien keskiarvo.
Veden lämpövaraston laskeminen
Veden ominaislämpökapasiteetti on noin 4,18 kJ kilogrammaa ja celsiusastetta kohti. Litra vettä painaa käytännössä noin kilogramman, joten se sitoo noin 1,16 Wh jokaista lämpötila-astetta kohti. Teoreettisen lämpömäärän voi arvioida kaavalla Q (Wh) ≈ vesimäärä litroina × 1,16 × veden lämpötilan lasku asteina. Kilowattitunneiksi tulos jaetaan tuhannella. Käytä lämpötilaerona veden omaa jäähtymää, älä kasvihuoneen sisä- ja ulkolämpötilan eroa; kyse on kahdesta eri laskusta. Lasku olettaa, että vesi on kauttaaltaan samanlämpöistä, eikä sisällä säiliön tai ympäristön lämpöhäviöitä.
Esimerkiksi 200 litraa, joka jäähtyy 8 °C, luovuttaa teoriassa noin 1,9 kWh. Viidensadan litran vesimäärän 10 asteen jäähtyminen vastaa noin 5,8 kWh:ta, ja tuhannen litran vesimäärä samalla lämpötilaerolla noin 11,6 kWh:ta. Luvut kuvaavat veden jäähtyessä vapautuvaa energiaa, eivät sitä, kuinka lämpimänä kasvihuone pysyy. Valitse laskuun myös tarkoituksenmukainen loppulämpötila. Jos vesi on illalla 20-asteista ja ilman tavoitelämpötila on 10 °C, veden jäähtyminen 20 asteesta 10 asteeseen antaa alustavan arvion tavoitetason yläpuolella olevasta lämpövarastosta. Tavoitetta kylmemmäksi jäähtyvän veden energiaa ei voi laskea saman lämpötilan ylläpitoon. Käytännössä kaikkea tätä varastoa ei välttämättä ehditä hyödyntää yön aikana, sillä lämmön siirtyminen hidastuu veden ja ilman lämpötilojen lähestyessä toisiaan. Jos säiliöitä on useita ja niiden lämpötilat eroavat, laske kunkin säiliön osuus erikseen ja laske tulokset yhteen. Kasvihuoneen kokoa voi suhteuttaa esimerkiksi alumiinisten kasvihuoneiden kokovaihtoehtoihin, joiden ilmoitettu pinta-ala on 3,77–28,08 m². Kokoluokka auttaa tilankäytön suunnittelussa, mutta ei yksin kerro lämpöhäviötä.
Ostajan muistilista 2
Sama vesimäärä ei riitä yhtä pitkälle kaikissa kasvihuoneissa
Sama vesimäärä voi vaikuttaa eri tavoin eri kasvihuoneissa, koska lämpöä karkaa rakenteen ja ilmanvaihdon kautta. Pohjapinta-ala on vain yksi mittatieto: myös seinien ja katon pinta-ala, kasvihuoneen korkeus, rakenneosien lämmöneristys, liitosten tiiviys ja tuuli vaikuttavat kokonaisuuteen. Siksi esimerkiksi tynnyrilitrojen jakaminen neliömetreillä ei ennusta suoraan, kuinka monta astetta lämpötila laskee. Käytä pinta-alaa kokoluokan hahmottamiseen, mutta älä käsittele sitä valmiina lämpöhäviöarvona.
Suuremmassa kasvihuoneessa on yleensä enemmän lämpöä luovuttavaa ulkopintaa, mutta tilan muoto ja rakenne ratkaisevat, kuinka paljon lämpöä poistuu. Esimerkiksi tilavan Orangeria-kasvihuoneen ilmoitettu pinta-ala on 47–70 m². Tällaista kokoluokkaa tarkasteltaessa kannattaa selvittää myös, aiotaanko koko tila pitää samassa lämpötilassa vai onko viljely keskittynyt rajatulle alueelle. Tynnyrin vieressä mitattu lämpötila ei kuvaa automaattisesti kauempana olevia kasveja. Pohjapiirroksesta voi hahmottaa kasvatusalueiden sijainnin, säiliöiden vaatiman tilan ja mittauspisteiden väliset etäisyydet. Lämpöhäviön arviointiin tarvitaan kuitenkin erikseen valitun kasvihuoneen rakennetiedot ja tieto ilmanvaihdosta. Pyydä toimittajalta mahdolliset katemateriaalin lämpötekniset tiedot ja tieto siitä, mitä osia ne koskevat. Yksittäisen materiaalin arvo ei vielä kuvaa koko kasvihuonetta liitoksineen ja aukkoineen. Jos vertaat eri kokoja, pidä tavoiteltu sisälämpötila ja tarkasteltava sää samoina. Muuten vesimäärän vaikutus ja käyttöolosuhteiden vaikutus sekoittuvat toisiinsa.
