Yhteisökasvihuone: tilan, veden ja ylläpidon suunnittelu
Yhteisöviljely
Yhteisökasvihuone toimii arjessa, kun viljelytilan lisäksi sovitaan siitä, kuka kastelee, mihin yhteiset välineet palautetaan ja miten poissaoloista ilmoitetaan. Selkeä tilanjako auttaa käyttäjiä työskentelemään rinnakkain, mutta jokapäiväinen toiminta tarvitsee myös nimetyt vastuuhenkilöt, varajärjestelyt ja yhteisen tavan kirjata tehdyt työt. Tämä opas auttaa ryhmäänne suunnittelemaan tilankäytön, vedensaannin, yhteiset välineet ja ylläpidon.
01
Käyttötarkoitus ja päätöksenteko sovitaan yhdessä
Yhteisen kasvihuoneen käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, millaisia pelisääntöjä tarvitaan. Päätavoitteena voi olla jäsenten omien kasvisten kasvatus, yhteisen sadon tuottaminen tai näiden yhdistelmä. Valinta ratkaisee, jaetaanko viljelypaikat yksittäisille jäsenille, varataanko osa yhteisille kasveille ja miten sato jaetaan. Sopikaa myös, kuuluuko käyttöön esimerkiksi taimien esikasvatus tai yhteinen työpaja. Kootkaa ennen suunnittelua jäsenten toiveet ja tieto siitä, kuinka usein kukin arvioi voivansa osallistua. Erottakaa toisistaan toivottu toiminta ja se, mihin ryhmä on valmis sitoutumaan jo ensimmäisellä kaudella. Yhteinen tomaattiviljelmä ja henkilökohtaiset taimihyllyt tarvitsevat erilaiset vastuut, vaikka ne mahtuisivat samaan tilaan. Jos yhdistätte käyttötapoja, määritelkää yhteisen toiminnan osuus ja jäsenen oman paikan käyttöoikeus erikseen. Kirjatkaa myös sadonjakoperiaate: jaetaanko yhteinen sato osallistujille, käytetäänkö se yhdessä vai onko sillä muu sovittu tarkoitus? Sopikaa, miten poissaolo vaikuttaa sadon saamiseen ja kuka saa korjata sadon kypsänä, jos sen viljelijä ei pääse paikalle. Näin sadonkorjuusta ei tarvitse neuvotella vasta kiireessä. Jos tavoitteet muuttuvat kauden aikana, päättäkää etukäteen, kuka voi hyväksyä muutoksen ja miten sen vaatima lisätyö jaetaan.
Toimintamallissa on hyvä erottaa yhteisön päätöksenteko päivittäisten tehtävien hoitamisesta. Nimetty yhteyshenkilö voi koota kysymykset ja muistuttaa sovituista asioista, mutta se ei tarkoita, että hän vastaisi kaikesta kastelusta, siivouksesta ja hankinnoista. Sopikaa, miten jäsenet liittyvät mukaan, miten käyttövuoroista päätetään ja kenellä on oikeus hyväksyä yhteisiä ostoksia. Kirjatkaa myös, missä päätökset säilytetään ja miten niistä tiedotetaan poissaolleille. Selkeä menettely ehkäisee epäselvyyksiä siitä, kuka päättää asiasta ja kuka hoitaa käytännön tehtävän.