Lämpövaraston ja yön lämpöhäviön vertailu
Veden lämpövarastoa ja kasvihuoneen lämpöhäviötä pitää verrata samalla aikavälillä ja samoissa energiayksiköissä. Jos käytettävissä on luotettava arvio yön keskimääräisestä lämpöhäviötehosta, tehon kertominen yön kestolla antaa menetetyn energian: kilowatit × tunnit = kilowattitunnit. Tämä on energiamäärän vertailu, ei kasvihuoneen lämmityksen mitoitusohje. Pelkästä pohjapinta-alasta ei voi päätellä keskimääräistä häviötehoa. Arvion perustaksi tarvitaan rakenteita, ilmanvaihtoa ja tarkasteltavia lämpötiloja koskevat tiedot tai samoissa oloissa tehtyjä mittauksia. Jos tällaista tietoa ei ole, käytä esimerkkilukua vain sen hahmottamiseen, millaisiin energiamääriin vesivarastoa verrataan.
Havainnollistavassa, ei mihinkään tiettyyn kasvihuoneeseen perustuvassa esimerkissä oletetaan yön keskimääräiseksi lämpöhäviötehoksi 0,8 kW ja yön kestoksi 12 tuntia. Näillä oletuksilla energiaa poistuu 0,8 × 12 = 9,6 kWh. Viidensadan litran vesimäärän 10 asteen jäähtymisen teoreettinen varasto, noin 5,8 kWh, ei yksin kattaisi tätä määrää, vaikka koko varasto ehdittäisiin hyödyntää. Jos oletettu häviöteho olisi pienempi tai yö lyhyempi, vertailun tulos muuttuisi. Esimerkki ei siis ennusta oman kasvihuoneesi lämpötilaa eikä kerro tarvittavaa lämmitintehoa. Prestige-kasvihuoneen kokovalikoima kattaa ilmoitetun 3,77–28,08 m²:n pinta-ala-alueen, mutta sen perusteella ei voi valita esimerkin häviötehoa. Jos kasvihuoneessa on jo lämmitys ja erillinen kulutusmittaus, vertailukelpoisten öiden sähkönkulutus voi auttaa arvioimaan lämmitysenergian tarvetta. Kirjaa silloin myös sisälämpötila ja säätiedot. Termostaatilla ohjatun lämmittimen nimellisteho kerrottuna koko yön kestolla ei vastaa kulutusta, jos laite käy vain osan ajasta.
Ostajan muistilista 3
Lämpöenergian määrä ja luovutusnopeus ovat eri asioita
Kilowattitunti kertoo energian määrän, kilowatti tehon eli sen, kuinka nopeasti energia siirtyy. Jos 500 litran tynnyri luovuttaisi noin 5,8 kWh varastonsa tasaisesti 12 tunnissa, keskimääräinen luovutusteho olisi noin 0,48 kW. Todellinen luovutus ei kuitenkaan ole tasaista: siihen vaikuttavat veden ja ilman lämpötilaero, tynnyrin lämmönläpäisy sekä ilman liike säiliön ympärillä. Suuri energiamäärä ei siis yksin takaa, että lämpöä vapautuu riittävän nopeasti juuri kylmimpinä tunteina.
Samalla vesimäärällä yhden suuren ja usean pienemmän säiliön teoreettinen energiasisältö on sama, jos veden lämpötilat ovat samat. Kokonaispinta-ala ja tynnyrien sijoitus voivat silti muuttaa lämmön siirtymistä. Useissa pienissä säiliöissä voi olla enemmän ilmaan kosketuksissa olevaa pintaa, mutta vaikutus riippuu myös niiden muodosta ja siitä, kuinka lähekkäin ne ovat. Säiliön seinämateriaali ja mahdollinen eristys vaikuttavat siirtymiseen: lämpöä säilyttävä eristetty säiliö ei välttämättä luovuta sitä kasvihuoneilmaan toivotulla nopeudella. Siksi pelkkä litramäärä ei riitä säiliöiden vertailuun. Pohjaratkaisua suunnitellessa T-mallisen kasvihuoneen kokovaihtoehdot antavat vertailukohdan; ilmoitettu pinta-ala on 16,52–30 m². Tarkastele pohjapiirroksesta, voisivatko säiliöt sijaita eri kasvatusalueiden lähellä ilman kulkureittien kaventamista. Niiden hajauttaminen ei kuitenkaan takaa tasaisia lämpötiloja. Tarkista vaikutus mittaamalla, sillä ilman liike ja kasvien sijoittelu voivat jättää tilaan kylmempiä kohtia. Älä valitse säiliömäärää vain mahdollisimman nopean lämmönluovutuksen perusteella: myös päiväaikaisen lämpenemisen ja yön yli riittävän varaston on toteuduttava.
Päivän aikana tynnyriin on kerryttävä lämpöä
Yön varasto riippuu siitä, kuinka paljon vesi lämpeni päivän aikana. Tynnyri saa lämpöä suorasta auringonpaisteesta ja lämpimästä kasvihuoneilmasta, mutta varjostus, pilvisyys ja päivän pituus muuttavat kertymää. Siksi sama vesimäärä voi varastoida yhtenä päivänä huomattavasti enemmän energiaa kuin toisena. Auringonpaisteessa mitattu ilman lämpötila ei vielä kerro veden lämpötilaa: mittaa vesi itse, jos haluat tietää, paljonko se ehti lämmetä. Myös ovien ja tuuletusaukkojen käyttö voi vaikuttaa päivän ja illan lämpöoloihin.
Jos 500 litran vesimäärä lämpenee päivän mittaan vain 2 °C, veden energiamäärä kasvaa teoriassa noin 1,16 kWh. Se, kuinka paljon tästä voidaan hyödyntää yöllä, riippuu myös veden loppulämpötilasta suhteessa kasvihuoneilmaan. Usean pilvisen päivän aikana tynnyri ei välttämättä lämpene tarpeeksi korvaamaan edellisten öiden luovuttamaa lämpöä. Limited Edition -alumiinikasvihuoneiden kokovalikoima kattaa ilmoitetun 3,77–28,08 m²:n pinta-ala-alueen, mutta tynnyrin saama auringonvalo on arvioitava sen todellisessa sijoituspaikassa. Seuraa varjoja myös eri vuorokaudenaikoina: kasvit, hyllyt ja kasvihuoneen ulkopuoliset esteet voivat varjostaa säiliötä vain osan päivästä. Tumma pinta voi imeä auringonsäteilyä vaaleaa pintaa enemmän, mutta väri ei yksin osoita, kuinka paljon vesi lämpenee. Säiliön koko, pinta-ala ja valon määrä vaikuttavat tulokseen. Jos lämmitin käy päivällä, osa veden saamasta energiasta voi olla peräisin siitä eikä auringosta. Tällöin tynnyri siirtää ostetun lämmön käyttöä ajallisesti, eikä veden lämpenemistä pidä tulkita automaattisesti ilmaiseksi lämmitysenergiaksi.
Ostajan muistilista 4
Tynnyrien sijoitus vie tilaa ja lisää kuormaa
Vesi painaa noin kilogramman litraa kohti, joten 200 litran tynnyrissä on noin 200 kiloa vettä ja 500 litran tynnyrissä noin 500 kiloa, minkä lisäksi tulee säiliön oma paino. Varmista, että alusta kantaa suunnitellun kuorman. Jos tynnyri tulee rakenteen päälle tai kantavuudesta on epäselvyyttä, tarkista asia kasvihuoneen toimittajalta tai pätevältä rakentamisen ammattilaiselta; älä päättele sallittua kuormaa mallin nimestä tai pinta-alasta.