Viljelyalueiden jako ja varaaminen
Piirtäkää kasvihuoneesta pohjakuva ja merkitkää siihen alueet, jotka ovat oikeasti käytettävissä viljelyyn. Tilaa vievät myös kulku, ovien avaaminen, säilytys ja yhteiset työtehtävät, joten koko sisäala ei muutu kasvatuspinta-alaksi. Merkitkää karttaan omat viljelypaikat ja yhteisille kasveille varattu alue eri tavoin. Jakoperusteeksi voi valita esimerkiksi samankokoiset paikat, yhteisen työpanoksen tai vuorottelevan käytön, mutta sopikaa peruste kaikkien kanssa ennen paikkojen jakoa. Huomioikaa paikkojen pinta-alan lisäksi niiden ominaisuudet: oven vieressä oleva paikka ja perällä oleva paikka eivät välttämättä tarjoa samanlaista työskentelytilaa. Jos paikat poikkeavat toisistaan, keskustelkaa kiertävästä jaosta tai muusta ryhmän hyväksymästä menettelystä. Tarkastelkaa kasvien tilantarvetta myös myöhemmin kaudella. Pieni taimi voi kasvaessaan ulottua viereiselle paikalle tai yhteiselle käytävälle, joten sopikaa rajojen lisäksi tuentojen ja kasvatusastioiden sijoittelusta. Määritelkää, kuka saa siirtää yhteiselle alueelle jätettyjä ruukkuja ja miten omistajalle ilmoitetaan muutoksesta. Jättäkää suunnitelmaan myös paikka uusille taimille tai väliaikaisille siirroille, jos ryhmä tarvitsee sellaista. Tilapäinen käyttö merkitään erikseen, jotta yhteinen alue ei vähitellen muutu yhden käyttäjän pysyväksi viljelypaikaksi. Tarkastelkaa lopuksi, pystyykö viljelijä hoitamaan koko oman alueensa astumatta toisen paikalle.
Sopikaa, milloin paikat jaetaan ja kuinka pitkäksi aikaa varaus on voimassa. Paikkanumerot tai nimet helpottavat merkintöjä, kasteluvastuiden jakoa ja sadon jakamista. Määritelkää myös, miten käyttämättä jäävä viljelypaikka vapautuu ja saako yhteistä aluetta muuttaa kesken kauden. Jos suunnitelma edellyttää paljon viljelypaikkoja ja erillisiä yhteisiä alueita, vertailuun voi ottaa Bloomcabin Orangerian kokovaihtoehdot, joiden ilmoitettu pinta-ala on 47–70 m². Arvioikaa piirustuksista kulkuväylät, yhteiset toiminnot ja viljelyyn jäävä osuus ennen kuin päätätte paikkojen määrän.
02
Kulkuväylät ja yhteiset työpisteet merkitään pohjakuvaan
Piirtäkää reitti sisäänkäynniltä niille alueille, joita käytetään usein, kuten viljelypaikoille, välineille ja vesipisteelle. Miettikää, mitä käyttäjät kuljettavat: taimilaatikoita, kastelukannuja, multaa tai satoa. Jos reitti kulkee yhteisen työpisteen läpi, viljelytyö ja tavaroiden siirto voivat osua samaan aikaan. Merkitkää myös kohta, jossa käyttäjät voivat ohittaa toisensa tai laskea tavaroita hetkeksi. Arvioikaa tilaa tavallisen käyttötilanteen avulla: yksi jäsen vaihtaa ruukkuun multaa, toinen kantaa vettä ja kolmas tulee hakemaan työvälinettä. Mahtuvatko kaikki tekemään tehtävänsä ilman, että pöytää, laatikoita tai kasveja pitää siirtää? Ottakaa suunnitteluun mukaan myös ne jäsenet, joiden liikkuminen tai työskentely vaatii tavallista enemmän tilaa. Tarkastelkaa heidän kanssaan sisäänkäyntiä, kääntymistä ja työpisteelle pääsyä; pelkkä vapaa lattia-ala ei kuvaa käytön sujuvuutta. Sijoittakaa usein tarvittavat tavarat niin, ettei niiden hakeminen edellytä kulkemista toisen viljelypaikan kautta. Jos yhteistä pöytää käytetään myös tavaroiden väliaikaiseen laskemiseen, rajatkaa tätä varten oma kohta ja sopikaa sen tyhjentämisestä. Muuten työpiste voi olla varattu tavaroille juuri silloin, kun sitä tarvitaan kylvöihin tai taimien käsittelyyn. Käytävien on pysyttävä käyttökelpoisina myös kasvien kasvaessa.