Sijoita säiliöt niin, etteivät ne tuki kulkureittejä, ovia tai tuuletusaukkoja eivätkä vie tarpeettomasti tilaa kasveilta. Tynnyrin paikka vaikuttaa myös siihen, osuuko siihen aurinko ja pääseekö ilma kiertämään sen ympärillä. Jos vertaat mallia, jossa on säilytystila, säilytystilalla varustetun alumiinikasvihuoneen ilmoitettu pinta-ala on 5,52–28,08 m². Selvitä erikseen säilytystilan mitat ja kantavuus sekä se, onko tila yhteydessä kasvatusosan ilmaan. Erillisessä tilassa oleva vesi ei välttämättä luovuta lämpöä kasvien ympäristöön samalla tavalla kuin kasvatusosassa oleva säiliö. Varaa pääsy myös kannelle ja mittauskohtaan, jotta veden lämpötilan seuraaminen onnistuu säiliötä siirtämättä. Valitse ehjä, vedelle tarkoitettu säiliö ja noudata sen valmistajan käyttöohjeita. Kansi vähentää avoimesta vesipinnasta tapahtuvaa haihtumista ja auttaa pitämään veden puhtaana. Haihtuminen kuluttaa lämpöä ja lisää ilman kosteutta, joten avoin vesipinta ei ole yksiselitteinen lämmitysetu. Varaudu myös vuodon havaitsemiseen: lattialle päätyvä vesi voi haitata kulkemista ja kastella lähellä olevia tavaroita.
Veden ja kasvihuoneilman lämpötilojen mittaaminen
Pelkkä kasvihuoneen keskellä oleva ilman lämpömittari ei kerro, miten tynnyri vaikuttaa kasvien kohdalla. Seuraa vähintään veden lämpötilaa ja ilman lämpötilaa kasvien lehtien korkeudella. Aseta ilman mittauspiste varjoon, pois suorasta auringonpaisteesta sekä tynnyrin, oven ja tuuletusaukon välittömästä läheisyydestä. Muuten mittari voi näyttää paikallista lämpöä eikä edustaa kasvualuetta. Jos käytät useampaa anturia, pidä niiden paikat samoina yöstä toiseen. Mittaustarpeita suunniteltaessa esimerkiksi seinäkasvihuoneen tuotesivulla ilmoitettu 3,69–14,34 m²:n kokoluokka auttaa hahmottamaan tilaa, mutta ei kerro lämpötilojen paikallisista eroista.
Kirjaa iltalämpötilat juuri ennen yöjaksoa, aamun lämpötilat ja mahdollisuuksien mukaan ilman alin lukema yön aikana. Merkitse rinnalle ulkolämpötila, tuuli, pilvisyys sekä se, olivatko ovet ja tuuletusaukot auki. Tallenna veden lämpötila samoihin aikoihin, jotta näet, jäähtyikö se ja kuinka paljon. Käytä veteen soveltuvaa mittaria valmistajan ohjeiden mukaisesti ja mittaa joka kerta samasta syvyydestä. Suuren säiliön vesi ei välttämättä ole kauttaaltaan samanlämpöistä, joten aivan pinnasta saatu lukema ei aina kuvaa koko vesimäärää. Jos lämpötilaeroja epäillään, niitä voi tarkastella eri syvyyksille soveltuvalla mittauksella. Merkitse mittaussyvyys muistiin, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia. Useampi yö antaa paremman kuvan kuin yksittäinen mittaus, sillä samanlainen vesimäärä voi käyttäytyä eri tavoin tyynenä ja tuulisena yönä. Minimi- ja maksimilämpömittari auttaa, jos tuntikohtaista tallennusta ei ole. Se ei kuitenkaan kerro, missä järjestyksessä lämpötilat muuttuivat. Ajastettu tallennus näyttää paremmin, jatkuiko veden lämmönluovutus aamuyöhön asti vai jäähtyikö kasvihuone nopeasti jo illalla. Tarkista ennen koetta myös, että samalla paikalla olevat lämpömittarit näyttävät suunnilleen samaa.