Päättäkää, tarvitaanko yhteistä tilaa esimerkiksi kylvämiseen, taimien käsittelyyn tai työvälineiden käyttöönottoon. Käyttöpaikka ei saisi peittää sisäänkäyntiä tai jäädä niin ahtaaksi, ettei sitä voi käyttää samanaikaisesti viljelyalueiden kanssa. Testatkaa ehdotettua järjestystä pohjakuvaan piirretyillä kalusteilla tai tilapäisillä rajamerkeillä ennen lopullista hankintaa. Tuotevalikoiman T-mallisten kasvihuoneiden kokovaihtoehdot kattavat ilmoitetulta pinta-alaltaan 16,52–30 m². Mallin pinta-ala ei yksin kerro, miten työpisteet ja väylät tilaan sopivat; tarkastelkaa suunnitelmaa todellisen käyttötavan ja tuotetietojen perusteella.
Veden lähde ja reitti selvitetään ennen viljelyä
Selvittäkää, mistä kasteluvesi saadaan ja kuka päättää sen käytöstä. Jos vesipiste kuuluu yhteiseen kiinteistöön, sopikaa omistajan tai ylläpitäjän kanssa käyttöajoista ja mahdollisten yhteisten kulujen jakamisesta. Jos vettä kannetaan astioissa, arvioikaa täyttöpaikan lisäksi jokaisen hoitokerran työmäärä: kuinka monta matkaa tarvitaan ja kuka pystyy ne tekemään? Veden kantaminen kaukaa voi rajoittaa viljelyä, vaikka kasvihuoneessa olisi vielä vapaata tilaa. Selvittäkää myös, onko vesipiste käytettävissä koko suunnitellun kasvukauden vai suljetaanko se osaksi vuotta. Jos suunnittelette kerätyn veden käyttöä, varmistakaa sen soveltuvuus suunniteltuun kasteluun ja sopikaa keräysastioiden hoidosta. Älkää laskeko vedensaantia pelkästään satunnaisen sateen tai yhden jäsenen tuomien astioiden varaan. Nimetkää henkilö, joka selvittää vaihtoehdon veden saannin katketessa ja tiedottaa siitä muille. Jos hankkeeseen tarvitaan kiinteä vesiliitäntä tai muutoksia kiinteistön järjestelmiin, selvittäkää toteutus asianmukaisen ammattilaisen kanssa. Kirjatkaa sovittu veden lähde ja käyttöehdot toimintasuunnitelmaan, jotta uusi jäsen tietää, mistä vettä saa ottaa. Varmistakaa samalla, miten täyttöpaikalle pääsee sovittuina hoitoaikoina ja kuka huolehtii mahdollisista avaimista. Näin veden hankkiminen ei jää yhden henkilön läsnäolon varaan.
Merkitkää pohjakuvaan vesilähde, kastelun kohteet ja letkun tai astioiden kulkureitti. Sopikaa, missä yhteinen letku säilytetään ja miten se palautetaan käytön jälkeen pois kulkuväyliltä. Jos kasvihuoneelle harkitaan paikkaa olemassa olevan rakennuksen vieressä, seinäkasvihuoneiden kokoluokat ovat yksi vertailukohta: ilmoitettu pinta-ala on 3,69–14,34 m². Rakennuksen läheisyys ei kuitenkaan tarkoita, että veden käyttö olisi valmiiksi järjestetty. Verratkaa suunniteltua viljelyalaa käytettävissä olevaan vesilähteeseen ja sen saavutettavuuteen sekä tarkistakaa valittavan mallin sijoittamisen edellytykset erikseen.