Ostajan muistilista 5
Milloin tarvitaan muuta lämmitystä?
Vesitynnyreihin ei kannata luottaa ainoana lämmönlähteenä, jos kasvit tarvitsevat tietyn vähimmäislämpötilan, yö on pitkä tai sää pysyy kylmänä useita päiviä. Tällöin veden päiväaikainen lämpeneminen voi jäädä pieneksi samalla kun kasvihuone menettää lämpöä joka yö. Selvitä viljeltävien lajien lämpötilatarpeet luotettavasta kasvatusohjeesta ja seuraa toteutuvaa lämpötilaa kasvien kohdalla. Jos mitattu alin lämpötila alittaa tavoitteen, vesimäärän lisääminen ei yksin ratkaise ongelmaa: myös lämpöhäviö ja lämmön siirtymisnopeus on arvioitava.
Lisälämmitystä tai eristysratkaisua harkitessa tarkista sen soveltuvuus juuri valittuun kasvihuoneeseen sekä lämmittimen dokumentoitu teho ja energiankulutus. Oasis-pyramidikasvihuoneen ilmoitettu pinta-ala on 5,53–18,9 m², mutta lämmitystarpeeseen tarvitaan myös rakenne- ja olosuhdetiedot. Varmista eristys- ja ilmanvaihtoratkaisujen saatavuus ja yhteensopivuus mallikohtaisesti; lämmityslaitteiden valinta ja asennus kuuluvat tarvittaessa pätevälle ammattilaiselle. Päätä etukäteen, millä mitatulla lämpötilalla vesivaraston tuki ei enää riitä ja tarvitaan lisälämpöä. Rajan on perustuttava kasvien tarpeisiin, ei tynnyrin oletettuun suorituskykyyn. Jos lämmitin ylläpitää sisälämpötilaa, vesitynnyrin hyöty voi näkyä lyhyempänä käyntiaikana eikä korkeampana ilman lämpötilana. Silloin hyötyä kannattaa seurata kulutusmittauksella. Käyttökuluja arvioitaessa käytä oman sähkösopimuksesi energiahintaa sekä kulutuksen mukaan veloitettavia siirto- ja veromaksuja. Kulutuksen muutos ei yleensä muuta kiinteitä kuukausimaksuja. Mittaa mahdollinen säästö ennen rahallisia johtopäätöksiä, sillä lisävesimäärä voi myös vaatia päivällä enemmän lämmitysenergiaa lämmetäkseen. Tynnyreiden hankinnan järkevyyttä arvioitaessa huomioi energian lisäksi niiden viemä kasvatustila ja käytön vaivattomuus.
Mitä mittaustulokset kertovat?
Jos vesi on illalla ilmaa lämpimämpää ja jäähtyy yön aikana samalla, kun kasvien kohdalla ilma viilenee hitaasti, tynnyri saattaa toimia lämpöpuskurina. Yhden yön perusteella ei silti voi erottaa sen vaikutusta säästä, kasvihuoneen muusta lämpömassasta tai ilmanvaihdosta. Jos ilman lämpö laskee mutta vesi muuttuu vain vähän, säiliö ei välttämättä luovuta lämpöä nopeasti ympäristöön. Jos vesi jäähtyy lähes kasvihuoneilman lämpöiseksi jo yön alkupuolella, sen käytettävissä oleva lämpövara on kyseisissä oloissa pieni. Vertaa aina veden ja ilman lukemia yhdessä.