03
Kasteluvuoroihin nimetään vastuuhenkilö ja varahenkilö
Kastelun tarve ei määräydy pelkän kasvihuoneen koon mukaan. Kasvilajit, kasvuvaihe, kasvatusastiat ja sää vaikuttavat siihen, mitä viljelyalueella pitää seurata, joten sopikaa arviointitapa eikä yhtä kaikkiin tilanteisiin tarkoitettua kastelumäärää. Määritelkää, kuka huolehtii yhteisistä kasveista ja kuka vastaa omasta viljelypaikastaan. Tehkää kastelijalle selväksi, mitkä alueet kuuluvat vuoroon ja mitkä hoidetaan erikseen. Paikkakohtaiseen ohjeeseen voi merkitä kasvit, kasvatusastiat, kastelutarpeen arvioinnin ja henkilön, jolta voi kysyä epäselvässä tilanteessa. Päivittäkää ohje, kun istutuksia vaihdetaan, jotta sijainen ei toimi vanhan tiedon perusteella. Harjoitelkaa yhteinen hoitokierros käytännössä ennen ensimmäistä itsenäistä vuoroa: käykää läpi veden ottaminen, alueiden tunnistaminen, välineiden palautus ja merkinnän tekeminen. Kastelun jälkeen kirjataan hoidetut alueet ja olennaiset poikkeamat, ei vain yleistä kuittausta käynnistä. Jos jokin alue jäi hoitamatta, sen pitää näkyä seuraavalle tekijälle selvästi. Sopikaa myös, miten ilmoitetaan tilanteesta, jossa kasvin kunto herättää huolta mutta kastelutarve on epäselvä. Pelkkä kalenterimerkintä ei riitä kiireellisen asian välittämiseen, jos seuraava käyttäjä lukee sen vasta omalla vuorollaan. Yhteinen arviointitapa auttaa sijaisia toimimaan johdonmukaisesti myös silloin, kun paikalla ei ole kasvin omaa viljelijää.
Laatikaa vuorolista niin, että jokaisella päivämäärällä tai sovitulla jaksolla on nimetty tekijä ja varahenkilö. Sopikaa, miten vuoronvaihdosta ilmoitetaan ja kuka toimii, jos kumpaakaan ei tavoiteta. Yhteiseen kalenteriin voi merkitä myös tehtävän siirtymisen tai havaitun ongelman. Kun arvioitte hoidettavan viljelyalan kokoa, vertailuun voi sisällyttää Pyramidikasvihuoneiden kokoluokat, joiden ilmoitettu pinta-ala on 5,53–18,9 m². Hahmotelkaa vaihtoehtoihin todelliset istutukset ja hoitokierros. Näin vertailu perustuu kasvien hoitotarpeisiin ja jäsenten osallistumiseen eikä oletukseen, että tietty pinta-ala vastaisi tiettyä kastelutyön määrää.
Yhteiset välineet erotetaan henkilökohtaisista
Tehkää luettelo välineistä, jotka yhteisö hankkii kaikkien käyttöön, ja erotelkaa ne jäsenten omista tavaroista. Listan on vastattava ryhmän viljelytapaa ja sovittuja tehtäviä. Käykää läpi tavallinen työpäivä ja tunnistakaa, mitä tarvitaan samanaikaisesti: yksi yhteinen kastelukannu ei välttämättä riitä, jos useampi jäsen hoitaa omaa paikkaansa yhtä aikaa. Harvoin käytettävää välinettä taas ei tarvitse hankkia jokaiselle. Merkitkää yhteiset välineet tunnistettavasti ja nimetkää niille säilytyspaikat, jotta palauttaminen onnistuu ilman ohjeen kysymistä. Sopikaa, saako välineitä viedä kasvihuoneen ulkopuolelle ja miten laina kirjataan. Erottakaa palautuspaikka tavaroille, jotka tarvitsevat puhdistusta tai tarkistusta, jos niitä ei voi palauttaa heti käyttövalmiina. Rikkinäistä välinettä ei jätetä huomaamatta muiden käyttöön, vaan vika merkitään ja ilmoitetaan sovitulle henkilölle. Jos mukana on laitteita tai erityistä osaamista vaativia välineitä, sopikaa perehdytyksestä niiden käyttöohjeiden perusteella. Tarkistakaa ennen uusia ostoksia, löytyykö vastaava väline jo yhteisestä varastosta. Luetteloon kannattaa merkitä myös välineen kunto ja hankinnasta päättävä henkilö, jotta rikkoutunut tavara ei aiheuta useita päällekkäisiä korvausostoja. Yhteisten välineiden määrä voidaan tarkistaa ensimmäisten käyttöviikkojen jälkeen, kun todelliset jonotus- ja lainaustarpeet ovat tiedossa.
Säilytyksen pitää tukea sovittua käyttötapaa: yhteiset tavarat löytyvät ilman erillistä kyselyä, ja henkilökohtaiset tavarat pysyvät tunnistettavina. Nimetkää varaston avaimista tai käyttöoikeuksista vastaava henkilö ja sopikaa, miten puhdistetut välineet palautetaan paikoilleen. Kuluville tarvikkeille voidaan nimetä tarkistaja, joka ilmoittaa ennen varaston tyhjenemistä, jolloin hankinta ehditään hyväksyä yhdessä. Sisäänrakennetulla säilytystilalla varustetut kasvihuoneet ovat yksi tuotevalikoiman ryhmä, jonka ilmoitettu pinta-ala on 5,52–28,08 m². Tarkistakaa tuotetiedoista ja piirroksista, vastaako todellinen säilytystila ryhmän tavaroiden tarvetta.
04
Ylläpito jaetaan kalenteriin merkityiksi tehtäviksi
Kirjatkaa ylläpitoon kuuluvat tehtävät erikseen viljelyvuoroista. Niitä voivat olla yhteisen tilan siistiminen, roskien poistaminen, säilytyspaikkojen järjestäminen ja kasvihuoneen kunnon seuraaminen. Kootkaa tehtävälista valitun mallin käyttö- ja huolto-ohjeiden perusteella, jotta vastuu ei perustu arvailuun. Kuvailekaa jokainen tehtävä niin, että myös uusi jäsen tietää, milloin se on valmis. Esimerkiksi yhteisen työpisteen siistiminen voi tarkoittaa tavaroiden palauttamista, irtomullan keräämistä ja pinnan puhdistamista sille sopivalla tavalla. Sovittu tehtävän sisältö ehkäisee erimielisyyksiä siitä, mitä siivousvuoroon kuuluu. Määritelkää samalla, miten kasvijäte ja muut jätteet lajitellaan ja mihin ne viedään; pelkkä kerääminen nurkkaan ei ratkaise poistamista. Erottakaa säännöllinen ylläpito korjaustarpeista. Käyttäjä voi kirjata havaitun vian ja sen sijainnin, vaikka hän ei itse vastaisi korjauksesta. Nimetkää henkilö, joka arvioi jatkotoimet valmistajan ohjeiden tai tarvittaessa ammattilaisen avulla. Jos havainto vaikuttaa tilan tai välineen turvalliseen käyttöön, ilmoittakaa siitä muille viipymättä ja sopikaa käytön rajoittamisesta arvioinnin ajaksi. Korjauksen valmistumisesta tiedotetaan samassa kanavassa, jotta väliaikainen rajoitus ei jää epäselväksi. Näin huoltolista sisältää sekä toistuvat työt että menettelyn ennakoimattomille vioille.
Sopikaa jokaiselle tehtävälle tekijä, määräaika ja tarvittaessa varahenkilö. Yhteiseen kalenteriin voi merkitä tehtävän tilan sekä sen, kenelle ilmoitus on välitetty, jos asia vaatii ammattilaisen arviota. Tehtävän vastuuhenkilön tehtävä on huolehtia sovitusta työstä tai kertoa ajoissa, jos se ei onnistu; vastuu ei tarkoita, että hänen pitäisi tehdä kaikki itse. Esimerkiksi klassisten alumiinikasvihuoneiden valikoimassa ilmoitettu pinta-ala on 3,77–28,08 m². Kokotieto auttaa vertailemaan tiloja, mutta ylläpidon tehtävät on määriteltävä valitun mallin ja sen ohjeiden, ei pelkän neliömäärän perusteella.