Toista mittaus useina mahdollisimman vertailukelpoisina öinä ja katso erityisesti kasvien kohdalla mitattua alinta lämpötilaa. Kirjaa ylös sekä olosuhteet että se, kuinka lämpimäksi vesi nousi päivällä. Älä laske kaikkia öitä yhdeksi keskiarvoksi, jos osa seurasi aurinkoista päivää ja osa pitkää pilvistä jaksoa: ryhmittele tuloksia päivän lämpenemisen ja yön sään mukaan. Jos lämpötila pysyy tavoitteessa leutoina öinä mutta ei kylminä tai pilvisinä jaksoina, tynnyrit eivät yksin riitä koko tarkastellulla sääalueella. Tynnyrien osuutta tulokseen voi arvioida vertaamalla myös öihin ilman vesivarastoa, mutta vain silloin, kun kokeilu ei vaaranna kasveja. Pidä muut olosuhteet mahdollisimman samoina ja muista, etteivät eri öiden säät yleensä vastaa täysin toisiaan. Veden jäähtymisestä laskettu energiamäärä on yksi havainto, ei suora mittaus kasvien saamasta lämmöstä. Osa energiasta voi siirtyä ympäröiviin rakenteisiin. Lisäämällä vesimäärää kasvatat hyödyllistä varastoa vain, jos vesi myös lämpenee ja luovuttaa lämpöä tarpeeseen sopivalla nopeudella. Tulosten perusteella voit erottaa, rajoittaako hyötyä päiväaikainen lämpeneminen, lämmönluovutus vai yön suuri lämpöhäviö.
Usein kysyttyä
Kuinka monta litraa vettä tarvitaan kasvihuoneen yölämpöön?
Yleispätevää litramäärää ei ole. Laske ensin, kuinka paljon lämpöä vesi voi varastoida kaavalla vesimäärä × lämpötilan lasku × 1,16 Wh. Vertaa tulosta kasvihuoneen arvioituun lämpöhäviöön ja huomioi, että laskettu energiamäärä on teoreettinen. Esimerkiksi 500 litraa ja 10 asteen jäähtyminen tarkoittaa noin 5,8 kWh:ta, ei lupausta tietystä sisälämpötilasta.
Voivatko vesitynnyrit pitää kasvihuoneen pakkasettomana?
Siihen ei kannata luottaa. Tynnyrit voivat hidastaa jäähtymistä, jos vesi lämpenee päivällä ja luovuttaa lämpöä yöllä, mutta pitkän tai kylmän yön lämpöhäviö voi olla varastoa suurempi. Kasvien lämpötilaraja riippuu lajista ja kasvuvaiheesta, joten seuraa lämpötilaa kasvien kohdalla ja suunnittele tarvittaessa muu lämmitys.
Onko yksi suuri tynnyri parempi kuin monta pienempää?
Saman vesimäärän teoreettinen lämpövarasto on sama, jos vesi lämpenee ja jäähtyy saman verran. Tynnyrien yhteenlaskettu pinta-ala ja ilman liike niiden ympärillä vaikuttavat kuitenkin siihen, kuinka nopeasti lämpö siirtyy. Valintaan vaikuttavat myös käytettävissä oleva lattiatila ja alustan kantavuus.
Voiko tynnyrin vesi jäätyä kasvihuoneessa?
Voi. Kasvihuone ei takaa, että vesi pysyy sulana pakkasella, ja jäätyessään laajeneva vesi voi vaurioittaa säiliötä. Jäätymisen yhteydessä vapautuvaan lämpöön ei pidä luottaa kasvien pakkassuojana: sitä vapautuu veden ollessa lähellä jäätymispistettä, mikä voi jo olla kasveille liian kylmää. Tarkista säiliön valmistajan talvi- ja pakkasohjeet.
Mitä lämpötiloja kannattaa mitata?
Kirjaa veden lämpötila illalla ja aamulla sekä kasvihuoneilman alin lämpötila kasvien lehtien korkeudella. Merkitse myös ulkolämpötila, pilvisyys, tuuli ja ovien tai tuuletusaukkojen käyttö. Usean yön mittaukset kertovat enemmän kuin yksi lukema, sillä sää ja päivällä kertynyt lämpö vaihtelevat.
Vesitynnyrit voivat tasata yölämpötilan vaihtelua, jos ne ehtivät lämmetä päivällä ja luovuttaa lämpöä kasvihuoneeseen riittävän pitkään. Niiden hyötyä arvioidaan vertaamalla veden litroista ja lämpötilan laskusta saatavaa teoreettista energiamäärää kasvihuoneen lämpöhäviöön sekä seuraamalla veden ja kasvien ympäristön lämpötiloja. Näin käy ilmi, toimivatko tynnyrit omissa oloissasi lisäpuskurina vai tarvitaanko kylminä öinä muutakin lämmitystä.