Yhteiset pelisäännöt ehkäisevät käyttöriitoja
Kirjatkaa arjen käytännöt lyhyesti ja kaikkien löydettäväksi. Kootkaa päivittäiseen käyttöön tiivis ohje, mutta säilyttäkää pidemmät päätökset ja sopimukset erikseen. Tiivistelmästä pitää löytyä yhteyshenkilö, ilmoituskanava ja tavalliset käyttöperiaatteet. Uusi jäsen tarvitsee lisäksi perehdytyksen tilaan, yhteisiin välineisiin ja oman viljelypaikkansa vastuisiin; pelkkä linkki sääntöihin ei välttämättä riitä. Sopikaa, milloin käyttöoikeus alkaa, miten avain tai muu pääsy järjestetään ja mitä jäsenen pitää tehdä luopuessaan paikastaan. Määritelkää, milloin omat kasvit ja tavarat poistetaan sekä kenelle mahdolliset lainatut välineet palautetaan. Jos kasvihuoneessa käy vieraita tai järjestetään yhteistä toimintaa, nimetkää järjestäjä, joka tiedottaa ajankohdasta ja huolehtii tilan palauttamisesta viljelykäyttöön. Sopikaa myös, saavatko vieraat käyttää välineitä tai osallistua sadonkorjuuseen. Tällaiset asiat on helpompi kertoa etukäteen kuin ratkaista kesken vierailun. Pitäkää ohjeesta yksi ajantasainen versio ja merkitkää siihen muutospäivä. Jos käytätte sekä paperiohjetta että sähköistä tiedostoa, nimetkää niiden päivittäjä. Vanhentunut ovessa oleva ohje voi muuten olla ristiriidassa uusimman päätöksen kanssa. Perehdytyksen yhteydessä uusi jäsen voi kertoa epäselvistä kohdista, jolloin ohjeita voidaan parantaa ennen kuin sama kysymys toistuu usealle käyttäjälle.
Päättäkää myös, miten käytännöistä poikkeamisesta tai erimielisyydestä ilmoitetaan. Usein asia ratkeaa, kun käyttäjät voivat ottaa yhteyttä vuorovastaavaan tai sovittuun yhteyshenkilöön. Jos sääntöä pitää muuttaa, kirjatkaa uusi päätös samaan paikkaan ja kertokaa, milloin se tulee voimaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun viljelypaikan käyttö, yhteisen sadon jako tai hankinnan kustannukset herättävät eri näkemyksiä. Käsitelkää palautteessa konkreettista tapahtumaa ja sovittua toimintatapaa yksittäisen jäsenen syyttelyn sijaan. Näin voidaan selvittää, johtuiko ongelma epäselvästä ohjeesta, puuttuvasta tiedosta vai siitä, ettei sovittua käytäntöä noudatettu.
05
Kasvukauden työmäärään varaudutaan etukäteen
Laatikaa yhteinen vuosikalenteri, johon merkitään ryhmän omat viljelyvaiheet ja niitä vastaavat tehtävät. Kausi voi sisältää hankintojen valmistelua, kylvöjä, istutuksia, kasteluvuoroja, sadonkorjuuta ja kauden lopun järjestelyjä. Ajoitus riippuu valituista kasveista ja yhteisön toimintatavasta, joten kalenterin pitää perustua ryhmän omaan viljelysuunnitelmaan. Arvioikaa tehtävien kestoa ensimmäisten hoitokertojen perusteella ja verratkaa sitä jäsenten ilmoittamaan osallistumisaikaan. Laskekaa mukaan myös valmistelu, veden hakeminen ja työn jälkeinen siistiminen, ei vain kasvien varsinainen hoito. Merkitkää jaksot, jolloin useita tehtäviä osuu päällekkäin, ja päättäkää, mitkä sopivat yhteiseen talkoopäivään ja mitkä vaativat toistuvia käyntejä. Talkoot eivät korvaa jatkuvaa hoitoa, joten niiden välisille päiville tarvitaan oma järjestely. Sopikaa myös kauden päättämisestä: kuka poistaa loppuun kasvaneet kasvit, lajittelee tavarat ja tarkistaa yhteisten tarvikkeiden tilanteen? Jos osa jäsenistä lopettaa viljelyn aiemmin kuin muut, määritelkää, miten heidän paikkansa ja vastuunsa siirtyvät. Varatkaa kauden jälkeen hetki toteutuneen työmäärän arviointiin. Hoitomerkinnöistä ja osallistujien kokemuksista näkee, mitkä tehtävät onnistuivat ja missä tarvittiin jatkuvasti ylimääräistä apua. Seuraavan kauden viljelymäärä kannattaa sovittaa tähän tietoon, ei pelkästään siihen, kuinka monta paikkaa kasvihuoneeseen mahtuu.
Vuosikalenterin rinnalle tarvitaan käytäntö lomille ja poissaoloille. Jäsen voi vaihtaa vuoroa, pyytää sovitun sijaisen tai ilmoittaa yhteyshenkilölle, ettei pääse mukaan koko kaudella. Jos tekijöitä on vähemmän kuin suunniteltu, pienentäkää viljelyohjelmaa mieluummin kuin olettaisitte jonkun hoitavan puuttuvat tehtävät. Mahdollista laajentumista arvioitaessa Prestige-kasvihuoneiden kokovaihtoehdot tarjoavat vertailtavaksi ilmoitetut pinta-alat 3,77–28,08 m². Tehkää vaihtoehdoille myös työmääräarvio suunniteltujen kasvien ja hoitokäyntien perusteella. Lisätilan hankkiminen on mielekästä vasta, kun ryhmä pystyy järjestämään myös sen käytön ja sijaisvuorot.
Hankintaa arvioidaan myös ylläpidon näkökulmasta
Ennen hankintapäätöstä tarkastelkaa yhdessä pohjakuvaa, käyttäjien määrää, viljelypaikkoja, vesijärjestelyä ja työvuoroja. Selvittäkää maanomistajan lupa ja tonttia koskevat ehdot; paikalliset vaatimukset kannattaa varmistaa asiaa tuntevalta ammattilaiselta tai toimivaltaiselta taholta. Kootkaa hankekyselyä varten kuvaus käyttötarkoituksesta, arvio yhtäaikaisista käyttäjistä ja alustava tilanjako. Kertokaa myös, mitä tietoja vielä puuttuu, esimerkiksi sisäänkäynnin, varusteiden tai sijoituspaikan osalta. Pyytäkää myyjältä valittavaa vaihtoehtoa koskevat piirustukset ja tuotetiedot, jotta ryhmä voi verrata niitä omaan suunnitelmaansa. Laatikaa kustannusarvio, jossa kasvihuoneen lisäksi näkyvät hankkeessa tarvittavat valmistelut, yhteiset varusteet, veden järjestäminen ja jatkuvat kulut. Älkää olettako niiden sisältyvän samaan toimitukseen, vaan tarkistakaa tarjouksen sisältö. Sopikaa, mitkä kulut yhteisö maksaa yhdessä ja mitkä kuuluvat jäsenen omaan viljelyyn. Määritelkää myös, miten uusia osallistujia otetaan mukaan kustannuksiin myöhemmin ja kuka hyväksyy ennakoimattomat menot. Näin hankintaa voidaan arvioida kokonaisuutena eikä pelkän rakennelman perusteella. Yhteiseen päätökseen kannattaa kirjata, kuka omistaa hankittavan kasvihuoneen ja välineet sekä miten niitä koskevat päätökset tehdään, jos ryhmän kokoonpano tai toiminta muuttuu. Säilyttäkää tarjoukset, ohjeet ja päätökset paikassa, johon myös tulevat vastuuhenkilöt pääsevät.
Verratkaa vaihtoehtoja niiden ilmoitetun pinta-alan lisäksi tuotetietoihin ja saatavilla oleviin piirustuksiin. Esimerkiksi rajoitetun erän alumiinikasvihuoneiden ilmoitettu pinta-ala vaihtelee 3,77–28,08 m². Älkää rinnastako tätä suoraan viljelypinta-alaan tai käyttäjämäärään, vaan tarkistakaa, mitä tilaan jää väylien ja yhteisen toiminnan jälkeen. Sopikaa myös, kuka tekee lopullisen hankintapäätöksen, vastaa tiedonkulusta ja arvioi ensimmäisen käyttökauden jälkeen, toimivatko vuorot ja säilytys. Arjen suunnitelman perusteella yhteisö voi tarvittaessa muuttaa viljelymäärää tai tehtävien jakoa ennen seuraavaa kautta.
Usein kysyttyä
Miten arvioimme, montako viljelijää kasvihuoneeseen mahtuu?
Pelkkä pinta-ala ei anna luotettavaa käyttäjämäärää. Arvioikaa käytettävissä olevat viljelypaikat, kulkuväylät, yhteiset työpisteet ja se, kuinka moni tarvitsee tilaa yhtä aikaa. Pohjapiirrokseen tehty koekäyttö auttaa huomaamaan ahtaat kohdat.
Miten yhteiset kasteluvuorot kannattaa järjestää?
Nimetkää jokaiselle vuorolle tekijä ja varahenkilö, sopikaa mistä kasvien kastelutarve arvioidaan ja pitäkää tehtävästä merkintä. Näin seuraava kävijä näkee, onko kastelu jo hoidettu, eikä vuoron peruuntuminen jää huomaamatta.
Voiko yhteisiä ja omia puutarhavälineitä säilyttää samassa tilassa?
Voi, jos välineiden omistajuus ja säilytyspaikat on merkitty selvästi. Sopikaa, mitä yhteisistä välineistä saa lainata, miten ne palautetaan ja mihin henkilökohtaiset tavarat sijoitetaan. Näin yhteinen varasto ei täyty tavaroista, joiden käyttöä kukaan ei tunne.
Mitä tehdään, jos vastuuhenkilö ei pääse omalle vuorolleen?
Vuoron vaihtamisesta sovitaan suoraan nimetyn varahenkilön tai vuorovastaavan kanssa, ja muutos kirjataan yhteiseen kalenteriin. Jos tekijöitä puuttuu toistuvasti, viljelyalan tai tehtävien määrää kannattaa sovittaa käytettävissä olevaan aikaan.
Kannattaako yhteisön valita mahdollisimman suuri kasvihuone?
Ei pelkän pinta-alan perusteella. Verratkaa viljelypaikkoja ja yhteisiä toimintoja siihen, kuka hoitaa kastelun, välineet ja ylläpidon. Arvioon kuuluvat myös tontin ehdot ja veden järjestäminen. Suunnitelma, jota ryhmä pystyy hoitamaan, on käyttökelpoisempi kuin tarpeettoman suuri tila.
Yhteisen kasvihuoneen suunnitelma on käyttökelpoinen, kun se yhdistää viljelypaikat arjen vastuisiin. Piirtäkää kulku ja vesireitti, sopikaa yhteisten välineiden säilytyksestä ja nimetkää jokaiseen toistuvaan tehtävään tekijä sekä varahenkilö. Kun työmäärä ja käyttöohjeet ovat kaikkien nähtävillä, ryhmä voi huomata ajoissa, jos viljelyohjelmaa, vuoroja tai tilankäyttöä pitää muuttaa.
